Äänestys

Tällaiset jutut ovat:

tosi tyhmiä
6 (11.8%)
tyhmiä
4 (7.8%)
menettelee
6 (11.8%)
ilokseenhan näitä tekee
5 (9.8%)
hauskaa luettavaa
8 (15.7%)
siltä varalta, ettei ole muuta tekemistä
22 (43.1%)

Äänestäjiä yhteensä: 49

Äänestys päättynyt: 30.08.05 - klo:20:58

Kirjoittaja Aihe: Jatka tarinaa:  (Luettu 81263 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Jatka tarinaa:
« Vastaus #45 : 07.05.06 - klo:22:07 »
...pihaan tulla retosteli joukko PUUKKOJUNKKAREITA!!! Kaikki säikähtivät kovasti ja...
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #46 : 08.05.06 - klo:19:27 »
...mutta Suomen soturit asettuivat pistimet tanassa päin hyökkääjää. Isontalon Antti heilutti leipäveitsen näköistä kassaraansa karmeasti mylvien. Suomen sodan uljaat veteraanit alkoivat Ukko-Paavon johdolla taisteluvirren. Rannanjärvi hölmistyi täysin vain loksutellen avonaista suutaan eikä saanut kohotettua sapelinkokoista nysäpuukkoaan sentin vertaa häjyjen laotessa tantereeseen.
UkkoPaavo jylisi ukkosen lailla: "Elkee työ luulla että myö ollaan jottai pilipalipoikia, ee-he-hei. Myö sitä ollaankin Herran sotureita. Meillä onkin sellanen kenraal, jotta...kuulkeehan työ, mitä se sannoo: työ sennii täätiset rakkarit! Teijän synnit on veriruskiat, mutta Ristus on teijättii huoranpenikat armahtanna. Eeköhän tuolla emännällä oes hyvinnii kahvia. Tulukee ottammaa. Sitte lämmitettää saona. Poejat! Mänkeehä tekemää vastat. Kohta kylyvettää että roekaa."
Puukkomiehet panivat vekottimensa tuppeen ja menivät emännän perässä tuppaan kahville.
Siinä päivä taittui pitkälle ja ehtookin tulla jolkottel kuin ejlliskesäne jänis miesten, äsken vielä riehuvien, nyt rauhallisesti rupattelevien sonninmullikoiden vaihtaessa kesäillan idyllissä ajatuksiaan kaikkein syvällisimmistä ja henkilökohtaisimmista asioista. Auringon laskiessa kuusimetsän taa alkoivat itsekunkin silmäluomet painua alas. Kohta lämpöisessä suvessa kuului sieltä täältä tannerta rauhallinen unihengitys.
Ukko-Paavo, tuo Savon ja Pohjanmaan patu, kuitenkin valvoi. Hän oli avannut rakkaan raamattunsa. Ruohtalais-Paavon huulet liikkuivat hänen lukiessaan Johanneksen Ilmestyksistä. Kotvan kuluttua hän sieppasi virsikirjan ja alkoi veisata kovalla äänellä: Jumala ompi linnamme ja vahva turva aina... Miehet pomppasivat säikähtäen pystyyn, hamusivat aseitaan ja alkoivat ryntäillä eestaas etsien ketkä saisivat kaataa.
No eihän siinä mitä sitten enää huomattuaan Paavon veisaavan.
Kävivät uudestaan makuulle.
Aamulla kukko kiekaisi heidät hereille, Kaisa keitti Reilun kaupan vihreän luomuteen ja ei muuta kun matkaan takaisin puintihommiin kottiin itekukin mieli keventyneenä suatuaan karisteltua syntitaakkansa Ristuksen Armokaevantoon ja -suonsilimäkkeeseen mikä minnekkii, jonne vielä öölössäpäevänä olivat tuijottanneet silimät verestäen ja apua varvikosta happuillen. Siellä olj heijjän tuakkasa tykkännää ja kertakaekkijjaa. Rinnassa lintu laolo, piässä virtaili vilposet tuulet, jalka nous keppeesti ku ei suapasta ollenkaa. Jalan alla olj uamunkostee karhunsammal.
Itekunkin kotveräjällä ootti kuin yhteisestä sopimuksesta Emäntä! Ja jokkaisella - katoha vuan - olj heinähanko poikittain rintavarustuksen alla - ja rystyset punasena! Katoha katoha.
Mutta! Loksahtivatpa emännillä ruususuut nähdessään lähempää miesparkansa nyt muuttuneen enkeli Kaaprielin muotoseks ja näköseks. Loksahtipa loksahti! Loksahtipa hyvinnii - kertakaikkijjaan loksahti. Emännät tarttuivat jalat jauhovelliksi hervonneina aitojensa pieliin ja päästivät suistaan yhtäaikaisesti voihkaisua ja huokaisua muistuttavan äänen. Siinä portinpielessä vietettiin sitten loppuavioelämän ensimmäinen yö, toinen, eellistä ehompi hiäyö, siinä nurmella yksinkertasesti ja kertakaikkisesti lintuin livertäissä, käkkiin kukkuissa ja sirkkain sirittäissä. Pelargoonit aivan kuin tulivat tuvan lasista läpi sen riemun nähdessään.

