Emmepä me olla sen kummallisempia kuin muutkaan. Itse olen tässä nykyisessä opiskelupaikassani keskustellut paljon (syvällisiäkin) luokkakavereitteni kanssa, joista olen ainut körtti. Olen huomannut, että kenties uskonto on minulle suuremmassa osassa elämää kuin useimmille, mutta eniten törmää epätietoisuuteen. Toki riippuu yleissivistyksen määrästä ja yleisestä kiinnostuksesta ja varmaan jo tiedätkin kun olet asioista selvää ottanut, mut körttiläisuus(=herännäisyys) siis on:
Suomen evankelisluterilaisen kirkon herätysliike, eli körttiläiset kuuluvat kirkkoon. Meillä on sama raamattu, mut myös oma virsikirja Siionin virret (jota parhaillaan uudistetaan)
Eikä kannata myöskään sotkea meitä muihin herätysliikkeisiin, eli meidän perheissämme ei ole kymmeniä lapsia. :lol: . Evankelisuuden kanssa suurin ero on armokäsitys ja sen mukaisesti muukin (evankelisilla on Siionin kannel, meillä Siionin virret, tosin siikkareiksi kummatkin nimen lyhentävät)
Körttiläisyys on aikalailla aikuisen ihmisen uskoa. Naispappeus ei ole liikkeelle ongelma, eikä körttiläisten uskonnollisuutta ole tarpeen liikkeen taholta vahtia. Ainakin tälläiselle körttisukuiselle muiden suuntien puheet uskoontulosta tuntuvat suorastaan absurdeilta. Ei siihen tarvitse tulla, siinähän on aina ollut.
Meitähän on toki monenlaisia, mut itse tykkään lukea Kotimaa-lehteä. Sen nykyinen linja on mukavan lähellä omaa arvomaailmaani.