Kirjoittaja Aihe: Elukat II  (Luettu 47211 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Elukat II
« Vastaus #45 : 15.06.09 - klo:15:26 »
Pikkukäpylinnuilla on alkanut vaellus. Täällä niitä menee pääasiassa luoteeseen. Liekö nyt kuusella huono siemensato, kun vaeltavat?

myyrä

  • Vieras
Vs: Elukat II
« Vastaus #46 : 16.06.09 - klo:12:45 »
Kalajoella on tehty harvinainen lintuhavainto. Siellä on kuultu kirjorastaan laulua. Havis on vielä epävarma, mutta varmaan etsinnät on käynnissä. Kirjorastas on pääasiassa siperialainen laji, josta on Suomessa aiemmin kolme havaintoa, joista yksi kuolleesta linnusta.

Havainto on varmistunut ja lintu on kuin onkin kirjorastas (Zoothera dauma).

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Elukat II
« Vastaus #47 : 17.06.09 - klo:14:27 »
Havainto on varmistunut ja lintu on kuin onkin kirjorastas (Zoothera dauma).

Kyllä körttifoorumista on paljon hyötyä. En ole koskaan aiemmin kuullut kirjorastaasta. Olen nähnyt räkättirastaan, mustarastaan ja laulurastaan. Muista ei ole tietoa.
Acta, non verba.

myyrä

  • Vieras
Vs: Elukat II
« Vastaus #48 : 20.06.09 - klo:00:29 »
Juhannusyö on mennyt retkeillessä Pyhäselän rannoilla ja peltojen laiteilla. Yhtään juhannuskokkoa ei näkynyt? Ihmisiä on liikkeellä sellaisissakin paikoissa, joissa ei yleensä näy ristinsielua. Mitä lie etelän serkkuja?

Paras havainto oli sarvipöllöpoikue, jonka sydäntä särkevää piiskutusta kuului yhdestä metsiköstä. Ainakin kahden poikasen ääntä kuului. Poikaset on jo ulkona pesästään. Toivottavasti emot saa pyydystettyä niille useita lihavia myyriä.

Kesän ekan ruisrääkkäni kuulin. Sitä ei kyllä viitsi kuunnella kovin kauaa, kun ääni ei ihmiskorvalle ole niitä kauneimpia, mutta luultavasti oikein pullean ja hyväkuntoisen rääkkäneidon korvissa se on maailman ihaninta musiikkia.

Sää on puolipilvinen ja alkumatkasta tuli pari pientä sadekuuroa. Sääskiä (täälläpäin itikoita) on ihan riittämiin. Hyvä se on, niin saavat pikkulinnunpojat ruokaa.

Kaiken kaikkiaan oli mukavaa miiruilla aatoksissaan ja ihmetellä yötöntä yötä. Haistella kesäkukkien tuoksua ja hyreksiä Eino Leinon runoa.

Juhannusyönä keijut tanssii niityllä.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34949
Vs: Elukat II
« Vastaus #49 : 20.06.09 - klo:19:50 »
Tämmoiset kun Juhannus-säät olivat, bongailin elukoita enämpi TV:stä. Hevoset olivat uljaita elokuvassa Hidalgo, paitsi se hidalgo oli vain puoliverinen intiaaniheppa.
Niskavuoressa oli kauniita suomenhevosia. Tänä aamuna kurpitsa-ohjelmassa näin kunnolla murmelin. Sen eng.kielinen nimi oli jotakuinkin "puunsukka".

Basso käyttäytyi kokolla herrasmiehen lailla kun tyttökoirat alkoivat rähistä. Meni rauhallisesti seistätoljottamaan kahden pahimman väliin.

Viherpeippoperhe ruokaili tiistaina-keskiviikkona pihallamme, liekä ruokinnan ansiota.
Emot ovat ahkeria laudalla-istujia. Niitä ei mikään hetkauta.

Kimalaisia(pörriäisiä) on melko paljon. Ampiaisia vain vähän, mutta elonmerkkiä on kuitenkin.
Kun on liikuttu vähän, on nähtykin vain vähän.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16934
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Elukat II
« Vastaus #50 : 20.06.09 - klo:22:26 »
Minkki söi kuikan munat ja käpytikka yrittää naputtaa kirjosiepon pesää auki, jotta pääsisi syöttämään poikaset omilleen. Sorsia ja telkkiä on vähemmän kuin koskaan.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

myyrä

  • Vieras
Vs: Elukat II
« Vastaus #51 : 06.07.09 - klo:23:18 »
Lintukaveri oli nähnyt toissapäivänä pienikokoisen karhun eräällä pikkutiellä n.14 km Joen Citystä. Arveli kyseessä olleen joko tämän vuoden erauspentu tai viime vuoden poikasia. Pikkunalle oli arvattavasti pötkinyt metsään minkä käpälistä lähti kauhistuneena moista kohtaamista. Emonsa karkottamilla erauspoikasilla on tapana törttöillä asutuillakin alueilla.

