Ratkaisu kouluhäiriköintiin

[Pirska]

Pena sänder stilla elever till psykologen och Jampe sänder till månen de, som stör andra elever. Pirska sänder elaka läraren till månen. Vem finns det kvar i klassen?

[Jampe]

Åtminstone Jampe, Pirska och Pena 

[Sanneli]

 

[Jampe]

Ruvetahan hurriiksi!


Sitta på soutulavittan bara ja anna rumihir retkahtaa!

Mt

Pian alkaa kakkoselta "pakkoruotsi-ilta."  Saas nähdä nouseeko savu korvista kun on sen kuunnellut...  Vet ni vad är Turun Muna på svenska?  -> Åbo Kickel!



He je räidit ti tal närpes.  -sa Närpesbon

(Den som kan tala närpesdialekt är cool.)

[Pyryharakka]

Minulle kielten luku on ollut hirmuista takkuamista lukivikani vuoksi. Lukion toisen luokan tuplastin ruotsin ehtojen takia. Parhaiten koulun ruotsista on jäänyt mieleeni joulun aikaan ajankohtainen lausahdus: " Smör mamma, julsexen kommer tillbaka."

[Jampe]

Ohjelmahan oli lopuksi aika asiallinen. Tavllisesti on käynyt niin, että ruotsinkielisten edustajiksi tuollaisiin ohjelmiin on (ehkä tahallaan) pyydetty sellaisia joiden suomenkielen taito on huono ja sen takia ulosanti vaikeaa.  Nyt oli molemmin puolin suht. sanavalmiita ja asiaansa perustelevia (!) ihmisiä. Minulle vain jäi päällimmäiseksi tunne, että puhe "pakkoruotsista" johtuu suurimmaksi osaksi asenteellisuudesta. Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan, miten ruotsin opiskeleminen koulussa on pois jostain muusta tai että siitä olisi ollut jollekin haittaa.  Eiköhän kyse ole enemmänkin suvaitsemattomien ja ahdaskatseisten vanhempien mielipiteistä kuin oikeasta asiasta.  Suomessa yhä vieläkin Suomi on ehdotn ykköskieli eikä kukaan sen asemaa edes kyseenalaista. Englanti on ehdoton kakkonen ja perustellusti mutta kolmantena tulee kiistatta Ruotsi, jolla elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusten mukaankin kuulemma on erittäin suuri merkitys Suomen alueella.  Venäjä voi olla Tohmajärvellä tarpeen, mutta sen merkitys koko maata ajatellen on paljon marginaalisempi kuin Ruotsin. Siksi siitä ei ole peruskouluun Ruotsin haastajaksi. Ruotsilla on myös alkuperöiskielen asema Suomessa mikä täytyy muistaa.  Sinänsä tietenkin kaikkien kielten opskelu on tärkeää ja suotavaa, Venäjänkin!

[Pirska]

Minä tykkäsin koulussa ruotsin kielestä eikä silloin taidettu edes puhua pakkoruotsista. Siihen aikaan kylläkin oli mahdollisuus valita joko keskikoulu tai kansalaiskoulu. Olen miettinyt, onko pakkoruosista alettu puhua sitten, kun siitä on tosiaan tullut kaikille pakollista. Kansalaiskoulussahan ei tarvinnut opiskella kieliä.

Itselläni oli lukiossa kolme vierasta kieltä (englanti, ruotsi ja saksa) ja jos olisin mennyt kielilinjalle, niin sitten olisi ollut vielä neljäs vieras kieli. Ruotsin kielen opiskelu puolustaa paikkaansa siksi, että Suomi on kaksikielinen maa. Joissain viroissa täytyy todistaa osaavansa ruotsin kieltä.

[armonkerjäläinen]

Näyttää saavan piikaruotsi kannatusta täälläkin. Sillähän sitä motivaatiota lapsille lisätään ja kouluhäiriköintiä vähennetään. Bättre folk tackar och pockar!

[seppos]

Minä tykkäsin koulussa ruotsin kielestä eikä silloin taidettu edes puhua pakkoruotsista. Siihen aikaan kylläkin oli mahdollisuus valita joko keskikoulu tai kansalaiskoulu. Olen miettinyt, onko pakkoruosista alettu puhua sitten, kun siitä on tosiaan tullut kaikille pakollista. Kansalaiskoulussahan ei tarvinnut opiskella kieliä.

Itselläni oli lukiossa kolme vierasta kieltä (englanti, ruotsi ja saksa) ja jos olisin mennyt kielilinjalle, niin sitten olisi ollut vielä neljäs vieras kieli. Ruotsin kielen opiskelu puolustaa paikkaansa siksi, että Suomi on kaksikielinen maa. Joissain viroissa täytyy todistaa osaavansa ruotsin kieltä.

Ei se tarve ole vain viroissa vaan myös liikeneuvotteluissa ruotsalaisten kanssa on ymmärrettävä ruotsia. Olis tasapuolisempaa jos molemmat puhuisivat vierasta kieltä, mutta siinä tilanteessa ruotsalaiset aina unohtavata erinomaisen englannikielen taitonsa.

Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa tarvitsee kielitaitoa ja ulkomailla se on yleensä surkea ja useita kieliä puhuvat suomalaiset ovat paalupaikalla. Olen joskus joutunut tulkkaamaan saksaa italiaksi. Ei minun italiani hääviä ole, mutta se oli parasta mitä löytyi. Siis absoluuttinen laatu ei ratkaise, vaan relatiivinen laatu.

Muuten erikoisempi juttu. Rauhanneuvotteluissa sodan jälkeen Suomen neuvottelukunnan jäsenet olivat lähes kaikki käyneet lukionsa Pietarissa ja osasivat venättä täydellisesti, mikä oli iso valttikortti neuvotteluissa.

