Koska
- Aholansaaren asia edennee tulevaisuudessa eri valitusasteissa, joista juridiikan opettajat aikanaan lausuivat, että oikeus ja ajattelu alkaa hieman hovissa ja toteutuu kokonaisuutena pykälien tasolta periaatteiden tasolle yltävässä KHO:ssa
ja koska
- tuona aikana saari varmastikin tekee omia käytännön ratkaisujaan selvitäkseen sen järjestelmän (kuten kaikkien muidenkin kuviteltavissa olevien järjestelmien) kanssa, jota venäläiset pappisopiskelijat toimiessani talkoopohjalta heidän opettajanaan ihmetellen väittivät länteen siirretyksi neukkulaksi,
lopetan tällä foorumilla Aholansaaren verotuskysymystä koskevan keskustelun osaltani siihen huomioon, että
- vuonna 2008 Aholansaaren toimintaperiaatteissa lausuttua toimintatarkoitusta varten oli varattu ainakin noin 1000 neliötä mahdollisesta Aholansaarisäätiön omistuksessa olevasta hieman alle 100 hehtaarista.
Vakavammin: jos tuossa pysytään, on Aholansaari matkailualan yritys, jolla on hengellistä oheistoimintaa. Ei siinä mitään, hyvää yötä koko kristikunta vaan, mutta tällöin tälläkin foorumilla esitetyt näkemykset Aholansaaren liiketoiminnan kehittämisestä ovat vieläkin tärkeämpiä kuin siinä viitekehyksessä, jossa ne tulkitaan Aholansaaren osatoiminnaksi. Tuossa mallissa Aholansaaren toiminta-ajatus ja myös säännöt on järkevää pistää radikaaliin remonttiin.
Sille, kuten itselleni, joka ajattelen Aholansaaren vielä hengellisen toiminnan keskuksena, mainittu 1000 neliön määräala ei ehkä välttämättä luo ahdasmielisyyttä tai pane pyörimään kehää, mutta myös körttiläisessä, vielä helvetinkin porteilla hiljainen hoosianna huulillaan kiitollisena veisaavassa viitekehyksessä voisi pläntin toivoa olevan hieman laajempi.
Mutta koska toivo on asenne, joka kohdistuu sellaiseen päämäärään, jonka saavuttamisen keinoja henkilöllä ei ole hallussaan ja koska saarella on hallussaan jopa runsaasti keinoja tilanteen muuttamiseksi, kohoan tässä yli toivon rajoitusten ja ajan usvan ynnä katson voitonvarmuutta hohkaten muutaman vuoden päähän.