Lappeenrannassahan sattui hiljattain se pahin mahdollinen tilanne. Lenkkeilijä osui emon ja pentujen väliin. Emo oli kopaissut lenkkeilijää vähän päästä ja tämä toipuu nyt sairaalassa.

Itseltäni on karhu vieläkin näkemättä, mutta murinaa olen kuullut ja vieläpä aika läheltä.

*
Äsken kuului taas sarvipöllön poikasen ruostuneen saranan kuuloista kerjuuääntä. Iltaretkellä oli muuten aika hiljaista. Pensastasku ja ruokokerttunen lauloivat vielä.

Poissa LeenaSisko

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 48
Vs: Elukat II
« Vastaus #52 : 07.07.09 - klo:08:33 »
Täällä on vissiin pääasiassa noista kesyttömämmistä elukoista ollut puhe, mutta tahon tilittää kun kissani Immu on maan taitavin yöhäirikkö. Ei se mourua eikä tee muutakaan semmoista. Se vain rakastaa. Toissayönä hän rakasti taas niin kauheesti. Ensin se tuli viereen ja kokeili tassulla nenää. Sitten se leipoi mahaa ja koitti päästä peiton alle. Peiton alla tuli kumminkin kuuma, niin se tuli takasin pään viereen ja kostealla, kylmällä nenällä tökki minun nenää. Aina kun sain omani kuivattua, tuli uusi tökkäisy. No minä käännyin selälleni niin se kiersi tyynyn toiselle puolelle makaamaan ja asetteli tassut korvan juureen ja leipoi tyynyä. Rahisee tosi kivasti läheltä korvaan! Ja sitte ku mamma kunnolla herää niin äkkiä karkuun.. Hirveä eläin <3

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34949
Vs: Elukat II
« Vastaus #53 : 07.07.09 - klo:15:35 »
Muistuttaa Immu kuvauksessasi paljonkin Tiitiäisen Vinha-frettiä. Onko sinulla kissa-hilleri tai hilleri-kissa? Onhan kissa toki yöeläin. Onko se vasta nyt huomannut sen?

Minun koiravanhukseni on parin vuoden ajan alkanut aamuöisin voimistella. Se kierähtelee sopivaksikatsomillaan matoilla ympäri-ämpäri. Kolina on melkoinen. Heräämme siihen. Korviaan se hankaa samalla mattoon. Se on kutinaa jota pari kertaa viikossa hoidetaan erilaisilla hoito-aineilla. Allergiaako sekin. Kaikesta huolimatta se on niin rakas, rakas. Muistutus kuolevaisuudesta (ihmisenkin) on vanhuksen kanssa eläessä
alati läsnä (huokaus). Pyytelen voimia luopumiseen . Edellisen koiran kuolema oli traaginen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309
Vs: Elukat II
« Vastaus #54 : 07.07.09 - klo:17:49 »
Kyllähän se lemmikistä luopuminen aina on surullista. Me jouduttiin tekemään viime syksynä surullinen ratkaisu, kun vanhan rotikkarouvamme syöpä levisi. Nyt on reilun kuukauden ajan ollut ilonamme nuoriherra Leevi Labradori. Aamuisin se tulee mun sängyn viereen ja sanoo ihan hiljaa "piip". Jos en herää siihen, se nostaa käpälät sängynreunalle ja maistelee mua hellästi nenästä. Ja sitten kipitetään molemmat kiireellä ovelle ja mä puen päälleni vasta ovenraossa että se pääsee HETI pisulle. :-) Hyvin on sen sisäsiisteys edennyt, nykyisin menee päiviä, ettei vahinkoja tule sisälle ollenkaan, ja koira on kumminkin vasta 14 viikkoa... Tarkkaavaisuuttahan se vaatii meiltä "huoltajilta", että osataan lukea sen eleistä milloin pitää juosta pihalle, kun varsinaista pyrkimistä se ei vielä osaa.

