Kirjoittaja Aihe: Kirkosta eroaminen  (Luettu 61073 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #45 : 23.03.10 - klo:14:05 »
Kirkosta eroaminen on joku uusi villitys, joka menee pian ohi ja taas alkaa kohta liittymiset takaisin.
 Ihmiset nyt on joukko sieluja ja tekevät sen mukaan kuin yelinen käytäntö on sen enempiä ajattelematta.
Siksi olisikin hyvä, että keskustelua käytäisiin ja kukaan ei hetken mielijohteesta eroa kirkosta. Nyt joku on tehnyt eroamisen liian helpoksi ja moni varmaan hetken mielijohteesta ja pikku pahastumisesta eroaa koko kirkosta, vaikka sinne mahtuu niitäkin kun on erimieltä, kuin hän joka on tehnyt pahoin.. :-\

Kirkosta on kyllä Suomessakin erottu niin kauan kuin se on ollut mahdollista.
Tietysti kirkon kahden tuhannen vuoden traditiosta käsin tämä noin sadan vuoden periodi näyttää lyhyelle. Omasta näkäkulmastani se on kuitenkin melko pitkä, joten en menisi luonnehtimaan eroamista kovin uudeksi ilmiöksi.

Se on tietysti eri asia, että eroajien määrä on suurempi kuin ennen. Yksi syy on tutkitusti tämä eroakirkosta.fi-palvelu.

Olikohan uudessa Kotimaassa, jossa oli juttua sitä, kuinka uusi arkkipiispa on näille sivusta ylläpitäville hyvä arkkipiispa.
Mitä enemmän vaalit olivat julkisuudessa, sitä hajanaisemalta ja jakautuneemmalta kirkko näytti.
Tämä sai suuren joukon ihmisiä tuntemaan, että se oikea ehdokas hävisi, kun tosista ajatussuuntaa edustava voitti vaalit. Vaalipäivänä eraomissivusto tekikin käyttäjäennätyksensä. Tosin niin olisi varmaan käynyt joka tapauksessa, olisi kumpi tahansa voittanut.
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16936
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #46 : 23.03.10 - klo:14:17 »
Kirkosta on kyllä Suomessakin erottu niin kauan kuin se on ollut mahdollista.
Tietysti kirkon kahden tuhannen vuoden traditiosta käsin tämä noin sadan vuoden periodi näyttää lyhyelle. Omasta näkäkulmastani se on kuitenkin melko pitkä, joten en menisi luonnehtimaan eroamista kovin uudeksi ilmiöksi.

Se on tietysti eri asia, että eroajien määrä on suurempi kuin ennen. Yksi syy on tutkitusti tämä eroakirkosta.fi-palvelu.

Olikohan uudessa Kotimaassa, jossa oli juttua sitä, kuinka uusi arkkipiispa on näille sivusta ylläpitäville hyvä arkkipiispa.
Mitä enemmän vaalit olivat julkisuudessa, sitä hajanaisemalta ja jakautuneemmalta kirkko näytti.
Tämä sai suuren joukon ihmisiä tuntemaan, että se oikea ehdokas hävisi, kun tosista ajatussuuntaa edustava voitti vaalit. Vaalipäivänä eraomissivusto tekikin käyttäjäennätyksensä. Tosin niin olisi varmaan käynyt joka tapauksessa, olisi kumpi tahansa voittanut.

Eroamisen nousu oli hyvin vaatimatonta, mutta toimittaja teki siitä otsikon ja niin se sai suuren arvon. Suomen ensimmäinen kirkosta eronnut oli Iki-Kianto, jonka yksi poika luki papiksi ja toimi papinvirassa hamaan loppunsa asti ja yksi tytär luki teologiksi, että se siitä. Jäljet puhuvat.
« Viimeksi muokattu: 23.03.10 - klo:16:28 kirjoittanut seppos »
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #47 : 23.03.10 - klo:16:20 »
hmmm.... otsakkeena kirkosta eroaminen ja keskustelun sisältö käsittelee musiikki. Anteeksi ehkä turhasta maininta, mutta tällainen uusi tutkailija menee tietoa etsiessään aivan sekaisin.  Pysyttäiskö otsikoiden mainitsemissa asioissa niin olisi helpompi seurata mistä keskustellaan. Kiitos   :icon_rolleyes:

