Oheistan tähän kaksi lehtijuttua lokakuulta. Toivon, että ne auttavat arvioimaan, missä merkityksessä Aholansaaressa on kysymys yksittäisen toimijan "kömmähdyksestä" ja missä merkityksessä ilmiössä on kyse laajemmasta periaatteellisesta kysymyksestä. Lisään, että kuukauden sisällä julkisuudessa on ollut kahden urheiluseuran talkootoimintaan liittyvät verotuspäätökset.
Kotimaa:
Verottaja on määrännyt talkootyöstä 115 000 euron jälkiverot Paavo Ruotsalaisen perintöä vaalivalle Aholansaarisäätiölle. Ratkaisu on herännäisjohtajien mielestä valtakunnallinen ennakkotapaus, joka kohdistuu kaikkeen vapaaehtoisvoimin toteutettavaan lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja vie siltä toimintamahdollisuudet.
Körttivaikuttajat ovat lähettäneet pääministeri Matti Vanhaselle kirjeen, jossa he arvostelevat talkootyön verotukseen liittyvää lainsäädäntöä.
He toteavat, että vallitsevan verolainsäädännön takia nuorten tukemiseksi tähtäävä, talkootyöhön pitkälle perustuva kolmannen sektorin toiminta tuntuu rangaistavalta asialta.
Kirjeen allekirjoittajat kokevat, että samalla kun valtiovalta toivoo laadukasta lapsi- ja nuorisotyötä, sitä toteuttavia kansalaisjärjestöjä lyödään valtiovallan asettamien säädösten perustella vyön alle.
"Poliittiset puheet nuorten ja lasten eteen tehtävän työn tärkeydestä ja tukemisesta ovat iskusanoja vaille sisältöä. Kokemuksemme on, että poliittisen retoriikan ja todellisuuden välillä on tyhjyys, joka huutaa taivasiin asti", kirjeessä todetaan.
Lainsäädäntö kaipaa muutosta
Paavo Ruotsalaisen kotisaaressa Nilsiän Aholansaaressa tehtiin keväällä verotarkastus, jonka seurauksena verottaja määräsi Aholansaarisäätiölle 115 000 euron jälkiverot vuosina 2003-2007 tehdystä talkootyöstä, muun muassa talkoolaisten ilmaisesta majoittamisesta ja ruokkimisesta. Aholansaarisäätiö on esittänyt asiaa koskevan vastineen, mutta se ei verottajan mukaan aiheuta toimenpiteitä.
Aholansaarisäätiön toiminnanjohtaja Jaro Julkunen kertoo, että säätiö on maksanut liiketoiminnasta veroja, mutta koska Aholansaarisäätiöllä on liiketoimintaa kuten majoitustoimintaa, verottaja tulkitsee liiketoiminnaksi myös kaiken sellaisen toiminnan, mikä voi edistää liiketoimintaa.
Julkunen uskoo, että verottaja toimii säännösten mukaan, eikä kritisoi verottajaa, vaan lainsäädäntöä. Hän arvelee, että monet muutkin kolmannen sektorin toimijat, esimerkiksi urheiluseurat ja myös jotkut kristilliset toimijat, ovat vaarassa joutua kokemaan saman verokohtelun kuin Aholansaarisäätiö.
- Useilla talkootyöllä pyörivillä säätiöillä ja yhdistyksillä on myös liiketoimintaa, hän sanoo.
Oikeuteen runsaasti valituksia
Verottaja käynnisti pari vuotta sitten yleishyödyllisiin yhdistyksiin kohdistuvan tehokampanjan selvittääkseen, onko niiden joukossa tahoja, jotka tekevät liiketoimintaa maksamatta veroja.
- Tarkastuksen tuloksena yhteisöjen verokohteluun on tullut muutoksia, joista on tehty oikaisupyyntöjä ja valitettu oikeuteen. Valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä onkin selvästi lisääntynyt kaikissa maan kahdeksassa hallinto-oikeudessa, korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen kertoo.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen ongelmia tullaan vielä tämän syksyn aikana käsittelemään oikeusministeriön alaisessa Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan verojaosta kerää parhaillaan asiaan liittyvää tietoa ja antaa myöhemmin esityksensä neuvottelukunnalle, joka puolestaan voi esittää näkemyksensä oikeusministeriölle mahdollisesta tarpeesta muuttaa lainsäädäntöä.
Pääministeri Vanhaselle osoitetun, syyskuun 30. päivänä lähetetyn kirjeen ovat allekirjoittaneet Aholansaarisäätiön puheenjohtaja Hannu Vartiainen, Aholansaarisäätiön toiminnanjohtaja Jaro Julkunen, Portaanpää r.y.n hallituksen ja kristillisen opiston johtokunnan puheenjohtaja Ilpo Martikainen ja Portaanpään kristillisen opiston rehtori Petri Järveläinen.
STT:
Yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöitten verotus on noussut puheenaiheeksi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa Kanessa. Puheenjohtaja Jukka Pekkalan mukaan verotus on pulmista kiireisin lukuisien jälkiverotuspäätösten ja valitusten takia.
