Kun tässä aikaa on, teimme kuitenkin joulusiivousta. Sellaista mitä tehdään vain kerran vuodessa. Ripsuin pitkävartisella huiskalla seinät ja katot. Pesin ikkunoiden sisäpinnat ja vaihdoin yläkerran huoneisiin verhot. Ei mitään uutta ostettu, vanhoja kätköjäni pengoin.
Minulla on osa yli 60 vuotiaita joululiinoja vanhempieni kodista, niitä laitan aina esiin, uutta ostetaan vain kuusenkoristeita ja kynttilöitä.
Yli 40-vuotiaita tyttäriemme tekemiä tonttuja laitan pitkän rivin kirjahyllyn päälle. Mutta vasta aatonaattona. Ne ovat perinteisiä vessapaperirullan pohjista kankaalla ja pumpulilla päälystettyjä ihanuuksia.
Suuria Kreikasta tuotuja sembramännyn käpyjä olen sprayannut kullalla ja hopealla. Niitä lisään omatekoiseen isoon kukkakoriin jossa on etupäässä hyasinttejä ja orjanlaakeria. Se pitää panna aina yöksi tuulikaappiin. Meitä on monta hajuherkkää.
Kuistin pöydälle Matti haki suuren kimpun männynoksia pläkkiämpäriin. Talitintit käyvät sitä ihmettelemässä. Muita koristeita ei siihen tarvitakaan.
Omatekoinen kranssi on ovessa, mutta yhtään sähköviritystä ei ole ulkona. Kuuseen tulee pienet sähkökynttiläiset.