Monesti nämä keskustelut menevät aivan sivuraiteille, siinä olet ihan oikeassa. Tässä mainitsemassasi tapauksessa kuitenkin musiikki liittyy kirkosta eroamisiin ihan olennaisesti. Kun seurakunnan X kirkkoherra sanoo, että porukka Y ei saa tulla konsertoimaan kirkkoon, niin osa porukkaa uhoaa eroavansa kirkosta.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Mettiintynyt

  • Etsii Siionin virsistä seuraavaa virttä
  • Viestejä: 97
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #48 : 23.03.10 - klo:21:19 »
Ketun toivomus saa minut muistelemaan vanhoja aikoja.  Jos oli tarpeeksi vahva toisinuskovassa vakaumuksessaan, ei kirkosta eroaminen ollut kohtuuttoman vaikeaa edes silloin, kun laki vaati käymään erokeskustelun papin kanssa.  Mutta paluumuutto ei ollutkaan pelkkä ilmoitusasia, jos nuoruuden uhmassa oli jäänyt rippikoulu käymättä.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #49 : 24.03.10 - klo:06:57 »
Ketun toivomus saa minut muistelemaan vanhoja aikoja.  Jos oli tarpeeksi vahva toisinuskovassa vakaumuksessaan, ei kirkosta eroaminen ollut kohtuuttoman vaikeaa edes silloin, kun laki vaati käymään erokeskustelun papin kanssa.  Mutta paluumuutto ei ollutkaan pelkkä ilmoitusasia, jos nuoruuden uhmassa oli jäänyt rippikoulu käymättä.

Tutkittua tietoa minulla ei ole, mutta haluaisin kyllä tietää, millainen on kirkon jäsenyyteen paluun prosessi käytännössä. Käsikirjassa lienee kaavat ym., mutta käytännöt ratkaisevat. Onko kyseessä vain lomakkeiden täyttö (näinkin olen kuullut tapahtuneet), onko keskustelu papin kanssa, miten tämä monella tavalla herkkä tilanne hoidetaan, millainen on jälkihoito (esim. mitä materiaalia tulee kotiin ja milloin) jne. Miten välittyy tieto esim. kirkollisveron käytön jakautumasta, miten tuodaan esiin seurakunnan toiminta ja muu kirkollinen toiminta jne. Miten paluumuuttajia vastaanottaneet papit kokevat tilanteen? Kuinka suuri osa eroaa, kun kastejuhla tai häät on ohi?

Kyllähän näistä varmaan tutkimustietoa täytyy olla, ollaanhan tässä tavallaan käytännön evankelioimistyön ytimessä.

Valistakaa minua, tietävämmät.

Mt

Paikalla Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34965
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #50 : 24.03.10 - klo:09:47 »
Minun sukulaisen , jotka eivät ole olleet minkään herätysliikkeen vaikutuspiirissä, ovat silti kaikki aina kuuluneet kirkkoon. Kirkonkirjat se todistavat 1700-luvun alusta asti.

Näinhän ennen kaikki olivat. Lapset kastettiin, käytiin rippikoulut, avioliitot solmittiin papin aamenella. Ja vainajat vietiin hautaan siunattuun maahan.

Omalla kohdalla ei ole koskaan missään vaiheessa tullut ajatus erota tästä perinteestä. Ei ole ollut syytä minkäänlaista, vaikka joskus köyhimpinä aikoinamme puhuimmekin kirkollisverojen määrästä. En voisi esipolvien perinnön vuoksikaan erota vaikka en olisikaan ns. seurakunta-aktiivi.

Ainoa eronnut jonka tiedän palasi rakkaudesta lapsenlapseen kun tuli avioliiton solmiminen kysymykseen. Onneksi poika oli kastettu ja konfirmoitu. Myömpinä vuosinaan oli  eronnut kai juuri verojen vuoksi. Liittyi runsas vuosi sitten takaisin. Se oli kuulema vain lomakkeentäyttö-asia.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16936
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #51 : 24.03.10 - klo:10:12 »
Minun sukulaisen , jotka eivät ole olleet minkään herätysliikkeen vaikutuspiirissä, ovat silti kaikki aina kuuluneet kirkkoon. Kirkonkirjat se todistavat 1700-luvun alusta asti.