Yhden suuret mätkyt on saanut Aholansaaren säätiö, joka vaalii herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen muistoa. Se sai maksettavakseen muutamalta vuodelta 115 000 euroa, kun verottaja arvioi talkoolaisten ilmaisen majoituksen ja ruokkimisen edistäneen säätiön liiketoimintaa.
- Summa on suurin kuulemani, toteaa Pekkala.
Tietoa kerätään
Kanen verojaosto kerää parhaillaan raporttia yhdistysten ja säätiöitten vero-ongelmista. Jaoston puheenjohtajan Juha Viertolan mukaan työtä mutkistaa veroasioitten tiukka salassapito.
Viime vuonna nimetty, oikeusministeriön alainen Kane ottaa raportin perusteella lähiviikkoina kantaa siihen, riittääkö verotusongelmien korjaamiseen uusi ohjeistus vai tarvitaanko lakiuudistusta.
Linjaus on tilattu hallituksen marraskuiseen iltakouluun.
Hankalia tapauksia
- Voimisteluseura järjestää jumppatunteja. Onko se verollista, kun osallistujina on a) jäseniä, b) myös muita c) pelkästään muita, esimerkiksi yrityksen liikuntapäivän väkeä? Muuttaako tulkintaa se, että seura saa kaupungilta avustusta ja jumppatunteja tarjoavat myös yksityiset yritykset?
- Musiikkiyhdistys järjestää festivaaleja. Vaihtuuko yleishyödyllinen toiminta verolliseksi, kun kuulijamäärä on 200:n sijaan 20 000?
- Nuorisojoukkueen vanhemmat tekevät talkootyötä. Nykytulkinnan mukaan se on verotonta, jos hyöty menee koko joukkueelle ja verollista, jos työllä korvataan oman perheen juniorin maksuja.
- Yhdistys jakoi mainoksensa ennen talkoilla. Samat ihmiset tekevät työn edelleen, mutta yhdistys on virallisesti ulkoistanut mainonnan perustamalleen yritykselle.
- Kristillisen yhdistyksen rakennustalkoisiin tulee väkeä ympäri Suomea. Heidät majoitetaan ja työpanosta vastaan tarjotaan ruokaa. Tiloja käytetään omaan toimintaa, mutta ajoittain niitä vuokrataan ulkopuolisille tulojen saamiseksi.
Juha Viertola on juristina varovainen kannanotoissaan ennen lopullisia päätöksiä.
Puheenjohtaja Jukka Pekkala arvelee, että poliittinen tahtotila on mitattava eduskunnassa.
- Jos kansalaistoiminta katsotaan niin tärkeäksi kuin monissa ohjelmissa nykyisin korostetaan, on verotukseen puututtava. Uskoakseni emme ole heikoilla.
Ajat muuttuneet
Jukka Pekkala toteaa pulmien liittyvän arjen käytäntöjen ja verottajan otteen muuttumiseen. Vaikeimmat tulkintaongelmat koskevat yleishyödyllisen ja elinkeinotoiminnan rajapintaa.
- Puhdasta talkootyötä tehdään edelleen paljon, mutta osanottajia on ryhdytty houkuttelemaan myös maksamalla majoituskuluja, matkoja ja eväitä, muistuttaa Pekkala.
Viertola jatkaa monien yhdistysten laajentaneen toimintaansa löytääkseen uusia tulolähteitä. Myös poliittiset päättäjät toivovat, että yhdistykset tuottaisivat palveluita muillekin kuin jäsenilleen.
- Jotkut yhdistykset ovat omaksuneet myös liiketoiminnan toimintatavat. Samaan aikaan on yhdistysten perinteisesti hoitamille aloille on syntynyt kaupallisia yrityksiä, jotka vaalivat kärkkäästi vapaata kilpailua.
Viertolan mukaan harva yhdistys pyrkii tietoisesti kiertämään veroja. Tärkeätä olisi saada etukäteen verottajan tulkinta siitä, onko kyseessä elinkeinotoiminta vai ei. Pahimmissa tapauksissa jälkiverot voivat lopettaa esimerkiksi urheiluseuran.
Viertola tietää verottajan uusien ohjeitten ja tehotarkastusten johtaneen valituksiin eri puolilla Suomea. Parikymmentä uuden aallon erimielisyyttä kolkuttelee parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden ovea.
Käsittely keskittyy
Verottaja on tunnustanut yleishyödyllisiin yhteisöihin liittyvän ongelmia. Suomenkielisten asiakkaitten neuvonta on jo keskitetty Kuopioon ja ruotsinkielisten Turkuun.
Ensi vuoden alusta lähtien Savo-Karjalan ja Lounais-Suomen verotoimistot myös käsittelevät yhdistysten ja säätiöitten veroilmoitukset koko maasta.
- Tulkinnat alkavat vähitellen yhtäläistyä, arvelevat Pekkala ja Viertola, päätyökseen Suomen Liikunnan ja Urheilun pääsihteeri ja yhteysjohtaja.
