Tarkoittaisikohan se sitä, että vältetään "turhaa maallista koreilua", kuten perinteisessä körttiläisyydessä ennen oli tapana. Nykyaikaan sovellettuna voisi kai tarkoittaa sitä, että elämän sisältöä ei tulisi yrittää parannella haalimalla maallisia elämyksiä ja kokemuksia.
Tuntuu siltä, että ihmisten käsitys körttiläisyydestä rajoittuukin nykyään juuri noihin entisajan koruttomuuden merkkeihin: ajatellaan, että körtit ovat mustiin vaatteisiin pukeutuneita, veisaavia nutturapäisiä mummoja. No, tätäkin kyllä, mutta enimmäkseen kaukana siitä. Körttiä ei enää tunnista, jos tulee kadulla vastaan. Yksinkertaisuus ei ole enää sellainen ihanne, että sitä toteutettaisiin elämässä, vaan enemmänkin harvinaisuus, josta saa silloin tällöin nauttia vaikkapa körttiseuroissa.