Näinhän ennen kaikki olivat. Lapset kastettiin, käytiin rippikoulut, avioliitot solmittiin papin aamenella. Ja vainajat vietiin hautaan siunattuun maahan.

Omalla kohdalla ei ole koskaan missään vaiheessa tullut ajatus erota tästä perinteestä. Ei ole ollut syytä minkäänlaista, vaikka joskus köyhimpinä aikoinamme puhuimmekin kirkollisverojen määrästä. En voisi esipolvien perinnön vuoksikaan erota vaikka en olisikaan ns. seurakunta-aktiivi.

Ainoa eronnut jonka tiedän palasi rakkaudesta lapsenlapseen kun tuli avioliiton solmiminen kysymykseen. Onneksi poika oli kastettu ja konfirmoitu. Myömpinä vuosinaan oli  eronnut kai juuri verojen vuoksi. Liittyi runsas vuosi sitten takaisin. Se oli kuulema vain lomakkeentäyttö-asia.

Jos on kastettu ja konfirmoitu, niin se on todella yksinkertaista. Jos niitä ei ole, niin joutuu käymään rippikoulun, joka on yleensä silloin yksityisrippikoulu. Kasteeksi kelpaa kenen tahansa tekemä kaste kunhan se on tehty Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Toista kertaa ei kasteta.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #52 : 24.03.10 - klo:15:44 »
Tutkittua tietoa minulla ei ole, mutta haluaisin kyllä tietää, millainen on kirkon jäsenyyteen paluun prosessi käytännössä.

Yhden tiedän. Tunsin tämän henkilön. Hän erosi evl kirkosta ja liittyi ortodoksiseen. Evl oli tarjolla jonkinlainen mahdollisuus käydä keskustelemassa tästä lähtemisestä, siinä seraknnassa aktiivisesti ja asiallisen tuntuisesti, en muista käyttikö hän sitä hyväkseen.

Ort puolelle oli vaikea päästä, lopulta yksi pappi kelpuutti hänet. Keskusteluja oli useita.

Paluumuutto: Tämä tyyppi ajautui melkoiseen hämmennykseen aika monen ort. uskontulkinnan kanssa. Kysyin, kun hän oli niin ahdistunut ja kuin shokissa niistä puheista,  kannattaisiko hänen puhua luterilaisen teologin kanssa kuitenkin nyt vielä.

Hän sanoi että juu, hän tietää voivansa mennä puhumaan --- että evl kirkossa ovi on enemmän kuin auki, suorastaan irrotettu saranoiltaan, mutta kun ortodoksi ei saa keskustella luterilaisen papin kanssa, niin ei se käy. No, juttu meni vain pahemmaksi ja lopulta sanoin että tuosta nyt ei tule enää mitään ja minä en ole pappi....sitten hän  sanoi että juu, nyt hän ei enää jaksa ajatella joutuuko siitä kadotukseen, hän pelkää enää vain sitä että se luterilainen pappi sanoo että "mitäs minä sanoin"...

Sama pappi joka oli tarjonnut läksiäiskeskustelua siis tarjosi paluukeskustelun ja tällä kerralla hän meni keskustelemaan, sillä hän oli ollut huolissaan siitäkin,  että välillä on kuukauden mittainen ns harkinta-aika kun ortodoksisesta kirkosta eroaa, vaikka liittyisikin toiseen kristilliseen kirkkokuntaan, ja paperisodasta johtuen menee ehkä pari kuukautta jona hän ei ole minkään kirkon jäsen. Hän tahtoi selvittää milloin saa käydä ehtoollisella. Ortodoksisen kirkon kanssa kun ei ehtoollisyhteyttä ole. En tiedä, miten he sen sopivat.

Eli keskustelua tarjottiin aktiivisesti, mutta jos käsitän oikein, oli hän itsekin ollut aktiivinen, oli siis soittanut tai oliko se mailannut tälle nimenomaiselle papille. Kyseessä oli samalla paikkakunnalla tapahtunut meno-paluu jossa vielä yksi ja sama evl pastori oli koko ajan kartalla, tunsi lähtijän ja oli sanonut ettei siitä mitään tule, ei hän varmaankaan tule sopeutumaan ort kirkkoon, paluuta osattiin odottaa.    

