Satman, suomeksi: käännöksiä on varmaan juuri Wikissä, minulle tämä on tuttu ja tätä aina ajattelen:
"Ei täällä pyhäkössä
saa kosto asustaa.
Jos ihmislapsi lankeaa
tien rakkaus osoittaa.
Sitten on pari riviä joita en muista.
Nää muurit pyhät tuntee
vain rauhan, rakkauden
Ei täällä pahuus väijy
saa anteeks ihminen.
Ken nämä sanat pyhät hylkää pois
sen ihmisarvo liikaa ois"
Olin kuorossa kerran kun tämä tehtiin suomeksi. Se oli eräs elämäni vaikeimmista taitteista... ja tämä tuli juuri oikealla hetkellä, enkä minä voinut, en vain voinut valita muuta. Silloin oli hyvin vaikeaa kolmisen vuotta, myöhemmin jonkin uuden iskun tullessa on mennyt helpommin, nyt on vaikeaa niin että palaa ja kipenöi enää viikkoja
Sitten on pahoillaan, vain pahoillaan, ja siitä, että on tuottanut vaivaa, surua ja haittaa toisille, viimeistään sillä että minun "Tapahtukoon Sinun tahtosi" on varsin äänekäs tapahtuma... joka osuu tielle hän tietää... Minä metelöin niin että kuuluu Päiväntasajalle...
Kaikki mitä rakastaa -- ei ole minun -- Jumala antoi sen, Hänellä on lupa ottaakin. Itkemisessä ei tarvitse olla kapinaa. Ihmisen pitää itkeä joku litramäärä, sillä on jokin hyvä neurofysiologinen vaikutus... ja kyynelissä on jotain mitä niissä kuuluu ihmiselle olla...