Eipä sitte muuta ku hommiin taas...

............................................................................    :smt022    .......................................................................    :lol:
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Jatka tarinaa:
« Vastaus #47 : 09.05.06 - klo:08:27 »
ja ruvettiin taas heinäntekkoon. Ja mentiin Telppäsniitylle kattomaan, että tapahtuisko siellä taas jotain. Ja tapahtuihan siellä; yhtäkkiä tuli maanjäristys, vaikka Suomessa, vanhalla kallioperällä oltiinkin. Ja heinäseipäät kaatuilivat ja kolauttelivat ihmisiä tainnoksiin, jolloin he alkoivat saarnata! Ja kun he viimein saivat kaikki tajunsa takaisin, ymmärtivät ohikulkijat, että saattoihan se näin olla viime kerrallakin ja menivät kirjastoon...
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #48 : 10.05.06 - klo:03:47 »
Ahaa! Täällähän onkin! Jopas jotakin vaikka mitä: siellä on lehtiä. Niin mutta ei vvk.
Menivät pois. Kulkivat kulkivat. Kiikaa kaakaa. Katselivat kuuntelivat. Olivat elivät aikansa kaikkensa keskellä kaskessa. Nauriita söivät, piimää joivat.
Menivät pois.
Kulkivat lauloivat veisasivat nauroivat
Taisi olla kesä? Kyllä. Oli se. Kesähän se täällä nyt olikin.
Menivät pois.
Kulkivat kävelivät tulivat menivät nukkuivat tekivät mitä tekivät. Rukoilivat.
Menivät pois sieltäkin.
Kunnes sitten tulivat, kohtasivat jänöpuputiikerilumileopardin. No olipas se ylläri kerta kaikkiaan.
Menivät pois.
Hakivat etsivät odottivat ruokkosivat. Käänsivät kaulaa, väänsivät päätä. Äänsivät englantia, hääräsivät määräsivät.
Menivät pois.

Voe täätinen! Ei tästä tuu mittää. Häältyy lopettaa.
Ja meni pois.

Kunnes sitten yhtäkkiä…tajusivat tulevansa takaisin. Ei muuta ku istumaan olemaan tekemään, vuolemaan. Veitsi kuuma veitsi meni voihin. Voi hintelä!
Tuli ja tuli ja tuli, tuli jatkuvasti, koko ajan vaan tuli leimusi.

Mutta kas! Kuka se siinä? Vanha Heloisehan siinä tepsuttaa Ahikseen sosesiksoskootteriksi. Kas kas. Kylläpä on mukava.     S i e l l ä  sitten niin – iiihaaanaaa, iiik.
Kääk!
Hui! Kummituksia! Aaa-puuu-va!

 – Eei, sehän olikin…sehän olikin...

