Noh, siitäpä omalla kohdallanikin kysymys on. Ihmisen on vaikeaa eläytyä sellaiseen joka on itselle ihan vierasta. Kyllä minä sen käsitän. Lueskelin Märta ikkasen kirjaa MBD-tyttärestään taas kerran kun löytyi kirjaston poistolaatikosta ilmaiseksi, ja kyllä on vaikeaa eläytyä pieneen Sofiaankin, kun hyvä kynänkäyttäjä hänen kokemusmaaimansa etyeen leväyttää. Yhtään ei auta että itsellä on neurologinen vaurio --- kun se on erilainen.
Nuo hääyötempaukset ovat minusta kyllä - no, matalan kynnyksen kemut kun niistä on tullut mahdottoman kalliitakin, joku makselee vihkiäisvelkojaan vielä kun on jo palkattava avioerojuristi - myös uudenlaista eksotiikkaa monelle. Tarkoitin hieman muuta, ja voi olla että erehdyn, mietin miten olisi jos koko juhla olisi erikseen, ja siunausta pyydettäisiin aivan omana asianaan. Tarvitseeko sen nyt olla epäesteettisyyden tai tympeyden huippu, ei suinkaan, mutta jotakin joka alleviivaisi sen ja vain sen: Me pyydämme tälle liitolle Jumalan siunausta.