Taas uusi aihe virsistä, mutta kun ei oikein sovi kunnolla entisiin (ainakaan äkkiseltään selattuna...). Elikkäs millaisia perinteitä olette huomanneet eri puolilla Suomea virsistä -sekä tavallisen virsikirjan, että Siionin virsikirjan virsistä? Asia tuli mieleen, kun isä oli tänään hautajaisissa ja toi mukanaan siellä jaetun käsiohjelman. Siinä oli haudalla veisattavana virtenä se "Sun haltuus rakas isäni...". Rupesin miettimään, että se veisataan aina haudalla, sekä luterilaisten, että usein myös ortodoksien ja helluntailaisten haudoilla, jos lähiomaisista esim. puoliso on luterilainen. Mietin vain, että onko tapa yleisempi vai joku alueellinen tapa?
Muita tilanteeseen sidottuja virsiähän ovat Suvivirsi aina koulujen kevätjuhlissa ja Enkeli taivaan joulujumalanpalveluksessa. Tokihan niitä muulloinkin veisataan, mutta nuo on pakko veisata ainakin tuolloin. Myös "Jumala ompi linnamme" taitaa omistaa oman paikkansa herättäjäjuhlilla. Korjatkaahan te h-juhlien veteraanit ensikertalaista, mutta sanoiko joku puheen pitäjä siellä, että se veisataan aina päiväseurojen aluksi?
Tuleeko mieleen muita perinteitä? Joko valtakunnallisia tai alueellisia? Jos ei ole kaikkien tuntemia virsiä, niin laittakaa vähän sanojakin, että tiedetään, mistä puhutaan. Suvivirren ja Enkeli taivaanhan tuntevat kaikki, mutta itse en ainakaan muista monien tunnettujenkaan virsein sanoja ja "oppiahan se on ikä kaikki".
Aihe: Virsiperinteistä (Luettu 6719 kertaa)