Hyvä Leena kun sinulla on voimia omien ongelmiesi rinnalla ottaa vastuuta sisarestasi. Silmähermotulehduksien kanssa ei todellakaan kannata leikkiä tai odottaa ensiviikkoa. Tiedän kokemuksesta, ettei kaikilla lähimmäisillä ole voimia ajaa omia asioitaan tutkimujonoissa ja silloin meidän vahvempien pitää puuttua asiaan.
Voi ei, ei!
Oli pahinta, kun mietin verukkeita sille miksi en tehnyt mitään! Joo... ensin niin tuota... sehän alkoi kun olin itte neurolla... niinpä... joo... niin ja eikös Mari sanonut kun tivasin että se on kuin muovipussissa... että ei näe... mutta minullahan oli keuhkokuume.... Minun oma sisareni sanoo minulle ettei näe vasemmalla silmällään selvästi mitään, eikä KOKSin hoidot auta. Sarveiskalvo repeää... mutta eikös se ollut silloin kun minulta meni epilepsia sekaisin ja meni työ ja foorumikin meinasi mennä... ei ei ei!
Ei lopulta jää käteen, kuin minä olen, olen, olen sisareni vartija. Mari on minulle rakkain olento maan päällä, enkä ikinä anna itelleni anteeksi jos nyt on tapahtunut jotakin jonka olisin voinut estää. Jonka laiminlöin vain siksi että olen itse niin äärettömän itsekeskeinen, muka-suurine ongelmineni.
Minä tein hirvittävän väärin. Sen kanssa on helpointa sittenkin elää, se on totta ja totuus tekee vapaaksi... . Jos tämä joulu edes vähän karsii itsekeskeisyyttä, se on ollut se joulu joka minun kannaltani oli paras joulu. Sitä vain itken että tarvitsiko minun oppia siskon kustannuksella.