Mitä luin/luen viimeksi

[Leena]

Mikko Juvan muistelmat Seurasin nuoruuteni näkyä. Kirja sisälsi joitakin kirkkohistorian harrastajalle kiinnostavia tietoja mm. väitöskirjasta Suomen sivistyneistö uskonnollisen vapaamielisyyden murroksessa 1848-1869, joka varmaan tulee luettavaksi menetelmänäkökulmasta, jahka sen onnistun hyllystäni löytämään. - Löytyi jo, onpa minulla kirjat hyvässä järjestyksessä. Samaan läjään menevät Juvan kaksi muuta samaan teemaan liittyvää eli Rajuilman alla ja Valtiokirkosta kansankirkoksi. Ennen tätä kirjahyllyekskurssia pinossa oli seuraavana Pieni kirjanpitovelvollinen. Kirjanpito ja tilinpäätös, mutta taloushallintopykälien ajantasaistus saanee odottaa tai tyytyä kursoriseen läpikäyntiin.

Mt

Et tietäisi mitään hyvää viime vuosisadan Euroopan, lähinnä Saksan, kirkkojen historiaa käsittelevää?

[hippiäinen]

Raamattua; yhtä mielikohtaani Sefanjaa, etenkin 3:17

Hän ilolla iloitsee sinusta,
hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua,
hän sinusta riemulla riemuitsee.

[mt]

Et tietäisi mitään hyvää viime vuosisadan Euroopan, lähinnä Saksan, kirkkojen historiaa käsittelevää?

Eipä ole tiedossa. Ainakin saksankielisen aineiston löytäminen on vaikeaa. Yleisissä kirjastoissa sitä ei ole kuin lähinnä reformaation ajoilta. Kirjakaupoissa ei lainkaan. Suomen Teologisen Kirjallisuusseuran tai Suomen Kirkkohistoriallisen seuran julkaisuissa saattaa jotakin löytyä.

Ennen vanhaan pääsi alkuun tutkimalla asianomaiseen alaan liittyviä kirjallisuusluetteloita yliopistojen tutkintovaatimuksissa, mutta nykyisin se tieto on hankalasti löydettävissä. Jos joku opiskelija osaa tässä asiassa neuvoa, niin neuvot otetaan kiitollisena vastaan. Myös opastus saksalaisten yliopistojen theologisten seminariumien vastaaviin kirjalistoihin olisi tervetullutta. Kaipa ne nyt ovat jo ehtineet nettiin nekin.

Sitten kun kirjan nimi on tiedossa, sen saatavuusselvitys on jo helpompaa. Suomessa hakukone on Frank-monihaku, jonka osoite on
http://frank.kirjastot.fi/

Mt

[Leena]

mt, kunnon mies, kiitos. Tiedän melkoisesti ajan teologeista, lähinnä systemaatikoista, joista minulla on päähänpinttymä, samoin hallintomallin. Mutta en käytännöllisen puolelta ja sitä kaivataan.

[Leena]

Viidettä Mooseksen kirjaa, Mooseksen kuolemaa.  Äärimmäisen koskettava tarina. Ei huvita lähteä haudalta Joosuan mukaan nyt yhtään.

[Pyryharakka]

Herättäjäjuhlilta ostettua Porkolaa yritän lukea. Tämä helle tekee siitä yrittämistä. Saan luettua muutaman sivun ja sitten tulee nukkumatti jostain ja vetää luomet kiinni. 

[Pena]

Risto A. Ahonen: Käännyttämistä vai kääntymystä? Vallankäytön ja kristillisen julistuksen suhde

Mielenkiintoinen näkökulma kirkon historiaan.

[seppos]

Herättäjäjuhlilta ostettua Porkolaa yritän lukea. Tämä helle tekee siitä yrittämistä. Saan luettua muutaman sivun ja sitten tulee nukkumatti jostain ja vetää luomet kiinni. 

Ostin saman kirjan juhlilta, mutta se unohtui kotiin.

[mies valaan vatsasta]

Otin hyllystä vanhan Herättäjän vuosikirjan vuodelta 2006.
Vaikka kirjassa oli kirjanmerkki alkupuolella, loppupuolella tuli voimakas tunne siitä, että olen joskus lukenut teoksen.
Tosin tunne tuli lukiessa kahta tuona vuonna Herättäjäjuhlilla pidettyä seurapuhetta. Voisivatko ne olla niin hyvin muistissa?

