Minulle Kristuksen seuraaminen on yhä enemmän yhteisöön kuulumista. Ei Paimen ole vain minun paimeneni vaan meidän kaikkien. Ei Viinipuu ole runko, johon vain minä kuulun, vaan kaikkien oksien runko.
Yhteisöllä en tarkoita körttiläisiä tai luterilaisia, vaan kaikkia kristittyjä. Pitäisikö avartaa vielä koko ihmiskuntaan tai luomakuntaan? Näitäkin ajatuksia löydän Raamatusta. Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen.
Näin, epäilemättä, mikäli sinut yhteisöön hyväksytään. Jouduin juuri Pohjois-Karjalan vuosinani kohtaamaan tilanteen jossapa en niin tervetullut ollutkaan. Ei se täällä liioin niin itsestäänselvää ole ollut.
Tällöin keskustelin paljon siitä, kuinka tehdä, miten " kuulua yhteisöön" jos ihmiset pelkäävät oireitani, ja itseäni huojensi suuresti ja syvästi: Ei sinun ole pakko. Jos ja kun pelkäät mennä toisten joukkoon Jumala sen näkee, Jumala antaa anteeksi, Jumala hyväksyy myös yksin taivaltajat.
Sattumalta löytyy naapuri jonka terassin pöydältä löytyy avoin Raamattu.
Ei hänkään kuulu " ryhmään" eikä varsinkaan " oikeaan ryhmään" .
Olisiko tässäkin niin : Toiselle annan toiset askareet.
Mutta joskaan et voi, rohkene, sairautesi tähden jaksa ryhmiin niin minkäänlaisiin, minä en sinua jätä, sinä olet minun, sanoo Herra, sinun armahtajasi.
Tämä on minusta sitä ja toisesta tätä. Tule ja seuraa minua! Mikä on seuratessa arvostettuna, kenties vallan ihailtunakin ryhmän jäsenenä? Mitä on pelästyä koko ryhmää? Mitä on, jos et uskalla lähteä kadulle koska tiedät, nyt kaadun eikä tässä kaupungissa kukaan auta?
Ja hämmästyneenä toteat: Sinä kuulut ryhmään. Se ei ollutkaan körttiryhmä, seurat, nimetty joukko joka mitä tavallisimmin on vakuuttunut omasta oikeassaolistaan. Sinä kuulut taloyhtiöösi, naapureiden joukkoon ja yllätyt: Hyvä tavaton! Nämä elävät elämää, jota itse olet tuuminut toisen armahtamiseksi! Tuohan auttaa naapurin yksinäistä vanhusta käymällä kaupassa. Tuo käy aivoverenvuodon jälkeen invalidisoituneen luona muistuttamassa, otithan lääkkeesi.
Tuo, hyvä tavaton, sanoo: Jos voit huonosti ja tarvitset sairaalaa tule meille! kun sanon, jättäkää ihmeessä kukat minun toimekseni matkan ajaksi!
Ryhmä? Ei, en kuulu mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Se ei itselkeni merkitse Kristuksrn seuraamista. Minun ei tarvitse. Mutta hyvin jaan tässä osan ajatuksista. Jos säikäytän toiset niin minkäs sille teet. Katoavaisuuden alle taipuminen vähintään on tutuksi tullutta, ja hiljainenkin kuuluu ryhmään, perheeseensä, joka niinikään empimättä nousee kun kutsutaan ehtoolliselle,vieraampiinkin ihmisiin, joiden puolesta rukoilla!
Kiitos tästä!