Yleisessä mediassa aina silloin tällöin nousee esiin koviakin kannanottoja maahanmuuttajista. Maahanmuuttaja ja muukalainen tarkoittavat minulle samaa asiaa. Muukalainen on vain neutraali ilmaus, siihen ei liity muuta tunnelatausta kuin henkilön outous. Minulla heräsi mielenkiinto lueskella VT:n puolelta, että mitä sinne on ohjeeksi annettu Israelin kansalle, kun kohdattiin muukalainen. Mooseksen kirjoista tekstiosat löytyvät.
Aabraham, Iisak ja Jaakob, kantaisät, olivat omana aikanaan muukalaisia vieraalla, Kaanaan maalla. Loot oli muukalainen Sodomassa ja Mooses Midianissa. Ruutin kirjan alussa 1:1 on kuvaus yleisestä muukalaisuuden syystä ja lähtijöiden perhetaustasta. Perinnäistapoihin kuului, että isäntä suojelee vieraitaan. Tästä johdonmukaisena seurauksena oli, että muukalaistakaan ei saanut sortaa. Israel oli kansana ollut vieraan ikeen alla ja tiesi, mitä sorto on 2 Moos.22:21.
Israelilaista koskee monenlaiset säädökset. Niiden yhteydessä näyttää olevan niin, että muukalainen on mainittu silloin, kun säädös koskee häntäkin. Tästä syystä muukalaisen oikeudellinen asema tulee määritellyksi. Elämällä "maassa maan tavalla" muukalainen saattoi elää turvallisin mielin. Tällaisia säädöksiä on kirjoitettu: muukalaisenkin on levättävä sapattina, on oltava syömättä hapanta leipää pääsiäisenä, on pidättäydyttävä syömästä lihaa, mistä ei verta ole laskettu pois, on noudatettava yleisiä siveellisyyslakeja, on vältettävä epäjumalanpalvelusta ja on oltava pilkkaamatta Jahven nimeä.
Muukalainen saa uhrata Jahvelle ja saapa hän osallistua pääsiäisen viettoonkin, mikäli ympärileikkautti itsensä.
Mooseksen kirjan mukaisesti Kanaanin maa kuului Jahvelle ja israelilaiset asuivat siellä vieraina Jahven muukalaiskansana 3Moos.25:23.
Me kristityt olemme kahden maan kansalaisia. Ajaton isänmaamme ei ole maan päällä, joten ajallinen aikamme on muukalaisen aikaa.