Kansanperinne, kansanlaulut. koti- ja ulkomaiset.

[Riitta-mummi]

Karoliina Katelinen. Ellös huolta huomisesta


https://www.youtube.com/watch?v=2i9XW2f1ylM

[Riitta-mummi]

Kantelettaresta löytyy monenlaiseen, iloon tai ikävään.  Tämä runo on otsikoitu Heitän hempiät tapani, mutta runon säe sanoo; Heitän hempiät tupani.
Miniä laulaa kotiikäväänsä. Tuttu teema monille yhäkin vaikka ei yhteistaloudessa asuttaisi. Heimoriidatkin tunnetaan, maahanmuuttajia pelätään.

http://runosto.net/kanteletar/naisten-lauluja/heitan-hempiat-tapani/

Emon kanaset, samoja tuntoja:

http://runosto.net/kanteletar/naisten-lauluja/emon-kanaset/

[öppiäinen]

Perhesopua Kalevalan malliin: Neuvoja sulhaselle 

neuvo neittä vitsasella,
koivun oksalla opasta!
Neuvo nelisnurkkaisessa,
sano sammalhuonehessa,
elä nurmella nukita,
pieksä pellon pientarella:
kuuluisi kumu kylähän,
tora toisehen talohon,
naisen itku naapurihin,
metsähän iso meteli.

"Aina hauo hartioita,
pehmitä perälihoja,
elä silmiä sivele
eläkä korvia koseta:
kuppi kulmalle tulisi,
sinimarja silmän päälle.
Tuostapa kyty kysyisi,
tuosta appi arveleisi,
kylän kyntäjät näkisi,
nauraisi kyläiset naiset:
'Onko tuo soassa ollut,
talununna tappelossa,
vai onko suen repimä,
metsän karhun kaapaisema,
vai susiko sulhasena,
karhu kanssakumppalina?

[Riitta-mummi]

Intiaanien kulttuuri on kiinnostavaa ja aitoa niin kauan kun valkoiset eivät ota sitä tehdäkseen. Ero on sama kuin meilläkin aidoissa valokuvissa tai värikkäissä turisteille tarkoiteuissa, maalatuissa matkamuistoissa. Ajattelen Lappia ja sen aitoa perinnettä.

Healing song.  Ymmärrän tämän intiaanin rukoukseksi paranemisen puolesta:

https://youtu.be/x1uJidwo77s

[Riitta-mummi]

Videoita Vienan Karjalasta löytyy. Osassa puhutaan suomea, osan joutuu vain katselemaan.

https://www.youtube.com/watch?v=BtRIqmwJPlI

[Riitta-mummi]

Viimeisiä  'iänellä itkijöitä'  oli tämä  mama-rukka. Rukous huulilla hän kulki vesitippansa hakemassa, edessä vain umpihanki.

Rakennustaide hivelee silmää. Suomensanan saattaa välillä kuulla. Ilmankin ymmärtää.

https://youtu.be/V8WjZh7PyzA

[myyrä]

Isäni oli syntynyt 1909 ja katselin tietoja samana vuonna syntyneistä. Tämä sattui silmään.
 
www.vaskelansukuseura.fi/kirjat/kirja3_sivu149.pdf

[Riitta-mummi]

Haikeana luin tämänkin elämäntarinan. Luin siksikin kun naapuritalossa Kärkölässä asui Lampun perhe.

 Meille syntyi viiden sukupolvi viikkoa ennen kuin vanhin äiti meni Tuonilmaisiin. Silloin meitä oli viisi naissukupolvea. Anoppi oli silloin 98 v.

Päälläseisojia ei ole, mutta anoppi juoksi pojantyttärien kanssa estejuoksua vielä yli 75-vuotiaana. Minä olen enemmän tätä runojen kirjoittavaa sorttia.
Osasin miekii lapsen kävellä korkeilla puujaloilla, eikä yhtään huimannut.   

Äidin vanhin sisko oli syntynyt Metsäpirtin pitäjässä. Pappa oli ennen talon saantia lohenkalastajana siellä.