Totta kyllä, aivan vastikään keskustelin juuri toisesta kyseessä olevista seurapuheista. Ilkka Mattilan puhe on otsikoitu "En minä ilman sinua jaksas".
Lainaus on Väinö Linnan romaanista "Täällä pohjantähden alla". Se on kohdasta, jossa Akseli on palannut takaisin vankileiriltä kuolemantuomiosta armahdettuna.
Lopen uupuneena hän toteaa vaimolleen Elinalle: En minä ilman sinua jaksas.
Mattila kysyykin: "voiko asiaa enää oivallisemmin sanoa?"
Rakkauttahan on sanottu rumaksi sanaksi. Rumaksi siis ääntämisen kannalta. Sitä on myös epäilty syyksi siihen, miksei sitä niin paljon viljellä. (Vrt. englannin 'I love you'.)

Toinen puhe oli runoilija Risto Oikarisen puhe, joka alkaa puheella Saatanasta. Ei Saatanasta yliluonnollisena persoonallisena olentona, vaan kaikkena mikä estää meitä elämästä luovasti.
Oikarinen korostaa kirjoituksessaan ihmisen omaa luovuutta elämän tärkeimpänä kysymyksenä. Sitä, kuinka voimme toteuttaa itseämme. Hän toteaa, ihan hyvin, ettei ihminen saa olla mekaanisten toimintojen (esim. ihmisten säätämät armonjärjestykset) vanki. Ne sitovat ajalliseen ja aikaan, tuokahduttavat luovuuden.
Tätä luovuuden näkökulmaa oli hiukan vaikeaa sisäistää. Olisin toivonut lyhyeltä ja ytimekkäältä puheelta hiukan selkeämpää ajatuksen loppuunvientiä ja runoilijalta suurempaa uskallusta kannanottoon. Tosin tässä haluttiinkin ilmeisesti olla raflaava siteeraamalla Charles Baudelairea, joka kätevästi rinnastuu ajalliset P. Ruotsalaiseen.

Alennukset ovat opiskelijalle hyvästä. Tosin tässä tapauksessa se tarkoittaa, että laahaan neljä vuotta keskustelua jäljessä. 

[Pirska]

--- Ilkka Mattilan puhe on otsikoitu "En minä ilman sinua jaksas".
Lainaus on Väinö Linnan romaanista "Täällä pohjantähden alla". Se on kohdasta, jossa Akseli on palannut takaisin vankileiriltä kuolemantuomiosta armahdettuna.
Lopen uupuneena hän toteaa vaimolleen Elinalle: En minä ilman sinua jaksas.
Mattila kysyykin: "voiko asiaa enää oivallisemmin sanoa?"---

Jopas sattui, minäkin muistan tämän puheen. Tosin kuuntelin sen vastikään Herättäjän cd -levyltä.

[Leena]

Iloinen kärsimys. Valikoima Martti Lutherin saarnoja.

[PekkaV]

Nettitalkoista kirjoittaa Suomen kuvalehden toimittaja Laura Koljonen numerossa 27 (9.7.)

"Talkoot netissä" sisältää jutun Opera by you -nimisestä sivustosta, jossa rakennetaan oopperaa kaikkien voimin.
...
"Tiettävästi Opera by you on maailman ensimmäinen sosiaalisen median voimin tehtävä ooppera.
...
Sivustolla on jo kaksi ja puolisataa jäsentä ympäri maailmaa. Iältään tekijät ovat 15–70-vuotiaita.
...
Otavamedian kehityspäällikkö Peteri Numminen on perehtynyt vuosien ajan sosiaalisen median käyttöön. Hänen suosikkisanansa on talkoistaminen. Synonyymeja sille ovat joukkoäly tai joukkoistaminen. Englanninkielisestä sanasta crowdsourcing käännetyt talkoistaminen ja joukkoistaminen tarkoittavat suuren ihmismassan kollektiivisen älyn ja asioiden käsittelykyvyn järjestelmällistä hyödyntämistä. Joukkoälyn perusajatus onkin se, että laajan ja monipuolisen joukon tietämys on täsmällisempää kuin yksittäisten asiantuntijoiden.
...
Numminen sanoo, että Facebookin ja netin ydin on toiminnallisuus, halu osallistua. Ja sitä intoa ihmisillä tuntuu riittävän.
...
'nettiadressilla voi kerätä taaksensa sankankin joukon', Aitamurto [Kaliforniassa joukkoälyä tutkiva Tanja Aitamurto] sanoo.
   Tällaiselle vaikuttamiselle on oma terminsäkin: slacktivism, joka tulee sanasta slacker, laiskimus.
...
Aitamurron mielestä sosiaalisen median keinoin toteutettavan työn arvo ei ole vain tuloksessa.
   'Opera by youssa ihmisille on tärkeää se, mitä he oppivat ja miten se edistää heidän muita intressejään eli sitä, että he haluavat olla mukana oopperan tekemisessä. Tällaiset tempaukset ovat usein nopeita, ja ihmiset käyttäytyvät kuin mehiläisparvi. Ensin he häärivät intensiivisesti jonkin aikaa ja pian siirtyvät seuraavan projektin pariin.'" 

