Kotikokki XII

[luterilainen]

Tänään meillä oli lounaana paistettua tofua ja perunaa.

[Riitta-mummi]

Kauppa-päivinä ostan jotain valmista. Tänään broilerinkoipia. Niille kaveriksi paitoin eilen jääneistä keitetyistä perunoista( kuorimatta )  öljyssä lisukkeen. Samassa  pannussa kypsyivät loppulämmössä tomaatinpuolikkaat. ( Tomaatti on terveysruokaa kypsennettynä erityisesti ). Lisäksi panin pöytään paputölkin ja kaalisalaatin.

Äsken lopeteltiin hernekeitto.

Koetan päästä mahdollisimman helpolla mutta  huomioiden monipuolisen ruoan. Paljon hedelmiä syömme aina.

[öppiäinen]

Mitähän tekisin omenoista? Niitä on, mutta eivät uppoa. Ehkä pitäisi paistaa ne.

Ja miksi eivät uppoa? Ehkä, kun eivät nyt ole sesongissa eivätkä siksi parhaimmillaan? Ei niissä ole mitään tuoksuakaan tähän aikaan vuotta. Omenat tekisi mieli ostaa aina tuoksun perusteella, mutta olen ajatellut ettei kaupassa ole asiallista nuuhkia tuotteita.

Ehkä raparperia jo saisi. Jos raastaisikin omenat raparperikiisseliä laimentamaan?

[öppiäinen]

Muistin, että onhan sellainenkin herkku kuin omenahyve, ja laitoin sitä kun muita aineksia oli valmiina. Nyt odottelen sen jäähtymistä siihen kuntoon, etten polta kieltäni. Ehkä vähän syksyinen tämä kanelin tuoksu, mutta menköön.

[Riitta-mummi]

Tänään syömme herkkusienipastaa. Eli keitän pastan kanaliemikuution maustamassa vedessä.
Paistan herkkusienet öljy-voissa ja maustan valkosipulilla ja suolalla.

Sekoitan nämä keskenään ja lisään tilkan kermaa ja kourallisen emmentalraastetta ja paljon persiljaa ja hiukan timjamia.

[Riitta-mummi]

Pastani onnitui ! Jopa loistavasti. Ruoka oli niin maukasta että korkkasimme ainoa punkkupullomme ja nautimme sitäkin tilkan.
Lahjaksi saatu  Casa Marrone Appassimento Organic 2022 kruunasi ruoan.

[Riitta-mummi]

Kun kaupan palvelutiskilä saa muikkua, ostan sitä aina kaksi puolenkilon satsia, eri pusseihin. Toisen niistä pakastan ja kun on jääkapissa vain vähän mistä kokata, otan sen pakastetun muikun ja teen Rantakalaa.

Ei muuta kuin jäinen köntti kylmään veteen korkealaitaiseen valurautapannuun ja kansi päälle. Liesi ensin kuumaksi että vesi kuumenee, ja sitten pienemmälle etteivät kalat kiehu, vaan irtoavat nätistin kun niitä sopivalla välineellä varovaisesti irroittelee.

Suolaa lisään niin että se maistuu, sitä kala vaatii. Pippureita, laakerinlehti, paljon sipulia ja jätetään hautumaan juuri-ja -juuri poristen n. 30 min. Ruoto pehmenee.

Keitän perunat, porkkanat ja ne kypsyvät kalan aikaan samaan tahtiin.
Nautitaan ruisleivän, punajuuriviipaleiden, kermaviilikastikkeen kera. Tilliä paljon perunoiden päälle, maistuu ainakin meille rannikon läheisyydessä tähän tottuneille.

Huomena on prisma-päivä jääkaapin täyttämistä varten. Olen havainnut että tiistait ja torstait ovat kaupassa rauhallisempia. Se sopii meille vanhoille.

[öppiäinen]

^ Marttojen ohjeessa on muikkukiloa kohden 20 - 400 g voeta!

Ehkä sipuli voisi olla ruohosipulia, jota kasvaa rannoilla siellä täällä luonnonvaraisena? Mutta onko sinne kalareissulle suolaa otettu mukaan? Ihmettelen kyllä, kun Pohjois-Karjalaan liitetyssä ohjeessa puhutaan muikkujen perkaamisesta. Nehän vain puhkotaan.

Olen Joensuussa, täältä voisi muikkuja löytyäkin.

[öppiäinen]

^ Marttojen ohjeessa on muikkukiloa kohden 20 - 400 g voeta!

Äh mikä typo. Ei 20 g riitä mihinkään. Pitää olla ainakin 200 g.

