Kirjoittaja Aihe: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku  (Luettu 58069 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6461
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku
« Vastaus #45 : 18.12.16 - klo:05:36 »
Sen mukaan mitä olen oppinut Jumalasta luojana ja ihmisestä luotuna, ajattelen, että
luonnollinen on ihmisen, luodun , aikaansaamaa toimintaa.

Eli kun omena omia aikojaan putoaa puusta maahan, se on yliluonnollista? Samoin kuin tuo kuinka kissa äsken hyppäsi pöydälle. Tämä kyllä sopii minulle! Ja vastaa joidenkin psalmien näkemystä: tavallinen on yliluonnollista.

Mutta en silti näe tarpeelliseksi erottaa noita kahta toisistaan. Ja näitten armolahjojen suhteen minua hirvittää se jos ruvetaan ajattelemaan, että ne "yliluonnolliset" ovat jotenkin olennaisempia tai jopa parempia.

Kun minä ainakin ymmärrän niin, että koko luvun pointti on korostaa sitä ettei niistä yksi ole toista parempi tai arvokkaampi tai tärkeämpi. Henki jakaa kullekin omat lahjansa kuten tahtoo. Ei sitä työtä voi ihminen ryhtyä tuomaroimaan. Tai voi ja usein niin käykin, muttei pitäisi. Sitähän Paavali juuri selittää.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6461
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku
« Vastaus #46 : 18.12.16 - klo:05:52 »
Toinen vaihtoehto on selittää kaikki pois ja jatkaa tyytyväisenä eteenpäin, kuten ennenkin ja jättää tämä huolettoman levon perintö tuleville sukupolville.

Tuo on kyllä kauniisti sanottu! Tulee ihan mieleen se  ”Tulkaa Minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin Minä annan teille levon” (taisi olla vanhemmasta käännöksestä). Tai kuten Jesaja: "Tässä on lepopaikka. Sallikaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepo ja virvoitus."

Jotenkin saan sen vaikutelman, kuin sinusta seurakunta olisi ihmisten työn ja ponnistelujen tulos? Kristushan sen kuitenkin perusti ja sille antoi Henkensä. Ja lupasi olla sen kanssa maailman loppuun asti.

Minkä "kaiken" pois selittämisestä puhut?
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku
« Vastaus #47 : 18.12.16 - klo:17:59 »
Jotenkin saan sen vaikutelman, kuin sinusta seurakunta olisi ihmisten työn ja ponnistelujen tulos? Kristushan sen kuitenkin perusti ja sille antoi Henkensä. Ja lupasi olla sen kanssa maailman loppuun asti.

Seurakuna on Jumalan ponnistelujen tulos, mutta Jumala tietää sen, ketkä Hänen seurakuntaansa oikeasti kuuluvat.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku
« Vastaus #48 : 18.12.16 - klo:18:08 »
Minun mielestäni ei ole kovin tarpeellista häivyttää yleisesti ymmärretyjen termien merkityksiä. Sallittua se toki on.
Puhekielessä on sanat "luonnollinen" ja "yliluonnollinen".
Sanoilla ja asioilla kikkailemalla tosin tällaista merkitysten häivyttämistä harrastetaan ja siinä onnistutaankin ja saadaaan keskustelu sivuraiteille.
Jos joku ei tiedä, niin kerron, että ihmsen näkövinkkelistä katsottuna on olemassa "luonnollisia" asioita ja "yliluonnollisia" asioita. Eli ei ole niin, että on vain jompaa kumpaa.
Jos joku ei tätä usko, niin kysele kavereiltasi ja tuttaviltasi, niin kuulet heiltä oikean vastauksen.

Ja jos et sittenkään usko, niin sinulla on toki vapaus uskoa, että on vain "luonnollisia" asioita tai vain "yliluonnollisia" astioita. Luultavati tällä uskollasi et aiheuta kenellekään ulkopuoliselle mitään vahinkoa.

Tässäkin asiassa vallitkoon vapaus.
« Viimeksi muokattu: 18.12.16 - klo:18:13 kirjoittanut karjalaisenkyösti »

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6461
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 12. luku
« Vastaus #49 : 23.12.16 - klo:13:56 »
Minun mielestäni ei ole kovin tarpeellista häivyttää yleisesti ymmärretyjen termien merkityksiä. Sallittua se toki on.
Puhekielessä on sanat "luonnollinen" ja "yliluonnollinen".
Sanoilla ja asioilla kikkailemalla tosin tällaista merkitysten häivyttämistä harrastetaan ja siinä onnistutaankin ja saadaaan keskustelu sivuraiteille.
Jos joku ei tiedä, niin kerron, että ihmsen näkövinkkelistä katsottuna on olemassa "luonnollisia" asioita ja "yliluonnollisia" asioita. Eli ei ole niin, että on vain jompaa kumpaa.
Jos joku ei tätä usko, niin kysele kavereiltasi ja tuttaviltasi, niin kuulet heiltä oikean vastauksen.

Minä en useinkaan ymmärrä yleisesti ymmärrettyä.

Se, mikä on sinulle sivuraide, voi minulle olla juuri se reitti jota on seurattava, ja päinvastoin. Ehkä olemme menossa samaan paikkaan, mutta lähdemme eri pisteestä, jolloin reittimme voivat vaikuttaa peräti päinvastaisilta.

Jos kaverini ovat sitä mieltä, että on erikseen luonnollista ja yliluonnollista (en ole mitenkään varma että edes olisivat, koska meillä taitaa olla eri kaveripiirit), ei se sitä tarkoita että he olisivat oikeassa. Ja varsinkaan se ei tarkoita, että ymmärtäisin, mitä he erottelulla tarkoittavat.

Jos erottelu on jonkun kristityn mielestä sanoman ymmärtämisen kannalta olennainen niin kaipa hän sen minulle yrittää selittää.

Joka tapauksessa Jumala kasvattaa ruohon karjaa varten, kuten psalmi 104 todistaa. Se lienee siis yliluonnollista.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.