Eilisen teatterin muisto: Järvenpään teatteri esitti kesäteatterinaan Niskavuoren Hetan. Heta nai renkinsä ja renki Hetan. Tai oikeastaan renki nai Hetan ja Heta rengin. Tai oikeastaan ne pärskähti yhteen.
Teksti on Hella Vuolijoen. Hän oli suomenvirolainen kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja. Wikipedian mukaan hän oli äärivasemmistolainen, että se siitä sitten. Olen minäkin äänestänyt Mirjam Vire-Tuomista, että helvetissä tavataan. Eihän meitä siellä monta ole nyt oikeistohallituksen ansiosta.
Noo, vakavasti kirjoittaen komeaa oli katsella ja eläytyä Hella-emännän ja Augusti-rengin maailmaan, aikaan ennen ja jälkeen kansalaissodan ja siihen aikaan. Näyttämöllä liehui punaisia ja valkoisia vai pitäisi ehkä kuitenkin varmuuden välttämiseksi kirjoittaa valkoisia ja punaisia lippuja yhtä monta, viisi. No ei revitä haavoja. Ei niitä voikaan repiä, koska ovat jo arpeutuneet kiinteäksi kudokseksi. Taputellaan, sivellään hellästi ja veisataan kuten näytelmässä Augustin kuoltua on isät täällä taistelleet ja uskoneet ja toivoneet / Me saimme saman asunnon ja samat vaiheet meidän on.
Onnellinen olen kuitenkin elämän sateenkaaresta, vaikken homo olekaan. Vai lienenkö niitä körttejä, jotka eivät tiedä olevansa. Toivottavasti en. Homoilta voi paljon oppia. Marginaalista tulee viisaus. Vastuunkantajan - ja tässä ajattelen pääministeri Sipilää[, vaikka hänkin on ihminen] - selkä on suojaton; marginaalissa hyvä jos pinnalla pysyy.
Onnellinen olen inspiraatiosta Jumalan armosta.
Nyt onneni on täydellinen, kiitos, Jeesus. Aamen.
