Tuota ovat monet ihmetelleet. Minäkin. Selitykseksi on annettu taloudellisia lainalaisuuksia ja markkinavoimia. Sekin on ällistyttävää, ettei taloudellinen kasvu koidu useampien hyödyksi, vaan tuloerot sen kuin kasvavat.
"Tuloerot" käsite on kovin huono mittari tässä hyvinvoinnin jakaantumsiessa.
Tuloeroilla ja kasvun hyödyn jakaantumisella ei myös ole monesti juurikaan tekemistä keskenään.
Ulkomuistista vedettynä Suomessa oli vuonna 1950 7 autoa per 1000 henkilöä.
Ja autot olivat teknisiltä ominaisuuksiltaan aivan toiselta vuosituhannelta, kuin nykyautot.
Tänä vuonna 1000 henkilöä kohti on noin 500 henkilöautoa.
Jos muistan oikein, vuonna 1960 keskimääräinen asumitilatuus per henkilö Suonessa oli noin 15 m2.
Asuntojen varustetaso oli myös kovin alhainen verrattuna nykyasuntoihin.
Kuka haluaisi muuttaa keskitason asuntoon ja keskitason asumitilavuuteen, joka vallitsi vuonna 1960 Suomessa?
Muistini mukaan kesitasin asumistilatuus per hlö Suomessa on nykyisin 37 m2.
Kun mennään rikkaan kotiin, sieltä löytyy laadukas TV, ehkä useampikin.
Laadukkaat stereot, kallis auto, varmaan kolmekin, WC-pönttö ja hieno kylpyhuone, kalli jääkaappi sekä pakastin yms.
Kun mennään työttämän kotiin, siellä on samat esineet: WC-pönttö, jääkaappi sekä pakastin, suihku, vei tulee sisään yms. Erona vain on, että monet hyödykkeet (vaikka ovatki samat rikkaan kanssa) ovat halvempaa laatua. Asunto on on myös paljon pienempi, mutta yhtä lämmin.
Mukava sänky on niin rikakkaalla, kuin köyhällä. Työttömällä ei välttämättä ole autoa (monella taitaa olla), vaan pääsee työtön liikkumaan siinä, misä rikaskin, koska hän käyttää julkista liikennettä.
Puhuin WC-stä, TVstä yms sadoista kodissa olevista talouskasvun myötään tuomista härveleistä, jotka ovat niin työttömän, kuin rikkaankin saatavilla.
Vaikka rikas ja työtön käyttävätkin eri tuotemerkkejä, ei monenkaan laitteen osalta rikas saa olennaisesti parempaa laatua, kuin työtön.
Rikkaan WC-pöntön hyötyarvo ei juurikaan poikkea käyhän pöntöstä. Jos köyhällä ei ole varaa muuhun, kuin ulkovessaan, silloin rikkaan ja köyhän pöntöillä on toki jo sellainen ero, että köyhän voidaan sanoa olevan huonommassa asemassa.
Voisin jatkaa paljonkin aiheesta (terveydenhoitoon sekä sairaanhoitoon liittyvä kehitys, yms. yms, yms, .....), mutta ehkä tämä riittää osoittamaan sen, että talouskasvun hyödyt ovat jakautuneet koko kansan (niin rikkaan, kuin köyhän) eduksi.
Ja toki en kiellä, että numerot, joilla kuvataan tuloja ovat erilaiset rikkalla, kuin köyhällä, mutta kuten jo alussa totesin, se ei ole kovin hyvä mittari talouskasvun hyödyn jakaantumisen mittaamiseen.
