Tässä tuntuu nyt taas menevän puurot ja vellit sekaisin. Ensinnäkin, -en ole missään väittänyt että meiltä "vaaditaan" varmuutta. Paljon oli noissa muutamissa Mies valaan vatsassa ja saliksen kommenteissa hölynpölyä joka perustui tällaiselle väitteelle. Pyytäisinkin lukemaan kirjoituksiani ajatuksella, eikä vaan vastaamaan!
Sinun mielestäsi siis meidän väitteissämme on "hölynpölyä". Tapasi osoittaa toisten näkemykset vääräksi on juuri tuota tasoa: Väitteesi on hölynpölyä.
Uskominen on mahdollisuus, ei vaatimus! Pelastusvarmuus ei ole mahdollisuus eikä vaatimus vaan kylmä fakta, tosiasiaväite joka pitää paikkansa!
Edelleen siis kylmä fakta Sinun mielestäsi. Me taas väitämme, että ihminen pelastuu vain Jumalan armosta. Raamattu väittää, että jos uskot evankeliumiin ja Sinut kastetaan, pelastut. Raamattu väittää, että ihmisen pitää syntyä uudestaan, että voi pelastua.
Mikäli ylipäätää on uskoa, pitäisi sen kohdistua mieluummin Jumalan lupauksiin, kylmiin faktoihin ja tosiasiaväitteisiin eikä mystillisiin määrittelemättömiin asioihin jotka haihtuvat kuin savu.
Sana tosiasiaväite pitää jo sisällään se, että kysymys on siitä, että ihminen väittää jonkun olevan tosiasia. Kylmiä faktoja ei ole olemassa, on vain tosiasiaväitteitä. Sinulle on olemassa kylmiä faktoja, minulle ei ole.
Ja kyllä! Jumalan ilmoitus ei ole salattu, vaan ymmärrettävissä oleva yksinkertainen tosiasiaväite; fakta, paljas tosiasia ilman yybermystillistä ulottuvuutta joka mahdollistaa paremmin ihmisen oman rakentelun ja askartelemisen pelastuksensa asiassa.
Totuus on kuitenkin se, ettemme tiedä Jumalan mittapuista, ilmoituksista, ajatuksista, toiminnasta karvan karvakaan. Jumala on meille salattu, samoin hänen toimintansa.
Ette ole tuoneet nyt mitään uutta mietittävää vaihtopöydälle tässä keskustelussa joten kierrämme kehää loputtomien väitteiden ja vastaväitteiden suossa, keskustelu polkee paikallaan. Toivoisin jotain uutta perustelua tunteiden päälle rakennetun pelastumisen hyväksi koska nyt esitätte vain samoja väitteitä uudelleen eri sanamuodoin. Salis esitää lisäksi paljon paikkansapitämättömiä heittoja siitä mitä hän kuvittelee minun ajattelevan.
Menetpä aina sitten henkilöön vaikka pitäisi pysyä asiassa. Jos haluat todistaa jonkun oikeasti - niin kuin haluta - siis ehdottoman oikeaksi - joudut loputtomien perustelujen ja vastaväitteiden suohon. Ihmisella on aivot, joilla ajatella ja ajatuksemme ovat erilaisia. Minäkin toivoisin Sinulta perusteltuja näkemyksiä. Perusteltu näkemys ei ole se, että on olemasa kylmiä faktoja Jumalan lupauksista. Perustelen tätä sillä, että eri ihmillä näyttää olevan erilaisia käsityksiä Jumalan lupauksista. Kun erilaisia on olemassa, on vain tosiasiaväitteitä. Ja Sinä väität, että Sinun tosiasiaväitteesi on oikea, ainoa oikea, ehdoton totuus.
Tästä viimeisestä heitosta olen pelastumisen osalta samaa mieltä:
Ei pelastuminen ja Jumalansuhde
voi perustua tunteille ja
ihmisen omalle yrittämiselle! Olen lihavoinut kohdan, johon voi joltisestikin yhtyä. Ihminen pelastuu siis vain Jumalan armosta.
Sisältyykö väitteeseen kenties myös se, ettei tarvitse edes uskoa, mutta pelastuu? (usko = yrittämistä)
Onko usko yrittämistä? Vai onko se uskomista Kristuksen sovitustyöhön, evankeliumiin ja pelastukseen Jumalan armosta?
Ei ole edes loogisesti mahdollista erottaa tunteita ja ajatuksia. Myös ihmisen arvot, asenteet, tunteet, omaksut ajatukset, ajatusluutumat, kaikki vaikuttavat ihmisessä ja hänen Jumalsuhteessaan.