Kirjoittaja Aihe: Seurapuhe  (Luettu 35033 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Suvikki

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 67
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #15 : 07.07.09 - klo:22:10 »
Tuli mieleen herättäjäjuhlilla puheesta, joka alkoi kysymyksellä/lainauksella ”Ookko sää jo heränny?”. Tarja Autio, aamuseuroissa lauantaina.

Minun herätyskellossani on torkkukytkin. Kun se soi, läppään rakkineen kiinni, nukahdan uudestaan, ja kuuden minuutin kuluttua herätys soi taas. Ja joskus läppään kellon kiinni niin vaistomaisesti, etten tiedä hereillä asti käyneenikään. Joskus herään vähän niin kuin puolittain, enkä unissani muista miksi yleensä pitikään herätä – ja niin jatkan uniani.

Hengellisessä mielessä torkahteluni ovat merkittävästi pidempiä kuin tuo arkiaamun kuusiminuuttiset, joilla sängystä nousemista viivytän. Vuosia saattaa mennä iloisesti ohi, sikeästi nukkuessa, ihan laput silmillä. Ennen vuosituhannen vaihdetta havahduin kerran puheeseen, jossa todettiin kaiken menevän päin helvettiä ja kysyttiin, olisiko aika alkaa tehdä parannusta. Asia pyöri mielessäni hetken, mutta oli kai sillä hetkellä liian outo ja käsittämätön, joten jatkoin uniennäkemistä hereille asti päätymättä. Sittemmin herättely on aina hetkeksi minut torkuiltani tuuppinut valvomaan, mutta yleensä olen ollut äreänä unieni keskeyttämisestä ja mönkinyt takaisin vertauskuvallisiin vällyihin heti kun tilaisuus on koittanut.

Kunpa herätyskellojen seuraavan kerran soidessa muistaisin, miksi herätä.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #16 : 09.07.09 - klo:07:55 »
Onkohan uskonasia minulla kunnossa, kun ei tunnu miltään?
Olen tottunut pohdiskelemaan tilaani ja kyselemään Herralta neuvoja vaellukseeni.
Olen tässä ihmetellyt, että eikö nyt Herättäjäjuhlien jälkeen pitäisi tuntua erityisen hengelliseltä. Tulinko kyllästetyksi juhlapuheissa kaikkine tarpeineni.

Vai onko tämä nyt sitä rauhaa Jumalan kanssa. Olen kuin uimapatjalla. Kellun ja nautiskelen. Onko vain tyyntä myrskyn edellä. Turha kai miettiäkään.

Olin Maunon kirjoitusta lukiessani vähän kateellinen siitä itkun armosta. Minulle itkut
ovat melkein aina Herran läheisyyden merkki. Nyt ei ole itkettänyt  kuin viimeeksi, kun ystävä vastasi psalmilla hätääni.

Ei ole vihastuttanut, ei ihastuttanut, ei riemastuttanut eikä pillastuttanut  mikään.
Voiko näin tunneherkkä ihminenkin olla tunteeton.

Olisiko tämä Herran teko, että antaisin anteeksi lähimmäisille joita pidän tunteettomina. Opetus?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

santtu-62

  • Vieras
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #17 : 09.07.09 - klo:10:32 »
Kaasupolkimen turhanaikainen painaminen vain vaikeuttaa moottorin käynnistystä. Jotkut autoilijat pumppaavat vanhasta tottumuksesta kaasupolkimella edestakaisin. Tapa on kehno, sillä kaasun pumppaus lisää polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä.

Elämä antaa elämä ottaa, poljen jalkaani tottumuksesta ”kaasupolkimella”,
siksi pyydän ”valaise silmäni”.

Nykyaikaisen auton ruiskutusmoottori herää eloon, vaikkei kaasupoljinta polkaisisikaan pohjasta lävitse autoa käynnistettäessä.

