Kyllähän kritiikkiä nykyisestä 70-luvun versiosta silloin tällöin kuulee. Usein mainittu esimerkki on nro 108, joka Haavion uudistamassa muodossa alkaa
1. On vaatimattomuus
sanoa helppo suulla,
vaan työläs vaatimattomaksi tulla on.
Edellisessä laitoksessa vaatimattomuuden tilalla oli yksinkertaisuus. Varsin monet - minäkin - ovat sitä mieltä, että muutos vesittää virren teologista sanomaa. Onhan uskon yksinkertaisuus mm. parin uudehkon kirjan (Sihvonen, Eskola) nimessä. Virren yksinkertaisuus-sanan on katsottu viittaavan myös Solus Christus - yksin Kristus -lauselmaan.
Tiedossani ei ole asiasta tehtyä tutkielmaa. Muistanko väärin, vai onko foorumilla joskus pohdittu asiaa esimerkein? Olen tehnyt satunnaisia, hyvin pikaisia mutu-vertailuja joidenkin virsien kehityshistoriasta alkaen Laguksen Sionin Wirsistä Malmivaaran ja Haavion versioiden kautta uusimpaan kirkkovirsikirjaamme. Valitettavasti alkukielisiä versioita ei ole ollut käytössäni.
Yleiskuva on, että virret ovat muuttuneet paljon! Säkeistöjä on karsittu, virsiä on yhdistelty ja pilkottu, sanontaa on nykyaikaistettu jne. Osa muutoksista on mielestäni perusteltuja parannuksia, joissakin kohdissa olisin mielelläni säilyttänyt Malmivaaran version sävyn. Joka tapauksessa vertailu on mielenkiintoista, ja uskonpa, että Siionin virsien seuraavassa uudistuksessa tarkastellaan arvostavasti myös vanhoja käännöksiä.
Virsien vertailu on mielenkiintoista ja "ylösrakentavaa". Malmivaaran laitosta näkyy silloin tällöin antikvaarisissa kirjakaupoissa. Suosittelen. Esimakua saa vertaamalla uusimmassa virsikirjassa olevia versioita nykyiseen Siioniin.
Mielestäni Herättäjä-Yhdystys voisi kunnioittaa isien työtä ja julkaista Malmivaaran version - miksei Laguksenkin - verkossa. Jos tällainen kökkä pannaan pystyyn, olen mukana.
Mt