En tiedä olisiko häntä pyydetty mihinkään keskustelun jos hän olisi vain marssinut virastoon ja sanonut että tahtoo liittyä kirkkoon.
« Viimeksi muokattu: 24.03.10 - klo:15:54 kirjoittanut ikävöivä »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #53 : 24.03.10 - klo:16:29 »
Jos on kastettu ja konfirmoitu, niin se on todella yksinkertaista. Jos niitä ei ole, niin joutuu käymään rippikoulun, joka on yleensä silloin yksityisrippikoulu. Kasteeksi kelpaa kenen tahansa tekemä kaste kunhan se on tehty Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Toista kertaa ei kasteta.

Kuin on tuon kasteen kanssa?Tavallisesti tämä  "kuka tahansa saa kastaa" kai  koskee hätäkastetta.  Hätäkaste on vahvistettava, ja sen suorittaa kirkon virkaansa vihkimä pappi. Kasteessa kastettava liitetään kirkon jäsenyyteen.  Nyt on niin että itsellenikin on epäselvää vaikka ei saisi olla: Onko hätäkastettu kirkon jäsen, ennen kuin kaste on vahvistettu?

Muutoin on näin, eikö: Kuka hyvänsä ei saa kastetta toimittaa. Maallikkoseurakuntalainen saa avustaa ehtoollisen jaossa, lukea tekstejä, tietyin sopimuksin myös saarnata, mutta ei vihkiä, siunata hautaan tai mihinkään virkaan, ei myöskään kastaa.  Maallikon kaste on vahvistettava aina, ja lähtökohtaisesti ei voida toimia niin, että otettaisiin kastamaan joku muu kuin kirkon virkaansa siunaama pappi joka myös on virkaansa sitoutunut - kyllähän myös vanhuuseläkkeelle jäänyt evp pastori toimituksia saa tehdä,. eikö?
Protestiksi virasta eronneen laita on toisin, kuten olisi, jos luopuisi evl pappeudesta konvertoidakseen ja hakeutuakseen pappisvirkaan esimerkiksi katoliseen kirkkoon, erään tällaisen henkilön tiedän, on nyt ort kirkon pappi.  Hän saa epäilemättä antaa hätäkasteen. Mutta ei tule kastamaan pyynnöstä, milloin lapsi ei tule liitetyksi ortodoksiseen kirkkoon.  

Ne Luther-säätiön omien pappien kastejupakat johtuivat jostakin tällaisesta --- en tunne detaljeja, mutta eikö ollut kyseessä pappi joka oli sanotunut irti evl kirkon papin virasta, ja kastoi kuitenkin, eli liitti lapsia kirkon jäsenyyteen vaikka oli luopunut valtuutuksistaan sanoutumalla irti virasta.  Siitä tehtiin mediassa mahdoton tykkäämisjuttu, kirkko vainosi toisinajattelijoita (huomaatteko että kirkko tekee aina väärin teki mitä hyvänsä?) ja kyse oli kirkkolaista ja pykälästä jossa ei edes ollut tulkinnanvaraa.

Joihinkin ammatteihin kuuluu joitakin erikoislupia, kapteenit kai ovat ainakin ennen saaneet vihkiä avioliittoon ja toimittaa ruumiinsiunauksen, niihin aikuihin kun merimatkat kestivät vuosiakin ja matkalla kuoltiin.

Se on kyllä totta ettei kastetta toisteta, sikäli kiinnostavaa, kun katoliset kirkot eivät tunnusta luterilaista pappeutta ollenkaan ja heidän sakramenttiteologiansakin on erilainen - jos vaihtaa kirkkokuntaa, kaste on kuitenkin pätevä.


« Viimeksi muokattu: 24.03.10 - klo:16:31 kirjoittanut ikävöivä »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16936
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #54 : 24.03.10 - klo:17:03 »
Kuin on tuon kasteen kanssa?Tavallisesti tämä  "kuka tahansa saa kastaa" kai  koskee hätäkastetta.  Hätäkaste on vahvistettava, ja sen suorittaa kirkon virkaansa vihkimä pappi. Kasteessa kastettava liitetään kirkon jäsenyyteen.  Nyt on niin että itsellenikin on epäselvää vaikka ei saisi olla: Onko hätäkastettu kirkon jäsen, ennen kuin kaste on vahvistettu?

