Mä en ymmärrä miksi "antaa kaikkien kukkien kukkia" ajatus on niin vaikeaa ihmisille.
Miksi erilaisuuden kunnioittaminen ja samojen oikeuksien myöntäminen kaikille on mahdotonta?
Miten se, että joku tahtoo pitää niitä vaatteita joissa on "naisellinen kuosi" on keneltäkään pois?
Ei sen pitäisi ihmistä määritellä, enkä oikein keksi kuka olisi oikeutettu sellaisia määritelmiä tekemään miltä ihminen saa näyttää. Hetero tai homo tai transseksuaali.
Jos itse on mieltynyt naisellisiin naisiin, niin ihan vapaasti voi sellaisen etsiä puolisokseen (jos tämä toinen on myöntyväinen), ei kukaan pakota "homosteluun" jos ei siltä tunnu.
Myös oman lähipiirinsä voi melko vapaasti muodostaa ja jos ei tahdo leikkiä homon kanssa, niin ei tarvitse homoa pitää parhaana kaverina. Tuskin se homokaan tahtoo moisen juntin kanssa hengailla, jollei ole pakko.
On vain melko röyhkeää alkaa vaatimaan koko yhteiskuntaa omaksi hiekkalaatikokseen, jossa voi suurena valtiaana päättää ketkä ovat kelvollisia olemaan olemassa.
Kyllä niitä homoja on työpaikoillakin, he vaan eivät taida esiintyä siellä suuntautumisensa puitteissa vaan ihan tavallisina työntekijöinä.
Myönnän, että provosoidun ihan hirveästi kun kohtaan ahdasmielisyyttä. Hienompaa kai olisi katsella asiaa ylhäältä päin ja tuhahdella oman ylemmyyden tunteensa vallassa, mutta en vain ole sellainen.