Maallikoiden vähentyminen voi johtua siitäkin, että siihen aikaan kun suuria maallikkoliikehdintöjä syntyi (ja hengellisiä kansanliikkeitä), oli palo asiaa kohtaan aivan eri sfääreissä kuin nykyään, -ainakin historiankirjoituksesta voisi näin päätellä. Nyt on vain laimeata, ei ole protestihenkeä eikä protestoitavaakaan jos sellaiseksi ei lasketa maailmoja syleilevää taivaanrannanmaalaamista jossa yritetään olla kaikkien maailman ihmisten "rinnallakulkijoita", "luonnonsuojelijoita", "kapitalismin vastutstajia" ja ties mitä ympäripyöreätä...
Maallikon pitää saada oikein kunnon pistos, hihhulikokemus, uskoon tulo tai muu vastaava niin että hänellä on mielestään sanottavaa ja opetettavaa jota papeilla ei ole. Lisäksi protestihenki pappeja ja kirkkoa vastaan niin sellaisesta maaperästä se maallikkous ponnistaa pitkälle. Ei ihmisiä kiinnosta liirumlaarumit maailman moraalittomuudesta ja/tai ympäristön tilasta. He haluavat kuulla rajua hengellistä revitystä jota papeilta ei kuule. Kansaa virtaa aina sinne missä eniten provosoidaan.