Muutoin on näin, eikö: Kuka hyvänsä ei saa kastetta toimittaa. Maallikkoseurakuntalainen saa avustaa ehtoollisen jaossa, lukea tekstejä, tietyin sopimuksin myös saarnata, mutta ei vihkiä, siunata hautaan tai mihinkään virkaan, ei myöskään kastaa.  Maallikon kaste on vahvistettava aina, ja lähtökohtaisesti ei voida toimia niin, että otettaisiin kastamaan joku muu kuin kirkon virkaansa siunaama pappi joka myös on virkaansa sitoutunut - kyllähän myös vanhuuseläkkeelle jäänyt evp pastori toimituksia saa tehdä,. eikö?
Protestiksi virasta eronneen laita on toisin, kuten olisi, jos luopuisi evl pappeudesta konvertoidakseen ja hakeutuakseen pappisvirkaan esimerkiksi katoliseen kirkkoon, erään tällaisen henkilön tiedän, on nyt ort kirkon pappi.  Hän saa epäilemättä antaa hätäkasteen. Mutta ei tule kastamaan pyynnöstä, milloin lapsi ei tule liitetyksi ortodoksiseen kirkkoon.  

Ne Luther-säätiön omien pappien kastejupakat johtuivat jostakin tällaisesta --- en tunne detaljeja, mutta eikö ollut kyseessä pappi joka oli sanotunut irti evl kirkon papin virasta, ja kastoi kuitenkin, eli liitti lapsia kirkon jäsenyyteen vaikka oli luopunut valtuutuksistaan sanoutumalla irti virasta.  Siitä tehtiin mediassa mahdoton tykkäämisjuttu, kirkko vainosi toisinajattelijoita (huomaatteko että kirkko tekee aina väärin teki mitä hyvänsä?) ja kyse oli kirkkolaista ja pykälästä jossa ei edes ollut tulkinnanvaraa.

Joihinkin ammatteihin kuuluu joitakin erikoislupia, kapteenit kai ovat ainakin ennen saaneet vihkiä avioliittoon ja toimittaa ruumiinsiunauksen, niihin aikuihin kun merimatkat kestivät vuosiakin ja matkalla kuoltiin.

Se on kyllä totta ettei kastetta toisteta, sikäli kiinnostavaa, kun katoliset kirkot eivät tunnusta luterilaista pappeutta ollenkaan ja heidän sakramenttiteologiansakin on erilainen - jos vaihtaa kirkkokuntaa, kaste on kuitenkin pätevä.

Kyllä esimerkiksi helluntailaisten tekemä kaste on pätevä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #55 : 25.03.10 - klo:15:36 »
Taitaa se olla niin, kuten aiemmin sanottiin, että jos on vain kastettu ja rippikoulun käynyt, niin ei tarte kuin lomake täyttää ja senkin voi tehdä nykyisin netissä "liity kirkkoon" -sivuston kautta.

Itse en ole koskaan vakavasti miettinyt kirkosta eroamista. Jonkin verran olen joskus pohtinut johonkin toiseen kirkkokuntaan kuulumista, kun luterilaisessa kirkossa toisinaan ärsyttää se, että kirkko on yhteiskunnan peilikuva ja kaikki, mikä on yhteiskunnassa sallittua, pitäisi olla myös kirkossa sallittua. Ihailen sen vuoksi muita kirkkokuntia, joissa pidetään kiinni Jumalan sanasta eikä kaikin keinoin koiteta kalastella jäseniä. Kalastelu kääntyy vain itseään vastaan, kun muissa kirkoissa jäsenmäärä kasvaa koko ajan tasaisesti. Tosin volyymit ovat ihan toista luokkaa, niin ei pysty kunnolla vertaamaan. Olen joskus sitten miettinyt, että jos kirkko vielä tästä maallistuu, niin pitää sitten miettiä asiaa uusiksi. Liittyisin siis ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon tai sitten Luther-säätiöön, jos se silloin on oma kirkkonsa, mutta toisaalta perinteet ja esi-isien kirkko tekisivät eroamisesta todella vaikeaa. Onneksi päätöksiäni ei vielä yksi arkkipiispa hetkauta.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa mies valaan vatsasta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 690
    • Valokuvia
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #56 : 25.03.10 - klo:17:11 »
[--]luterilaisessa kirkossa toisinaan ärsyttää se, että kirkko on yhteiskunnan peilikuva ja kaikki, mikä on yhteiskunnassa sallittua, pitäisi olla myös kirkossa sallittua. Ihailen sen vuoksi muita kirkkokuntia, joissa pidetään kiinni Jumalan sanasta eikä kaikin keinoin koiteta kalastella jäseniä. Kalastelu kääntyy vain itseään vastaan, kun muissa kirkoissa jäsenmäärä kasvaa koko ajan tasaisesti. [--]Olen joskus sitten miettinyt, että jos kirkko vielä tästä maallistuu, niin pitää sitten miettiä asiaa uusiksi. [--]Onneksi päätöksiäni ei vielä yksi arkkipiispa hetkauta.