[myyrä]

Äidin vanhin sisko oli syntynyt Metsäpirtin pitäjässä. Pappa oli ennen talon saantia lohenkalastajana siellä.

Metsäpirtti taisi olla ennen sen kolkan itäisin pitäjä? Ei minulla mitään niin kovia haaveita entisistä alueista ole, mutta joskus on kyllä tullut miettineeksi, miten rikas luonto siellä jäi rajan taakse. Nyt kai se hoitamattomana (suurelta osin) rehottaa vielä luonnollisempana. Äyräpäänjärvi. Nimi, joka sykähdyttää jokaisen lintuharrastajan sydäntä. Tämä järvenlaskun ansiosta (ennen hyvin kalaisa) rehevöitynyt ja mataloitunut, kosteikkoinen järvi on eittämättä Euroopan parhaita lintujärviä. Muolaan-Äyräpään-Heinjoen kuntien rajalla, pääosin Muolaan puolella, sijaitsevasta järvestä kirjoitti ensimmäisenä Einari Merikallio 1930-luvulla siellä käytyään kirjan ja myöhemmin olikohan 1980- vai 1990-luvuilla järveen tutustuneet suomalaiset tutkijat kirjoittivat toisen. Äyräpäänjärvelle laskeutuu keväin syksyin satojatuhansia hanhia, joutsenia ja kahlaajia muuttomatkallaan koilliseen ja päinvastoin. Lisäksi sen rehevissä reunapusikoissa pesii mm. kirjokerttu ja muita harvinaisempia pikkulintuja. Alueella on myös valkoselkätikkakanta säilynyt hyvin. Tällainen lintuparatiisi on Äyräpäänjärvi.

[Riitta-mummi]

Minullekin noiden Kannaksen pitäjien nimetkin ovat pyhät. Äyräpää, Lempi Jääskeläinen. Muolaa, Toivo Rapeli ja mummoni äiti ymt.
Kivennapa, Olavi Paavolainen. Raivola, Edit Södergra ymt.

Jaakko Ripatin  luennoilla ja kirjassa Karjalan kirkot evakossa, on runsaasti saatua tietoa Toivo Rapelilta.

[Janina]

Minullekin noiden Kannaksen pitäjien nimetkin ovat pyhät. Äyräpää, Lempi Jääskeläinen. Muolaa, Toivo Rapeli ja mummoni äiti ymt.
Kivennapa, Olavi Paavolainen. Raivola, Edit Södergra ymt.

Jaakko Ripatin  luennoilla ja kirjassa Karjalan kirkot evakossa, on runsaasti saatua tietoa Toivo Rapelilta.

Äidinpuoleinen sukuni on lähtöisin Itä-Karjalasta Viipurin seudulta. Tiedän siis mitä tarkoitat!

[Riitta-mummi]

Kotiseuturakkaana on kiva havaita, että vaikka körtit ovat perinteisesti Pohjoi-Savon ja Pohjanmaan alueilta , on meitä ' itämaisiakin' tullut joukkoon.

Olihan Paavo Ruotsalaisenkin ajatus voittaa Lieksan, Nurmeksen seudut herätykseen.
Lähtihän Paavo perheineen leveämmän leivän perässä Puolaan, mutta pysähtyi Viipuriin.
Isäni oli poliisina Viipurissa ennen sotia.

Sukuani tutkaillessani on tullut ilmi, että tikkalaisten ( Tikka) juuret ovat Pohjois-Karjalan pitäjissä Ilomantsi Tuupovaara Kiihtelysvaara ym. Sieltä isäni heimo lähti multavammille maille Kannakselle 1600-luvun alussa. 1700-luvun alusta heidät löydetään kirkonkirjoista Valkjärveltä.

Myös äitini koti jäi rajan taakse rauhanteossa. Virolahti meni puoliksi. Orslahti jäi NL:lle.
Hautausmaa jäi onneksi Suomeen kun kirkko on tällä puolen, hyvin lähellä nykyistä rajaa.