........................................................................................................................................ 8-[
 
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Jatka tarinaa:
« Vastaus #49 : 10.05.06 - klo:18:04 »
...Linko keskellä valtavaa hattarapilveä! Oli nimittäin juuri käynyt Paholansaaressa tivoli ja Jaakko oli sieltä ostanut melkoisen läjän hattaraa ja tarjoillut muillekin nuorisosihteereille. He siis Miksun kanssa olivat kahdestaan syöneet valtavan läjän hattaraa ja nyt oli vallan täysi olo ja ihan oksetti, kun oli niin paljon makeaa tullut syötyä. Siispä he...
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

satman1

  • Vieras
juon kahvia ja teetä
« Vastaus #50 : 11.05.06 - klo:15:04 »
Kauheen tärkeestä asiasta ne tuolla yläkerrassa keskustelee. Minä en voi osallistua siihen ehkä osittain siksi, että olen niin kompromettoitunut.

:P .......... :roll: ............... :smt015 ........... :smt045 ........... :-& ......... :neutral: ........... #-o ............ :P

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Re: juon kahvia ja teetä
« Vastaus #51 : 11.05.06 - klo:15:22 »
Lainaus käyttäjältä: "satman1"
että olen niin kompromettoitunut.
Niin mikä :-?

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
Selitys (jatka tarinaa)
« Vastaus #52 : 11.05.06 - klo:22:35 »
Tarkoitan, että olen tehnyt niin paljon kompromisseja, että olen jäävi ottamaan
kantaa. Asian valaisemiseksi sallinet, hyvä m.k, pienenpienen tarinan:

Luin vuosia sitten ruotsalaisen kirjailijan, Strindbergin elämäkertaromaanista – muistaakseni se oli Palkkapiian poika -, että hänet oli kutsuttu rautatieasemalle vastaanottamaan arvohenkilöä. Hän
kieltäytyi vedoten, että on kompromettoitunut.

Ymmärsin, että August Strindberg oli tavannut ja / tai keskustellut mediassa
vastaanotettavan ja joidenkin vastaanottajien kanssa, ollut siis tekemisissä.
Hän oli kuitenkin tullut väärinymmärretyksi, minkä vuoksi oli joutunut
riitoihin. TAI: ehkä pikemminkin, että hän pelkäsi joutuvansa
selittelemään sellaista, mitä ei halunnut tai tiesi, ettei pystyisi olemaan
ymmärrettävä. Strindbergin henkilöhistoriaan liittyi paljon erilaista. Hän oli
hajoittanut itsensä. Hän ei pystynyt olemaan enää uskottava. Hän ei uskonut
itseensä. Hän oli siinä tilanteessa, näiden henkilöiden verkostossa down ja out.

Miksi sitten tunnen itseni jääviksi: osittain - "jäävi" ei ole ihan oikea sana
-, koska näen yhtäkkiä po. keskustelussa monia puolia. En ole saanut
niitä mielessäni järjestykseen voidakseni tulostaa ne. Kyse voi olla pelkuruudestakin. Kyse voi olla myös sovun varjelemisesta. Itsesuojelusta: hajoittaisin vain lisää itseäni. (Muokkaus 14.5.06: Kyse on myös aikani ja osaamiseni sekä voimieni rajallisuudesta)

Puolisoni kysyi mielipidettäni makasiinin tapauksesta. Vastasin, etten ole mitään mieltä.

(Muokkaus 14.5.06: Kompromettoitunut on Sivistyssanakirjan {Uusi Sivistyssanakirja, Otava 1983} mukaan: lupautua molemmin puolin, saattaa huonoon valoon, tehdä epäilyksenalaiseksi, sekoittaa johonkin asiaan.)