Ihminenkin taitaa olla aikansa peilikuva. Ajatukset eivät synny tyhjiöissä.
Jos kirkko ei jollain tasolla mukautuisi ajan haasteisiin, se olisi kuollut kirkko, kuollutta hengellisyyttä, jolla ei olisi mitään annettavaa ihmisillä.
Eikai kirkko ole mikään itsessään jumalallinen ja autuaaksitekevä organisaatio ole?

Missä ja mikä on kirkon perustehtävä ja perimmäinen syy kuulua kirkkoon? Se, että siellä suvaitaan monia näkemyksiä määrittelemättömästä Jumalasta vai että siellä kokoontuu "oikeassa olijoiden kerho", joka on perusteiltaan väärässä?

Terho Pursiainen oli letkauttanut sunnuntaina saarnassaan neitseestä syntymisen olevan puppua. Hirveä haloo, näinkö hylätään Raamatun sana? Markuksen evankeliuminko?

Joskus nämä kannanotao
Pienellä palkalla paikkaansa etsimässä

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11625
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #57 : 25.03.10 - klo:18:53 »
Kyllä esimerkiksi helluntailaisten tekemä kaste on pätevä.
Mutta jos nyt kuitenkin tarkistettaisiin juttu. Pätevä siis mihin?

Kaste ei ole vain hengellinen toimitus, vaan myös juridinen.  Pappi toimii tässä myös virkamiehenä, jolla on yhteiskunnallinen velvoite liittää kastettava siihen tunnustuskuntaan, johon vanhemmat ovat hänet päättäneet liittää/hän itse on ilmaissut halunsa liittyä aikuisena/rippikouluiässä, jolloin saavutetaan seurakunnallinen "täysi-ikäisyys".
Kasteen yhteydessä ilmaistaan myös ketkä ovat kastettavan vanhemmat, jos se on tiedossa ja vallan todistajain läsnäollessa. Iso juttu monin tavoin.

hetkinen. Sain hovikonsulttini puhelimeen: Helluntailainen saarnaaja tai maallikko ei voi liittää kastettavaa luterilaiseen kirkkoon.  Sen voi tehdä ainoastaan luterilaisen kirkon tähän virkaan vihkimä pappi. Tässä mielessä "helluntailaisen suorittama kaste" ei ole "pätevä" tässä merkityksessä: Lapsi ei tule liitetyksi luterilaiseen kirkkoon. Se on yhtä kaikki kasteen merkitys. Olet tämän kirkon jäsen - tällä nimellä sinua siellä (ja muuallakin )  kutsutaan.  Konsulttini on hiljakkoin eläkkeelle jäänyt teologi, pitkän linjan pappi evl kirkon virassa, ja tarvittaessa puoliso jolla on sama status. Itse opin tämän seuratessani jotakin oppiakseni erästä dogmatiikan graduseminaaria-. Oli pakko lopettaa kun  työstä ei pääse lähtemään, mutta tämän ennätin oppia.

Uskonnollisessa mielessä kasteen "pätevyydestä'" voidaan oletettavasti käydä vuorenkorkuisia vääntöjä,. ja on käytykin, alkaen siitä kuinka vakavalla intentiolla pappi on liikenteessä - uskooko pappi itse ja jos niin mihin - onko pappi peräti päissään....Lutherilla oli näiustä selkeyttäviä näkemyksiä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #58 : 25.03.10 - klo:19:02 »
Taitaa se olla niin, kuten aiemmin sanottiin, että jos on vain kastettu ja rippikoulun käynyt, niin ei tarte kuin lomake täyttää ja senkin voi tehdä nykyisin netissä "liity kirkkoon" -sivuston kautta.

