Voimia rakkaalle Leena ystävälle.
Ihmisyydestä voisi kirjoittaa vaikka kuinka, mutta kuten ennenkin tänne kirjoittanut, niin sama taas.
Tuli mies seurakuntaan vierailemaan nälänhädän keskeltä olevasta pakolaisleiristä.
Hän katteli meidän seurakunnan touhua ja sanoi sitten, että hän ei voi ymmärtää kovasydämisyyttä.
Olette kovasydämisiä.
No toinen oli kun ihmisyys tuli esiin.
Oli kun olin jotain remppaa aloittamassa uuden työmiehen kanssa ja hän alkoi kuinka hän lähetyssaarnaaja ja sitä ja tätä.
Mietin miten jaksan ton pyhimyksen kanssa.
No aloitettiin työt ja hän, että radio dei päälle ja kovaa nyt.
Mä enempi nostalgiaa oisin halunut.
No siinä herran pelossa sitten jatkoin ja kohta kaveri löi vasaralla käteen ja inhimillisyys nousi sieltä kirosanojen muodossa.
Aikansa noitui ja manaili siinä.
Inhimillistä ,