Hän käynnistää minun päiväni, turhaan siis poljen jalkaani ”kaasupolkimella”, säästyn turhilta ”kuluilta”. :eusa_angel:

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #18 : 09.07.09 - klo:15:05 »
Kaasupolkimen turhanaikainen painaminen vain vaikeuttaa moottorin käynnistystä. Jotkut autoilijat pumppaavat vanhasta tottumuksesta kaasupolkimella edestakaisin.

Kyllä noita Benkun juttuja pitää vilkuilla, kun niissä on ajoittain vankkaa asiaa, kuten nyt tässä, vai mitä sanoo pitkänmatkanautoilija Riitta-mummi? Veikkaan, että kohta liittyy seuraamme Jampe, joka toteaa, että hyvin on asiat, jos ei tunnu hengelliseltä.

Mt
Talla lattiaan, mutta vain kiihdytyskaistalla

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #19 : 13.07.09 - klo:13:48 »
Seinäjoen reissu sitten kai opetti kaasunkäyttöä kun menomatkalla oli keskikulutus 5,9/100 km. Palatessa enää 5,6. Aika hyvin pikkumersulta ja mummin kaasujalalta.
Tasainen tunnottomuus jatkuu.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3896
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #20 : 13.07.09 - klo:15:05 »
ei mersu ole tunnoton... hänellä on sielu... :018:
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #21 : 13.07.09 - klo:17:01 »
Että sielu?  Olen joskus lukenut että esim. taloilla olisi sielu tai ilme tai ainakin luonne.
Autoillakin on luonteita tai ilmeitä. Pikku-mersu on kiltti.
Onko saksalaisella jalkapallojoukkueellakin sielu. Siis yhteinen sielu, ei joku yksityinen esim. valmentaja?
( ollaan juhanin kanssa nyt omituisia seurapuhujia!)   :102: :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4861
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #22 : 15.07.09 - klo:22:48 »
 
Onkohan uskonasia minulla kunnossa, kun ei tunnu miltään?
Olen tottunut pohdiskelemaan tilaani ja kyselemään Herralta neuvoja vaellukseeni.
Olen tässä ihmetellyt, että eikö nyt Herättäjäjuhlien jälkeen pitäisi tuntua erityisen hengelliseltä. Tulinko kyllästetyksi juhlapuheissa kaikkine tarpeineni.

Vai onko tämä nyt sitä rauhaa Jumalan kanssa. Olen kuin uimapatjalla. Kellun ja nautiskelen. Onko vain tyyntä myrskyn edellä. Turha kai miettiäkään.

Olin Maunon kirjoitusta lukiessani vähän kateellinen siitä itkun armosta. Minulle itkut
ovat melkein aina Herran läheisyyden merkki. Nyt ei ole itkettänyt  kuin viimeeksi, kun ystävä vastasi psalmilla hätääni.

Ei ole vihastuttanut, ei ihastuttanut, ei riemastuttanut eikä pillastuttanut  mikään.
Voiko näin tunneherkkä ihminenkin olla tunteeton.

Olisiko tämä Herran teko, että antaisin anteeksi lähimmäisille joita pidän tunteettomina. Opetus?

Joskus nuorena, kun odottelin tunteita ja tuntemuksia, löysin Elian Horebinvuorelta,1 Kun.19. Herra ei ollut myrskyssä eikä maanjäristyksissä. Tuli hiljainen tuulen hyminä...

Sitä saa ihan kellua armonmeressä ja levätä Herrassa.
Sitten taas joskus voi tuntua. Joku vahva Herran kosketus saa joskus itkemään melkein silmät päästään.
 
Pyryharakka

Poissa Pirska

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6624
  • Vihaaja
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #23 : 20.08.09 - klo:20:17 »
Joskus lapsena, kun seuroista en ymmärtänyt paljon muuta kuin että fiilis oli lämmin ja siionin virret tuttuja, niin muistan elävästi, kun puhuja lainasi siinonin virren sanoja: "Pidä Jeesus, itse perää, Herra herää, muuten hukkuu haahteni." Jälkeenpäin olen monta kertaa huomannut, kuinka totta nuo sanat ovat.
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6315
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #24 : 23.08.09 - klo:17:25 »
Ois kiva kun joku äänittäisi noita seurapuheita ja laittaisi vaikka nettiin jakoon.
Siis muitakin kun niitten isojen tapahtumien. Ihan kotiseurojen.