........................................................................................ ..........................................:-?
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #53 : 13.05.06 - klo:05:50 »
...lähtivät lenkille, juoksivat rantoja pitkin Ahiksen ympäri kiveltä kivelle, mätäältä mättäälle, varvikossa, risukossa metsiköissä ja pensaissa. Palattuaan laiturirantaan he sukelsivat veteen ja uivat Sääksiniemeen, josta nousivat Toivoon, kaivoivat takuistaan Siikkarit ja veisasivat "purjeisiini tuulta anna, minut kanna meren yli maillesi. Pidä Jeesus itse perää, Herra herää, muuten hukkuu haahteni". Pekka heräsi voimakkaaseen unensa läpi kuulemaansa ikään kuin mölinään, käynnisti moottorin ja suuntasi Ahikseen. Siellä laiturilla Leena odottelikin karanneita lampaitaan hernaritonkan ja maitokiulun ja ruisleipäkorin kanssa. Pikkuiset istuivat laiturilla ja hurrasivat innoissaan, kun sosesiksoskootterit olivat löytyneet.
Aurinko oli painunut kuusten taa. Kaikki kömpivät väsyneinä sänkyihinsä. Yöllä alkoi kuulua...

.....................................................................................................         .........................:lol:              ...
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Jatka tarinaa:
« Vastaus #54 : 13.05.06 - klo:14:57 »
...itkua hyviksen viereisen vaahteran alta. Joku siellä itki, itki ja valitti surkeasti sitä, että aina puhuttiin toivon ankkurista, mutta ei koskaan Kleofaksen! Itku jatkui monta tuntia kunnes viimein valitettavan huonosti nukkuneet leiriläiset tulivat paikalle lipunnostoon. Silloin he huomasivat huonojen yöunien syyn, ja menivät katsomaan, kuka siellä oikein oli pillittänyt. Ja - voi hyvänen aika - sehän oli...
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
Jatka tarinaa:
« Vastaus #55 : 13.05.06 - klo:18:48 »
... sehän oli...kukas se... eikös se... onkos se....no mutta hyvänen aika! Sehän on Hyvämäki itse! Mitenkäs te täällä!? Voi hyvönen aika, eikös teidän pitänyt jo...
- Joo, piti piti, mut mä tulin takasi, kun kuulin, et mun talo meinaa lahota pystyyn ja kun mä näin tän, mä toivoin vaikkei toivoa ollenkaan, et Toivo tulis ja veis pois, on se päässy niin huonoon kuntoon. Uutta vaan rakennetaan eikä vanhasta välitetä tuon taivaallista. Voi...sanonko mitä, niin harmittaa...

...........................................................................................:smt089mt089 [/size]
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #56 : 16.05.06 - klo:03:01 »
...ja suoraan sanoen v...taa, että tekis mieleni mennä ja poimia Leenalle ruusu, jossa ei olis piikkejä ollenkaan. Enpä mene kuitenkaan, en uhallakaan, niin kertakaikkiaan ottaa kupoliin.
No mitäpä tuosta, maallista kaikki tyynni. Menköön. Antaa puskutraktorin laulaa. Sittenpähän siitä pääsee.
Hyvispakis nousi, käänsi räkäprunninsa kohti Keyrittyä ja alkoi tallustaa, katosi mutkan taa kuusikkoon eikä sen koommin ilmestynyt sen päivän aikana.
Oli täysin hiljaista. Tuuli suhisi, kurjet huusivat, Tahkolta kantautui kaivikoneen louskutus. Ei kuulunut mitään. Vain päässä vinkui, kun korvat soi.
Alkoi sataa. Ensimmäinen sadepisara putosi sosesiskoskootterin nenän päälle. Hän kiljaisi kauhuissaan. Hän ryntäsi jo puolittain hirsi- ja lautakasana rojottavaan Hyvispakkeniin etsimään pyyheliinaansa. Hän ulvoi, mutisi, kähisi ja kiekui vuoroin kiukusta vuoroin epätoivosta. Löydettyään pyihkeen hankasi vauhkona nenäänsä, että se alkoi punottaa ja loistaa ja lämmittää, että kaikille tuli lämmin ja kotoinen olo. Kenelläkään ei ollut enää koti-ikävä.

Mutta sitten...

Eikun sitten...

Ei vieläkään, vaan sitten...no, ei... no kyllä, joo-o...jees! Aivan! Kyllä kyllä...