[vaivattu sielu]

Aku Räty Taivaassa on toisenlaista; Aku Rädyn kirjeenvaihtoa. (Herättäjä-Yhdistys 1975)
- sydäntä riipaisevaa tilitystä Jumalan "juoksupojalta".
- syvällistä tulkintaa Jumalan Sanasta.
- tästä kirjasta ei löydy vielä körttihumanismin piirteitä.
- tarpeellista ja tervettä luettavaa jokaiselle heränneelle ja kaikille muillekin.

Aku Räty toteaa kirjassaan mm:
"Ihmeitä ei ole näkynyt, mutta Jumalan hätäilevä käsi on vielä näkynyt.
Ihmeet ovatkin vain uskoville vahvistukseksi, uteliaat eivät niistä hyödy muuta kuin muutaman hauskan illan saavat viettää arvostellessa toisten asioita, mutta ei omia.

Ole sinä vain avuton, avuttoman luo saapuu apua täynnä oleva Kristus.

Kumpa saisi Kristuksen tuli syttyä meissä palamaan, polttaa pois sen, mikä on ihmisestä."

[Salis]

Natalja Kljutšarjovan "Kolmannessa luokassa" (Like 2010) esittää näkemyksensä nyky-Venäjästä. Päähenkilö on Nikita, joka etsii Venäjää. Klutsharjova kirjoittaa Venäjää vaivaasta korruptiosta, autioituvasta maaseudusta, virallisesta väkivallasta, huumeista ja suurkaupunkien löyhkästä. Jos joku haluaa ymmärtää, millainen Venäjä on, kirja kannattaa lukea.

Kesällä olen lukenut aloittelevien tai itselleni tuntemattomien tekijöiden runokirjoja. Voin hyvin suositella seuraavia runokirjoja:

Erkki Vesterinen: Kaikki pilvet (2009)

milloin laupeus ja nöyryys
ulkoistetaan
joilla on enemmän
myyvät niitä
puutteellisille rahasta

silloin maailma on valmis

Annie Stenlund: Ulvo kuuta kaunis lapsi (2010)

pieni hengitys
tamme tumma väri
hiukan harmaantunut
ilon kipinä
tunne, että nyt riemu saapuu
poissuljettu hetki
sitten kosketus
loppuu ennen ihon kohtaamista

Maria Syvälä: Älä sulje minua syliisi (2005, 2010)

Syvälän runot ovat arkipäiväisiä runoja,
 jotka kertovat hulluudesta, rakkaudesta, lapsista, miehestä

Sitten voi suositella myös Anna-Leena Härkösen kokoelmaa "Vääränlainen mies - Lauluja". Ne on tehty perinteiseen runopoljentaan, useita niistä on saanut osakseen myös sävelen sekä lukuisia esityksiä.

Oriveden Opiston kirjoittajalukion suorittaminen ei ole tie runon valtasuoneen. Riikka Palanderin "Maa muistaa matkustajan" runot osoittavat, että hänellä on vielä pitkä matka edessään.

Runouden osalta mielenkiintoista on se, kuinka hajautunutta runokirjojen kustantaminen on. Monet julkaisevat omakustanteita, toiset etsivät pienenpieniä kustantamoita. Vain pieni osa runoista päätyy suurten kustantamojen julkaistaviksi.

[Riitta-mummi]

Hannu Mäkelä: Muisto

Pieni kirja Hannun äidin muistisairaudesta. Muistot eletystä elämästä aina lapsuudesta nousevat katkeruuden sävyttäminä. Pojasta jonka hän nykyisyydessä enää vain ajoittain tuntee tulee suloisiakin välähdyksiä. Tämä päivä onkin sitten
aikamoista sotkua.
Hyvin on Mäkelä äitiään seurannut. Lukukokemus on hiukan pelottavakin, sillä tämä voi kohdata ketä tahansa, etenkin meitä ikääntyneitä.