Elukat II

[myyrä]

Padasjokiset saisivat mennä koulun penkille.

Nutriaa tarhataan Suomessa lihan ja turkin vuoksi. Luonnossa se ei menesty.

Myyräturkki on sopivin myyrälle.

Kaikki mainitsemasi seikat ilmeisesti on vaikuttaneet turkisviennin loppumiseen. Ihminen on ikiaikoja pukeutunut turkiksiin - siis miksi ei vieläkin. Ei siinä ainakaan minulle mitään epäeettistä ole. Tarhaeläinten oloja täytyy kyllä parantaa. Siskolla on susiturkki. Hän vaihtoi entisen minkkiturkkinsa siihen ja maksoi vielä väliä. (vrt. P.Ruotsalaisen sanat Niskaselle. "Joko on susi Niskaselta turkit repinyt?"

[Salis]

Sitten aloin miettiä nertsiä. Tädilläni oli nertsi(närtsiturkki). Minusta se oli ihan selvää piisamia eli vesirottaa, mutta wikistä löysin vain keskustelun jossa nertsiä mainitaan vesikko-eläimeksi. Mitenhän tämä menee?

Vesikko on näätäeläin. Isohko lumikkoon verrattuna. 
Vesikko on harvinainen näätäeläin.
Jos turkki on vesikosta, niin se on varmaan tehty itäisessä naapurimaassa?

[myyrä]

Vesikko on näätäeläin. Isohko lumikkoon verrattuna. 
Vesikko on harvinainen näätäeläin.
Jos turkki on vesikosta, niin se on varmaan tehty itäisessä naapurimaassa?

Vesikko ilmeisesti kuoli Suomesta sukupuuttoon. Pääsyyllisenä pidetään minkkiä, joka syrjäytti vesikon elinalueiltaan.

[Riitta-mummi]

Selvä, piisamirotta-turkki se minustakin oli. Aivan itärajan pinnassa täti asui kylläkin.
Ja sitten useilla oli arkikäyttöön lammasturkkeja. Erivärisiä, jopa kirjavan muistan nähneeni.

Padasjoella ei kohta ole enää koulunpenkille menijöitä, niin on Päijät-Hämäläinen kunta lähes puoleen kutistunut minun siellä-olo-aikanani.
Kahdeksan lypsykarjaa on enää kunnassa. Vielä 1970-luvulla oli n.150 maitotilaa.

Kaakkuriksi ne kuikkaa härkäpäiseksi meidän kulman ukot yhä puhuttelevat. Meillä on lintukirjoja ja nyt Matti uskoo että kuikka se on joka 3-4 perheen voimin pesii suurilla Vesijaon selillä ja lahdilla.

[myyrä]

Kaakkuriksi ne kuikkaa härkäpäiseksi meidän kulman ukot yhä puhuttelevat. Meillä on lintukirjoja ja nyt Matti uskoo että kuikka se on joka 3-4 perheen voimin pesii suurilla Vesijaon selillä ja lahdilla.

Voihan siellä olla kaakkureitakin. Se taitaa kyllä pesiä enimmäkseen vaikeapääsyisillä suolammilla.

[Salis]

Kaakkuriksi ne kuikkaa härkäpäiseksi meidän kulman ukot yhä puhuttelevat. Meillä on lintukirjoja ja nyt Matti uskoo että kuikka se on joka 3-4 perheen voimin pesii suurilla Vesijaon selillä ja lahdilla.

No mut kaakkuri kuuluu kuikkalintuihin. Tosin kaakkurin erottaa hyvin kuikasta.

[Riitta-mummi]

Olen aprikoinut, että ei niillä seuduilla ole vuosikymmeniä tai vuosistaa sitten ollut ainuttakaan lintukirjaa, ja kun joku on sanonut että on kaakkuri, niin sitten se on ollut niin.
 Onhan se hauska sanoa ja helpompi ääntää kuin kuik-ka. Kakari on vielä hauskempi. Ja vasta kun lintukirjan kanssa veneestä lintu tutkittiin uskoi Mattikin että kuikka se on.

Eihän juuri kukaan puhu joulu-ukostakaan vaikkei se mikään pukki ole vaan ukko.
Alkusuomalaiset uskoivatkin sen lahjantuojan olevan sorkka-eläin. Jossakin Topeliuksen satukirjassakin on pukki joulupukkina.

Näinpä jää väärä sana elämään, mutta kuitenkin ymmärretään mitä tarkoitetaan.

[PekkaV]

Kaakkurilla on kaulassa punaista.