Leevi on ollut meillä nyt kuutisen viikkoa, ja sinä aikana se on:
- kaksinkertaistanut painonsa
- muuttunut vauvakoirasta riiviöpennuksi
- oppinut kulkemaan hihnassa ja kaulapannassa sekä valjaissa
- oppinut autoilemaan henkilöautossa ja bussissa
- tutustunut muutamiin tuttuihin kaverikoiriiin
- oppinut istumaan ja tulemaan luokse käskystä, ja melkein menemään maahan
- oppinut etsimään ja melkein osoittamaan löytämänsä pakasterasian (geokätköilyssä hyvä taito :-)
- tottunut remonttiääniin, kun taloyhtiössä on kattoremontti
- ollut viikon meidän kanssa mökillä ja tutustunut uimiseen, onkimiseen ja grillaamiseen
- käynyt ekan kerran eläinlääkärissä rokotuksella
- valloittanut niin meidän kuin naapurienkin sydämet

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 34949
Vs: Elukat II
« Vastaus #55 : 07.07.09 - klo:18:17 »
Voi Sarai, tulipa Basson vauva-ajat mieleen. Näinhän se meilläkin sujui. Muistuu mieleen pikku-riiviön naskalihampaiden rakkaus ranteissa. Ja pissalle ja isolle tarpeelle kannoin sen aina heti ruokailun jälkeen. Leevin ikäisenä B oli täysin sisäsiisti, eikä ole koskaan tehnyt sisällä.
Kun se 7-viikkoisena tuli meille Somerolta, se nukkui ensin kenkälaatikossa, sitten banaanilaatikossa. Nyt se ei mahtuisi kolmeen banaanilaatikkoon. Se nukkuu pehmeillä matoilla tai joskus meidän sängyn jalkopäässä. Silloin on ahdasta.
Tuossa se nyt läähättää vieressä kun kirjoitan tätä. Jotain ihmeellistä oli kai illansuulenkillä nähnyt, ja sitä nyt selittää.
Oikeat koirankasvattajat eivät tätä lepertelyä hyväksy. Niillä menee suunnilleen kuten Hienosti hihnassa ohjelman toimittaja vitsaili: En tykkää koirista, en omista koiraa, kotonani ei koskaan ollut koiraa, mutta minulla on DILPOOMI, olen siis koirankouluttaja!
Olen aina tykännyt koirista, kotonani ei ollut koiraa, sain ensimmäisen koirani vasta viisikymppisenä. Rakastetaan ja pidetään huolta koiristamme.

                      Hei taas! Riitta-mami   :056:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Suvikki

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Vs: Elukat II
« Vastaus #56 : 07.07.09 - klo:21:17 »
Minä pidän varislinnuista. Seinäjoella lauantain iltaseuroissa katseeni kiinnittyi komeaan harakkaan. Se keekoili tyytyväisenä siinä juhlakentän ristin oikealla sakaralla, keikkui ja kätkätti, pyllisti seuraväelle, ja lopulta lenti tiehensä jokea kohti. Olikohan suruton harakka?

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2605
Vs: Elukat II
« Vastaus #57 : 07.07.09 - klo:21:29 »



      Suvikki: ovat ne harakat aina vähän suruttomia, turhan hienojakin... Körttifoorumitapaamisessa porisin siitä kun Päivi-vaimoni oli aikoinaan kävellä keekoillut turkiksissaan kuopiolaisen runoilijan ja ortodoksin Aari Surakan eteen. Surakka oli sanonut heti:

      - Päivi, mokomakin harakka! :icon_biggrin:

      Varikset ovat veijareita: Tikkurilan kävelykadulla näin taannoin kun varis avasi maitotölkin oikeaoppisesti, avasi sen samalla lailla kuin sinä tai minä. Varis ei siis rei´ittänyt tölkkiä nokallaan, vaan a v a s i sen ylhäältä kaikkien sääntöjen mukaan.

      On tavattu myös varislintu, joka vahingossa lähti liukumaan harjakatolta, mutta huomasi puuhan hauskaksi, ja meni katolle uudestaan, ja taas uudestaan, ja taas... liukui kuin ihmispolo jossain kylpylässä.

      Varislinnut ovat viisaita :023:

Poissa Suvikki

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Vs: Elukat II
« Vastaus #58 : 07.07.09 - klo:21:50 »
Varisten parvikäyttäytymistä on kiintoisa seurata, ja varisten joukkotappeluja muiden parvien kanssa (naakat, räkättirastaat).

Mukavuudenhaluisena luontoharrastajana on helpointa seurata sitä mitä ikkunasta näkee, ja varikset, naakat ja harakat usein osuvat silmien eteen. Ovat myöskin sopivasti oppineet ihmisten kanssa elämään, että niiden tarkkailu on helppoa myöskin kävelylenkeillä. Ja sitten kun ovat vielä niin nokkelia ja monipuolisia elintavoiltaan, että seurattavaa riittää. Varisten vahtaaminen ja harakkaharrastus käy ajankulusta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Elukat II
« Vastaus #59 : 07.07.09 - klo:22:00 »
Varisten vahtaaminen ja harakkaharrastus käy ajankulusta.

Olet keksinyt mukavan ajankulun. :)