Uskon kyllä - luettuani sanan sisustusarkkitehti - että kansanedustajat saavat tästä syyn päälleen vähän syyttä. On itselläkin vähän kokemusta sisustusarkkitehdeista ja työhuoneista. Huh, huh! Kotimainen tekijä taisi kertoa, että peitteitä tehtiin pitkään eikä käteen jäänyt kuin pari tonnia. Oletan, että tämä tarkoittaa liikevoittoa, työntekijäthän ovat varmaan palkkansa saaneet, varmaan myös yrittäjä. Huono bisnes.
Torkkupeitettä pidän kyllä edustajantyössä tarpeellisena työvälineenä. Työajat ovat epäsäännölliset ja mietintöjen lukeminen puuduttavaa. Aivot toimivat paremmin, kun torkahtaa välillä. Niin teen itsekin. Kohupeiton olisin varmaan pistänyt kaappiin - villa ei tarvitse mitään puuvillaisia nuhraantuvia kauneuskerroksia. Niinpä olisin tilannut erikoispitkän villahuovan esim. Lapuan Kankureilta, nykyiset vakiohuovat kun ovat pitkälle miehelle lyhyitä. Vakiomallit näkyvät maksavan noin 65 euroa, mittatilaustyöstä maksaisin mielelläni enemmän, kestäähän se lopun ikää ja vielä jää jälkipolvillekin. Mökillä on vielä täydessä iskussa 50-luvun lopussa hankittu filtti. Jos hiiret eivät syö, sekin kestää vielä minun ikäni. Vanhat luut vaativat villaa. Retki- ja tilapäiskäytössä välttää metritavarana kangaspuodista ostettu fleece.
Mt