[Pyryharakka]

Ei minun kouluaikanani puhuttu mistään pakkoruotsista. Valinnaisia aineita ei ollut. Vapaaehtoinen aine oppikoulussa taisi olla konekirjoitus ja lukion matikkalinjalla psykologia. Jos valitsi kielilinjan sai neljänneksi kieleksi valita ranskan tai latinan. Muita vaihtoehtoja ei ollut koululla tarjota. Automaattisesti oli englanti, ruotsi ja lukiossa saksa.
Vaikka en varsinaisesti ole ruotsia koskaan tarvinnut, on minusta kuitenkin hauskaa sitä vähän osata. Sitäpaitsi minusta oli helpompi opiskella saksaa, kun oli aikaisemmin lukenut jo ruotsia ja englantia.
Sen verran olen ruotsia harrastanut näin varttuneemmalla iällä, että katselen mielelläni Strömsötä ja lueskelen joskus Hemmetsejä.

[seppos]

Ei minun kouluaikanani puhuttu mistään pakkoruotsista. Valinnaisia aineita ei ollut. Vapaaehtoinen aine oppikoulussa taisi olla konekirjoitus ja lukion matikkalinjalla psykologia. Jos valitsi kielilinjan sai neljänneksi kieleksi valita ranskan tai latinan. Muita vaihtoehtoja ei ollut koululla tarjota. Automaattisesti oli englanti, ruotsi ja lukiossa saksa.
Vaikka en varsinaisesti ole ruotsia koskaan tarvinnut, on minusta kuitenkin hauskaa sitä vähän osata. Sitäpaitsi minusta oli helpompi opiskella saksaa, kun oli aikaisemmin lukenut jo ruotsia ja englantia.
Sen verran olen ruotsia harrastanut näin varttuneemmalla iällä, että katselen mielelläni Strömsötä ja lueskelen joskus Hemmetsejä.

Haa, löysit kieltenopiskelun viisasten kiven. Jussi Aro vainaa, oli itämaisten kielten professori. Hän tapasi sanoa, että kielet ovat helppoja, kun seitsemän ensimmäistä osaa, niin loput on kuin vettä vaan. Sanoma on ihan totta ja sen huomaa jopa parin ensimmäisen jälkeen. Kielet ovat tekniikka ei muistilaji (myös motivaatio on äärimmäisen tärkeä).

[Pena]

Motivaation merkityksen huomaa lukion vaihto-oppilaista, jotka tulevat muista kuin englantia puhuvista maista. Brasilialaiset, japanilaiset, italialaiset ja kiinalaiset oppivat kummasti suomea, kun ei muuta konstia ole liittyä ikäistensä joukkoon.

[Pirska]

Joskus 1940-1950 -luvulla muuan pariskunta muutti Amerikkaan. Vaimo oli lukenut keskikoulussa englantia ja mies oli täysi ummikko. Mies oli kuitenkin oppinut vaimoaan aikaisemmin käyttämään englannin kieltä. Hän vain rohkeasti heittäytyi puheisiin paikallisten kanssa. Vaimo mietti tarkkaan, miten puhuisi, jotta ei olisi tehnyt virheitä.

Vielä minukin ollessani koulussa virheisiin kiinnitettiin kauheasti huomiota. Ihan pienistä kielioppivirheistä meni pisteitä aika tavalla ja muutamasta pienestä virheestä numero laski aina yhden pykälän alaspäin. Nyt kuulin, että on ihan todistettu, että semmoiset oppivat nopeammin puhumaan, jotka uskaltavat tehdä virheitä. Onneksi nykyinen kielten opiskelu on ainakin siinä kohden mennyt parempaan suuntaan.

[seppos]

Joskus 1940-1950 -luvulla muuan pariskunta muutti Amerikkaan. Vaimo oli lukenut keskikoulussa englantia ja mies oli täysi ummikko. Mies oli kuitenkin oppinut vaimoaan aikaisemmin käyttämään englannin kieltä. Hän vain rohkeasti heittäytyi puheisiin paikallisten kanssa. Vaimo mietti tarkkaan, miten puhuisi, jotta ei olisi tehnyt virheitä.

Vielä minukin ollessani koulussa virheisiin kiinnitettiin kauheasti huomiota. Ihan pienistä kielioppivirheistä meni pisteitä aika tavalla ja muutamasta pienestä virheestä numero laski aina yhden pykälän alaspäin. Nyt kuulin, että on ihan todistettu, että semmoiset oppivat nopeammin puhumaan, jotka uskaltavat tehdä virheitä. Onneksi nykyinen kielten opiskelu on ainakin siinä kohden mennyt parempaan suuntaan.

Tuo on ihan totta. Tärkeätä on tulla ymmärretyksi. Kukaan ei laske virheitä todellisessa elämässä.

[Pena]

Kouluhäiriköllekin olisi tärkeää tulla ymmärretyksi. Oppitunnin laittaminen ranttaliksi on viesti. Älkää kuitenkaan pyytäkö minulta lyhyttä vastausta viestin sisällöstä. Ei hulinaksi pistävä nuorikaan osaa sanoittaa itseään. Kokemukseni mukaan opettajat, jotka saavat työrauhan säilymään, osaavat joko kokemuksensa tai oivalluksensa opettamina luoda luokkaan ilmapiirin, joka kertoo oppilaiden ymmärtämisestä. Joskus se edellyttää nuorten huolien kuuntelemista jollakin toisella ajalla, usein ei sitäkään. Lämpimästi sanottu: "Onhas se noinkin, mutta lasketaanpa nyt nämä murtolukujen kertolaskut ensin" saattaa riittää.