[seppos]

Olen aprikoinut, että ei niillä seuduilla ole vuosikymmeniä tai vuosistaa sitten ollut ainuttakaan lintukirjaa, ja kun joku on sanonut että on kaakkuri, niin sitten se on ollut niin.
 Onhan se hauska sanoa ja helpompi ääntää kuin kuik-ka. Kakari on vielä hauskempi. Ja vasta kun lintukirjan kanssa veneestä lintu tutkittiin uskoi Mattikin että kuikka se on.

Eihän juuri kukaan puhu joulu-ukostakaan vaikkei se mikään pukki ole vaan ukko.
Alkusuomalaiset uskoivatkin sen lahjantuojan olevan sorkka-eläin. Jossakin Topeliuksen satukirjassakin on pukki joulupukkina.

Näinpä jää väärä sana elämään, mutta kuitenkin ymmärretään mitä tarkoitetaan.

Kaakkurin mukaan on moni kaakkolampi saanut nimensä

[hippiäinen]

Voihan siellä olla kaakkureitakin. Se taitaa kyllä pesiä enimmäkseen vaikeapääsyisillä suolammilla.

Että minä olin iloinen ja onnellinen kun näin kaakkureita pari kesää sitten Repoveden kansallispuistossa. Jotenkin kunnioitusta herättävä lintu. Kuikkia olen nähnyt useammankin kerran. Etenkin viime kesänä, oli ilo seurata kuikkaperheen touhuja mökkireissuilla.

[Salis]

Eihän juuri kukaan puhu joulu-ukostakaan vaikkei se mikään pukki ole vaan ukko.
Alkusuomalaiset uskoivatkin sen lahjantuojan olevan sorkka-eläin. Jossakin Topeliuksen satukirjassakin on pukki joulupukkina.

Alle kouluikäisenä vietin usein joulua isovanhempien luona ja lahjat toi nimenomaan jouluPUKKI: Lampaakarvat selässä ja pukinsarvet päässä. Ilmestys oli komea (pappa oli pitkä mies) - muttei mitenkään pelottava - kun jouluPUKKI tuli mäkeä ylös ja tupaan sisälle.

[Pena]

Minun lapsuuteni Pukki vain kopisteli sorkillaan porstuan lattiaa ja paukutti sarvillaan seiniä. Käsi, joka viskasi lahjat tupaan oli pörrökarvainen. Muuta ei nähty.

[Pyryharakka]

Keväällä ei tarvitse kuikkia yrittää tunnistaa lintukirjan kuvista, ne kertovat nimensä.

Pari kevättä sitten, veimme heti jäiden lähdettyä katiskoja järveen. Kuikkapari uiskenteli siinä lähistöllä ja tarkkaili meitä. Ei siinä sitten tullut esittäydyttä. Kun vedimme veneen kuiville ja olimme menossa autolle, kuului selän takaa: "Kuik - ka, Kuik - ka!" Minä käännyin ja huusin takasin: "Mättö ja Mättö"

[Tiitiäinen]

Hei taas kaikki elukoitten ystävät!

Vinha on nyt talvisaikaan aika rauhallinen otus. Se nukkuu paljon, välillä herää syömään ja juomaan, hetken leikkii ja tutkii paikkoja ja vetäytyy taas unille. Ja omistaja muistuttaa lemmikkiään, nukkuu ja syö. Välillä vähän käy hiihtelemässä, jotta voi väittää tehneensä ees jotakin...ok.olen mie neulonukkii niin,että vasemmassa etusormessa on rohtunu jälki...ja oppariinki syventyny, tosin vielä tässä vaiheessa työtä on tehty enemmän mielessä ku kirjallisesti...

Hiihtolenkeillä on ollu metka tutkia Vinhan sukulaisten jälkiä. Paljon on hangilla viipotettu ...

Tänä aamuna Jehki, meijän hyvin vakava,säikky ja höppänä katti, uskaltu tulla miun huoneeseen, kun Vinha oli häkissään. Jehki meni telkkaritasolle ja tuijotti Vinhaa, Vinha nökötti oman pesämökkinsä katossa ja tuijotti takaisin. Jonkin ajan kuluttua Vinha totesi, että Jehki on aika tylsää seuraa ja kun ei häkistäkään pääse pois, niin kivempaa on mennä takas nukkuus. Kun Vinha painu pehkuihin, Jehkistä oli tylsää seurata häkkiä, kun sen asukki otti kauneusunia. Niinpä Jehki keskittyi tutkimaan huonetta. Kun myöhemmin Vinha pääsi huoneessa kulkemaan vapaasti, se haisteli hyvin tarkkaan paikkoja joissa Jehki oli käynyt... Vinhasta Jehki olis tosi kiva kaveri...mutta Jehki pelkää Vinhaa liikaa...

[myyrä]

Näin saukon joella. Se tosin tapahtui jo joskus joulun aikoihin. Saukko lutraili postimerkin kokoisessa sulassa leikkisän oloisesti. Sen touhuja on mukava seurata.