Laitan nyt tämän alkuperäisen suunnitelmani kuitenkin esille, koska ehdin sen aloittaa:
Täällä on myös herättänyt hämmennystä kysymys miksi kertoa sairaudesta. Suurin osa koki hyvänä sen että yksinkertaisesti sai siitä tietää. Tehtäköön nyt ihan rautalankamalli: Kukaan ei odottanut Körttifoorumilta uutta diagnoosia eikä odota. Kukaan ei liioin toivo täältä hoito-.ohjeita, joskin kummasteltiin, miksi en ottaisi kumpaakin nyt vastaan mainostettuani sairauttani(vammaani). Vakuutan, ettei se nyt niin miellyttävä tehtävä ollutkaan. Mutta kun vamma mainostaa itse itseään, lienee asiallista selittää miksi kävi kuten kävi.
Normaali-ihminen kuulemma ottaisi vastaan sekä diagnoosin että avun, kysyjää kummastutti, meneekö "aivovaurion" piikkiin etten minä huoli niitä täältä häneltä.
Niin, olen samaa mieltä.
Tuota... myös normaalista näyttää olevan vaihtelevia näkemyksiä. Pidän tapanani mennä ihan arkisesti oikealle lääkärille.
Vaikka kahdelle, ellei usko ensimmäistä. Taisin juosta aika monella joka vakuutti samaa, ennen kuin hyväksyin koko jutun itse. Pysykääpäs nyt nahoissanne sentään, "muistutti" tämä sitten vaikka puolikuuta. Enhän minä nyt itseäni diagnosoi ja tuota "menet keksityn vamman taakse piiloon" saa varsin harvoin enää kuullakaan. Lähinnä henkilöiltä jotka eivät ole minua eläissään edes nähneet.
Eikös ne nettilääkärit muuten toimi toisaalla... ja tällä sivustolla ole hieman erilainen funktio? Tietysti näillä vaurioituneilla aivoillani olen saattanut ymmärtää senkin väärin, mutta...
Hiukan minua häiritsee, että viittaat yksityisviestikeskusteluihisi jonkun foorumilaisen kanssa, kun en tiedä, mitä olette kaiken kaikkiaan kirjoitelleet. Se vaikuttaa, siitä saa harhaisen kuvan.
Saattaa olla, että olen väärässä; että viittauksesi liittyvätkin täällä käytyihin kirjoituksiin. En nimittäin ole niitä kaikkia lukenut.
Ja eiköhän jankutus nyt ala riittää.
Jankutus tosiaan saisi loppua aina alkuunsa, mutta toisto on viestin perillemenemisen kannalta mielekästä.
Minä teen päätökseni täällä pysymisestä tai lähtemisestä myös teiltä saamani palautteen huomiuoonottaen -- kiitos kaikille joilta sitä sain, ja koettaen vieläpä näillä vammaisilla aivoillani tehdä sen järkevästi, ja niin normaalisti kuin se nyt käy... [/
Leena! Luepa tämä: tiedän, että olet vammainen. Tiedät, että meistä moni on myös vammainen. Vammaisuus on sääntö, terveys on poikkeus, sanokoon KELA:n virkailija muuta. Se on hänen työtään. Jostakinhan myös hänen on leipänsä revittävä.