Itse en ole koskaan vakavasti miettinyt kirkosta eroamista. Jonkin verran olen joskus pohtinut johonkin toiseen kirkkokuntaan kuulumista, kun luterilaisessa kirkossa toisinaan ärsyttää se, että kirkko on yhteiskunnan peilikuva ja kaikki, mikä on yhteiskunnassa sallittua, pitäisi olla myös kirkossa sallittua. Ihailen sen vuoksi muita kirkkokuntia, joissa pidetään kiinni Jumalan sanasta eikä kaikin keinoin koiteta kalastella jäseniä. Kalastelu kääntyy vain itseään vastaan, kun muissa kirkoissa jäsenmäärä kasvaa koko ajan tasaisesti. Tosin volyymit ovat ihan toista luokkaa, niin ei pysty kunnolla vertaamaan. Olen joskus sitten miettinyt, että jos kirkko vielä tästä maallistuu, niin pitää sitten miettiä asiaa uusiksi. Liittyisin siis ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon tai sitten Luther-säätiöön, jos se silloin on oma kirkkonsa, mutta toisaalta perinteet ja esi-isien kirkko tekisivät eroamisesta todella vaikeaa. Onneksi päätöksiäni ei vielä yksi arkkipiispa hetkauta.
Johannes puhuu asiaa.  :023:
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16936
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #59 : 25.03.10 - klo:19:10 »
Mutta jos nyt kuitenkin tarkistettaisiin juttu. Pätevä siis mihin?

Kaste ei ole vain hengellinen toimitus, vaan myös juridinen.  Pappi toimii tässä myös virkamiehenä, jolla on yhteiskunnallinen velvoite liittää kastettava siihen tunnustuskuntaan, johon vanhemmat ovat hänet päättäneet liittää/hän itse on ilmaissut halunsa liittyä aikuisena/rippikouluiässä, jolloin saavutetaan seurakunnallinen "täysi-ikäisyys".
Kasteen yhteydessä ilmaistaan myös ketkä ovat kastettavan vanhemmat, jos se on tiedossa ja vallan todistajain läsnäollessa. Iso juttu monin tavoin.

hetkinen. Sain hovikonsulttini puhelimeen: Helluntailainen saarnaaja tai maallikko ei voi liittää kastettavaa luterilaiseen kirkkoon.  Sen voi tehdä ainoastaan luterilaisen kirkon tähän virkaan vihkimä pappi. Tässä mielessä "helluntailaisen suorittama kaste" ei ole "pätevä" tässä merkityksessä: Lapsi ei tule liitetyksi luterilaiseen kirkkoon. Se on yhtä kaikki kasteen merkitys. Olet tämän kirkon jäsen - tällä nimellä sinua siellä (ja muuallakin )  kutsutaan.  Konsulttini on hiljakkoin eläkkeelle jäänyt teologi, pitkän linjan pappi evl kirkon virassa, ja tarvittaessa puoliso jolla on sama status. Itse opin tämän seuratessani jotakin oppiakseni erästä dogmatiikan graduseminaaria-. Oli pakko lopettaa kun  työstä ei pääse lähtemään, mutta tämän ennätin oppia.

Uskonnollisessa mielessä kasteen "pätevyydestä'" voidaan oletettavasti käydä vuorenkorkuisia vääntöjä,. ja on käytykin, alkaen siitä kuinka vakavalla intentiolla pappi on liikenteessä - uskooko pappi itse ja jos niin mihin - onko pappi peräti päissään....Lutherilla oli näiustä selkeyttäviä näkemyksiä.

Tässä on nyt pieni väärinkäsitys. Jos lapsi on kastettu vaikka katoliseksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Myöhemmin hän päättää liittyä luterilaiseen kirkkoomme. Silloin häntä ei kasteta uudelleen vaan aiempi kaste on pätevä. En puhunut mitään, että joku toiseen kirkko- tai uskontokuntaan kuuluva voisi kastaa muuhun kuin omaan seurakuntaansa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi