Kyllä vain rupean. Kiitos rohkaisusta.
Täytyy olla sen leikkaamisen kanssa nyt asiallinen. Huh, minkähänlainen kirurgi minusta olis tullut, kun perusasenne on että joo, katotaas... tosta noin pannaan meneen, näyttää siltä vähän, että noin kun leikkaa niin tulee sopiva... no aina niistä jotain tulee, muttei aina sitä mihin rupesi alun perin...
Kyllä korvaisin jos joku leikkais, minä en oikein niitä kaavoja ole koskaan käsittänyt, ja sitenhän sitten alkoi tämä että ei käytä niitä ollenkaan...
Jos nyt oppisi sen vielä. No tosin housuihin on, ne on niin näppärät sitten surauttaa yhdessä illassa kun ei tarvi ihmetellä että mitähän luovuutta nyt soveltaisi, mutta ei nekään ole oikeat kaavat vaan vanhat puretut housut. Näin se jotenkin vain alkoi sujua, mutta olisi asiaa hallita kaavojen käyttäminen. Ainahan ne saumat vetäisee, no, tietty puku voi herättää ihmettelyä mutta siihen on tottunut kun ompelee niin että se on pääasiassa ihmettelyä. Kyllä niistä on tullut vaatteita. Takki haastoi kyllä pahasti.