...............................................................................................                                                                                                                              ...........................          .    :shock:
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Jatka tarinaa:
« Vastaus #57 : 16.05.06 - klo:14:26 »
...nousi kesän ensimmäinen ukkonen! Eikä ukkosjohdatin enää johdattanut, vaan ihan pistorasia löi liekkiä ja sytytti hyviksen palamaan! Onneksi Kleofas ja Toivo sentään olivat vielä tallella. Taivas punersi homeen puhjetessa liekkiin ja riemu täytti prolet eivätkä he enää pelänneet. He veisasivat halleluja Herralle, sillä hyviksestähän oli nyt saatu voitto! Proleilla oli hauskaa, mutta...
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #58 : 18.05.06 - klo:06:09 »
Ei mitään muttia. Prolet ryntäsivät töihin. He eivät muistaneet söydä, koska olivat niin innoissaan. Toisaalta olisi tehnyt mieli mennä uimaan ja jutella niitä näitä, mutta velvollisuudentuntoinen vastuunkantajan jämäkkä ja ahkera luonteenlaatu vei voiton maailman houkutuksista. Juhlitaan sitten tuonnempana, he ajattelivat kuin melkein yhdestä päästä. Ja niin tuli homma toisensa jälkeen hoidettua ja Ahis oli pian kuin postikortti kaikkeuden keskipisteessä. Mutta yhä ylemmäs prolet tahtoivat. He halusivat taivaan maan päälle nyt heti. Siksi...

...........................................................................................................................    O:)
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8686
jatkan tarinaa
« Vastaus #59 : 21.05.06 - klo:18:40 »
Offtopic!
Offtopicissa on ratkaisu. Kun tie on kuljettu, on siirryttävä senpuoleiseen, missä pöytä on juuri siivoojan jäljiltä. Siitä tulee yksi peruskivi taivasrakennuksen pohjaksi. On erinomaisen tärkeä kuitenkin muistuttaa, että ei omin voimin vaan pyytäen ja odottaen, rukoillen.
Joku radikaali - saattoi olla ajattelijakin - 60-luvulla kehotti tuhoamaan, jotta uudelle tulisi tilaa. Hän tarkoitti ehkä normaalia purkamista vanhaa kunnioittaen.
Nyt kesän kynnyksellä valmistaudun ponnistamaan off enkä tiedä syksyn onnista.
Ihmeellisen kauniita ovat kukinnot. Vilkkaan autoliikenteen melu ja lentokoneiden yliäänet peittävät paljon elävän luonnon viesteistä.
Vanhuksia kuolee eniten keväällä. Syy ollee kiihkeästi kurkottava nuoruus, joka ei muista, ei malta, ei näe hiljaista vanhuutta. Talvi pakkasi kaikki sisätiloihin, joissa oli pakko keskittyä toisiinsa.

Katherine taitaa pudota American Idolista.

Hymyyn on aina syytä. Paljon olen saanut, paljon haluan antaa. Tee toiselle  e n e m m ä n, mitä haluat itsellesi tehtävän.
HardRock Hallelujan voitto on makea.

Kohta lähdemme kävelylenkille. Sitten käymme autokaupassa. Sen jälkeen syömme. Syönnin jälkeen nukumme. Kello 18 otan pyykin narulta, lajittelen ja silitän. Kello 19 istumme katsomaan American Idolin äänestystuloksen. Muut mielenkiintoiset ohjelmat ovat Arto Nyberg YLE1 ja Jälkiviisaat TV24.

Tänään on Kaatuneiden muistopäivä. Isämme kaatuivat, että meillä olisi vapaus. Heidän uhrinsa arvo on mittaamaton. Käyttäkäämme vapautta vastuullisesti.

Oh! Oi, topic! Rajankäynti kuuluu luonnon ominaisuuksin. Siksi pyydän: antakkee armoo, vaikka en olekaan varma, onko siihen aihetta. Kuka on saanut paljon anteeksi,…
 
.......................................................................................................................    :)
"KIITOS ETÄHERÄTTÄJÄJUHLISTA!"

https://herattajajuhlat.fi/