[Riitta-mummi]

Pinterestistä saa myös kivoja ruokavinkkejä. Kuvat ainakin ovat herkullisia.
Tätä pitää kokeilla, sillä olen kovasti kaaliruokien ystävä, ja nykyään vatsalleni sopii lähes mikä vain.

Kaalisarlotka, nimikin niin kiva !

https://www.kinuskikissa.fi/leipomot/lissy/kaali-sarlotka-eli-kaalipiirakka

[Riitta-mummi]

Joku talon asukkaista on tuonut jatkuvasti omenoita ala-aulaan. Olen niitä aina vähän kerrallaan ottanut ja nyt keitin ne hilloksi. Sain vaaleanpunaista omenahilloa liki litran, kaneliomenoita kun enimmäkseen olivat.

Ilmat viilenivät, ja keitin hernekeiton. Aamiaspuuroa on myös muutamaksi päiväksi puolukoista ja ruishiutaleista.

Kun kerralla kokkaa suuremmat satsin niin pääseen huomenissa vähemmällä.
Huomena taas tuleekin siivooja, ja hänelle laitan lounaan. En tarjoa hernekeittoa, vaan paistan pihvit ja Pariisinperunat. Ruispuuro kelpaa hänellekin, tiedän jo sen.

[Riitta-mummi]

Sienestys ja sieniherkut


Evakkotyttönä opin sienien tunnistamisen, ainakin osan niistä, isän kanssa syksyisillä metsämarsseilla Orimattilan Simolan kylän metsissä. Marssin tuntua lisäsi se että isän pusakka oli entinen harmaa sotilastakki josta tunnukset oli irrotettu. Kun sieniä joskus löytyi paljon, isä riisu pusakan ja teki siitä pussi jossa kuljetti saaliin kotiin. Minulla oli oma pieni kori ja isällä myös omansa.
Äidin homma oli siivota sienet ja panna ne ensin likoon isoon puusaaviin. Siitä ne vähin erin ryöpättiin ja suolattiin toiseen saaviin joka oli vähän pienempi. Sellaista pienenpää käytettiin sienien suolaamisessa ja puolukan survomiseen. Kellarissa niitä säilytettiin talven yli.

Isä keräsi vain 'maitosieniä'  so. haapasieniä, karvalaukkuja ja kangassieniä, joita kirjoissa kaikkia kutsutaan rouskuiksi .

Itsekseni, kun innostuin kovasti sieniruoista, opettelin tunnistamaa paljon muitakin lajeja. Olen kerännyt mielelläni kehnäsieniä, leppärouskuja, lampaankääpää, ukonsientä, mustatorvisientä ja suppilovahveroa ja tietenkin kantarelleja. Näitä kaikkia voi panna suoraan pannuun, jos niin haluaa. Ensin sienet on aina puhdistettava, ja etenkin herkkutateissa on etanoita ja sääskentoukkia.
Italialaiset taitavat syödä tatit toukkineen etanoineen. He ovat lähes hulluin suomalaisiin herkkutatteihin.

Olen oppinut erottamaan valkoisen kärpässienen kuusen herkkusienestä, joka on erittäin hyvänmakuinen.
Korvasieni , piispanhiipan ohella toinen keväinen laji on sitävastoin keitettävä huolellisesti vettä vaihtaen. Yleensä kuivatan korvasienet, mutta samoin ne on liotuksen jälkeen keiteltävä ennen kuin niistä ruokaa valmistaa.

Sieniruoista mainitsen ensin herkkutatin, josta saa mainiota ruisleivän päällystettä kunhan hetken paistaa voissa ja lisää suolaa ja valkosipulia ja persiljaa. Samat paistetut herkkutatit sopivat sekä pastan joukkoon, että risottoon. Samaan tapaan toimin kantarellien kanssa. Torvisienet ja 'suppikset' ovat keittojen ja kastikkeiden raaka-aineena mainioita. Suolatuista rouskuista tulee ihana metsäsienikeitto, tai sienikastike .Ukonsienestä paistan pihvejä. Kastetaan lakin neljännekset  ensin munamaitoon, sitten leivitetään korppujauhoissa jossa on suolaa pippuria.Hetsi pannussa, voissa tietenkin, ja taas on makoisa sieniruoka valmis.
Isä halusi suolasienistä usein ' sien´serpaa'. Se oli minusta sipulin kanssa paistettua silputtua suolasientä jota isä söi ruisleivän keralla.
Monet käyttävät eri sieniä raakana salaateissa. Itse en sitä olen vain kokeillut viljellyistä herkkusienistä. Niistä pidän eniten grillivartaissa.