Nyttiga idioter. Unga idealister, Lenin och sjuttiotalet. Hauskaa luettavaa tämänikäiselle... Tosin olen muutaman vuoden yli-ikäinen, tavallaan viimeistä 60-lukulaista vuosikertaa.
Edessä olisi nide keskiajan kirkko- ja oikeushistoriaa, vähän tuoreempaa kirkkohistoriaa sekä, mirabile dictu, kaunokirjallisuutta. Aluksi varovasti Grimmelshausenin
Seikkailukas Simplicissimus (mainio veijariromaani 30-vuotisesta sodasta), uusinta 70-luvulta, koska nyt löysin typistetyn laitoksen tilalle täydellisen ensipainoksen. Ja sitten maraton, Proustin
Kadonnutta aikaa etsimässä. Kaveri karsi perintökirjojaan ja osuin sopivasti paikalle. Eiköhän tuo kymmenosainen sarja eläkeikään mennessä ole luettu. Maratonharjoittelua on näet jo takana, Päätalon Iijoki-sarja yhteen syssyyn. Eräänlainen maraton on myös Kilven
Alastalon salissa, jonka olen lukenut vuosien mittaan ehkä kuuteen kertaan. Pinossa odottaa jo ruotsinkielinen käännös.
Enpä ole aikoihin tarttunut kaunokirjaan. Lieneekö päässä vikaa. Ehkä pitäisi kääntyä ammattiauttajan puoleen.
Mt