Ne on sellaisia lyhkäisiä helmiä mitä niissä kuulee, mutta kun kaikissa seuroissa ei voi olla, niin ois kiva kuulla muualtakin missä on itte paikalla.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #25 : 23.08.09 - klo:23:01 »
Ois kiva kun joku äänittäisi noita seurapuheita ja laittaisi vaikka nettiin jakoon.
Siis muitakin kun niitten isojen tapahtumien. Ihan kotiseurojen.

Joskus 90-luvulla läksin ajamaan sunnuntaiaamuna mökiltä kotia kohti. Radiosta tuli jumalanpalvelus, nuorehko miespappi saarnasi. Joku tässä nyt mättää, ajattelin, mutta en keksinyt saarnasta mitään vikaa. Sisältö oli mielenkiintoinen, esitystavassa ei ollut maneereita. Palveluksen päätyttyä kuuluttaja kertoi, että tilaisuus oli nauhoitettu jostain erityisjumalanpalveluksesta, olisiko ollut jokin nuorisoon tai kirkkomusiikkiin liittyvä. Aikaa oli jo kulunut kohtalaisesti.

Lopun matkaa pohdin asiaa ja tulin siihen johtopäätökseen, että jumalanpalvelusta ei pidä lähettää nauhoitteena. Hyvä sanoma ei ole esitys, jota ihaillaan, vaan uutinen, joka vaatii suoran lähetyksen. Samalla huomasin, että olin suorittanut elämäni ensimmäisen itsenäisen teologisen kannanmuodostuksen, mikä minua suuresti huvitti.

Seurapuhe on kuin uutiset ja sää: parasta tuoreena.

Mt


Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #26 : 24.08.09 - klo:12:23 »
Onkohan uskonasia minulla kunnossa, kun ei tunnu miltään?

Miltä pitäisi tuntua? Tunteet tulevat ja menevät. Nyt minusta tuntuu, että olen täysin kelpaamaton Jumalalle. En ainakaan voi revitellä uskollani, kun sitä ei tunnu olevan ja "pinnapussi" on jatkuvasti tyhjä. Jos joku kokee voivansa kehua suurta uskoaan ja Jumalan puhetta tykönänsä, niin sen kun vaan - antakoon palaa. Lopputulema (uutta suomenkieltä) on kuitenkin yksin Hänen kädessään, josta vanha Biblia sanoo: "Ja Hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja Hän erottaa toiset toisistansa, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista".
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #27 : 24.08.09 - klo:14:45 »
No se oli sitä opetettua ja hyvin opittua elämys-uskoa. Kristallivirta, Lasimeri, Jeesuksen veri, Hyvän Paimenen lampaat, Pyhien yhteys ym. ym. Ei tätä järjellä voinut ymmärtää, siis otettiin tunteet avuksi.

Nyt ymmärrän koko uskonasian toisin. Odotan, ikävöin, kerjään, toivon, uskon ja epäilen ja pelkään kelpaamattomuuttani. Pyhän Hengen läsnäolokin on hyvin satunnaista, mutta se ON.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8638
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #28 : 24.08.09 - klo:15:03 »
Mut sitten kun tuntuu, kyllä se sitten tuntuu! Siksi sitä haluaa lisää. Ei jaksais odottaa ja kärsiä.
.
Ensi vuonna 2021 Kauhavalle. Tänä kesänä etänä:
https://herattajajuhlat.fi/4871-korttiradio-2020
Korkeimman suojeluksessa kuljen Pyhille paikoille, missä herätyksen tuulet puhaltavat.
NYT Nimees Kokoon Tulleina
https://www.youtube.com/watch?v=79WBtRxrPPE
.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 27318
Vs: Seurapuhe
« Vastaus #29 : 24.08.09 - klo:20:01 »
Ehtoollispöytä. Musiikki Jumalan kunniaksi. Lapsen hymy.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)