Kirjoittaja Aihe: suomenruotsalaiset heränneet  (Luettu 5073 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

kristitty

  • Vieras
suomenruotsalaiset heränneet
« : 06.11.07 - klo:11:28 »
koska lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea, kirjoitan suomeksi.toinen kotimainen on pahasti ruosteessa.kaukaisia verisukulaisiani puhuneet ruotsia.tuonne 3-4 sukupolvea taaksepäin.itsellänikin ruotsalainen sukunimi.juuriani myös pohjanmaalla.ei niistä sen enempää.
toivotan näin 6 päivä marraskuuta hyvää ja siunattua ruotsalaisuuden päivää kaikille suomenruotsalaisille heränneille.

Poissa Tina Yvonne

  • Kuulee veisuun Pirtistä
  • Viestejä: 36
suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #1 : 06.11.07 - klo:15:44 »
Heipä hei !
Asun täällä lähestulkoon täysin ruotsinkielisessä kunnassa. Liput liehuvat komeasti näin ruotsalaisuuden päivänä.
 Olen kaksikielinen, vähän ehkä enemmän suomenkielinen, ja kaikki nimeni ovat ruotsinkielisiä.
 Elämän rikkautta tämä on. Joskus vähän hankalaa olla vähemmistönä vähemmistön sisällä, mutta menettelee.
 Oletko ajatellut harjoituttaa ruotsinkieltäsi ? Esimerkiksi kesänvietto täällä saaristossa poistaisi ruosteet pikaisesti...
Olen lammas pienoinen, karitsainen Jeesuksen !

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16879
    • http://www.samila.1g.fi
suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #2 : 10.11.07 - klo:11:25 »
Lainaus käyttäjältä: "Tina Yvonne"
Heipä hei !
Asun täällä lähestulkoon täysin ruotsinkielisessä kunnassa. Liput liehuvat komeasti näin ruotsalaisuuden päivänä.
 Olen kaksikielinen, vähän ehkä enemmän suomenkielinen, ja kaikki nimeni ovat ruotsinkielisiä.
 Elämän rikkautta tämä on. Joskus vähän hankalaa olla vähemmistönä vähemmistön sisällä, mutta menettelee.
 Oletko ajatellut harjoituttaa ruotsinkieltäsi ? Esimerkiksi kesänvietto täällä saaristossa poistaisi ruosteet pikaisesti...


Kävimme siellä elokuussa ja oli aivan mahtava ilma ja maisema. Pärjään ruotsillani ihan kohtalaisesti, mutta harjoitusta puuttuu. Mofa oli täysin kaksikielinen, mutta äidinäiti oli Hämeestä ja täysin yksikielinen. Siksi äidilläni on ollut hyvin vähän tekemistä ruotsinkielisten serkkujensa kanssa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Eetu

  • Yhtyy veisaamaan: Koska valaissee...
  • Viestejä: 65
suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #3 : 12.11.07 - klo:19:30 »
Minä opiskelen Åbo Akademissa... Että sen verran on suomenruotsalaista "rasitetta". Ihan Savosta olen kyllä kotoisin, suomenkielisestä suvusta. Jotenkin vaan päädyin Åboon ja olen kyllä viihtynyt jo viiden vuoden ajan, varmaan myös suomenruotsalaistunutkin...  :D Että kai minutkin voi laskea ainakin puolittain suomenruotsalaiseksi heränneeksi...

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #4 : 19.08.17 - klo:17:37 »
koska lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea, kirjoitan suomeksi.toinen kotimainen on pahasti ruosteessa.kaukaisia verisukulaisiani puhuneet ruotsia.tuonne 3-4 sukupolvea taaksepäin.itsellänikin ruotsalainen sukunimi.juuriani myös pohjanmaalla.ei niistä sen enempää.
toivotan näin 6 päivä marraskuuta hyvää ja siunattua ruotsalaisuuden päivää kaikille suomenruotsalaisille heränneille.

Suomenruotsalaisena puhun ja kirjoitan suomea jotenkin, samoin on ruotsinkielen kanssa.

On se moni mutkaista, olla vai eikö olla.

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #5 : 19.08.17 - klo:18:25 »
Mutta oli miten oli, sweden ohittaa reippaasti ainakin …   ja myös musiikin suhteen.

Esimerkiksi  Roxette:     https://roxette.se/      ja heiltä kappale:

https://www.youtube.com/watch?v=8h6YLh8PQwQ
Listen to your heart. (Remix)

Kaiholla muistelen niitä aikoja ja muuten jos tähän ei herää suomenruotsalainen / ruotsinsuomalainen  niin ei sitten mihinkään.

ps. Saksalaiset, virolaiset, norjalaiset, tanskalaiset … ei ole mitään mahdollisuuksia.  :icon_cool:

Poissa Bengt Sandberg

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 903
  • Vieras.
Vs: suomenruotsalaiset heränneet
« Vastaus #6 : 19.08.17 - klo:22:39 »
Svenska dagen 6.11.2017.

Kustaa II Aadolf ja ruotsalaisuuden päivä 6.11.

"Suomalaisen kalenterin mukaan marraskuun 6. päivä on ruotsalaisuuden päivä, virallinen liputuspäivä sekä Kustaa Aadolfin nimipäivä.
Useimmille ei päivä ole sen erityisempi tai ihmeellisempi kuin mikä tahansa päivä. Tavallinen työpäivä. Päivän erityisyyden toki huomaa useista juhlapuheista, lukuisista salkoihin nostetuista siniristilipuista ja niiden ylväästä liehunnasta sekä siellä täällä lipputankoihin vedetyistä sinivalkokeltaisista viireistä, jotka omalla liehunnallaan muistuttavat Suomen ja Ruotsin yhteisestä taipaleesta joskus kauan sitten.
Lützen ja Kustaa II Adolfin muistojuhla
Tänäkään päivänä ei kaikille suomalaisillekaan ole aivan selvää, mikä Lützen on ja mikä toi pienen pohjoisen kansakunnan sotilaat Saksaan lähes neljä vuosisataa sitten kymmeniksi vuosiksi.
Uskonto oli 1600-luvulla eurooppalaisessa arjessa tärkeämpi kuin nykypäivän ihminen ymmärtää. Lopullisen sytykkeen 30-vuotiselle sodalle antoi Saksan keisarin, Rudolf II:n Böömin protestanttisille ruhtinaille 1609 myöntämä majesteettikirja, joka takasi heille uskonvapauden ja oikeuden rakentaa kirkkoja. Rudolfin syrjäytti kuitenkin keisarinistuimelta vuonna 1612 hänen veljensä Matias, joka asettuikin majesteettikirjan tulkinnoissa katolisten puolelle"
….

… Suomalaisilla ansaittu paikka Lützenissä
"Suomalainen hakkapeliitta on ilmiö, joka hakee 30-vuotisen sodan tantereilla vertaistaan. Hakkapeliitta oli ensimmäinen suomenkielinen sana, joka juurtui eurooppalaisiin kieliin. Toinen on sauna, tosin sen aika tuli vasta noin kolme vuosisataa myöhemmin. Suomalaisista hakkapeliitoista on usea aikalainen kirjannut ylös kokemuksiaan. Kustaa II Aadolfin hollantilainen henkilääkärikin totesi vuonna 1626 Wallhofissa puolalaisia vastaan käydyn taistelun jälkeen, että ”suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katseli taistelun kulkua”…

http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

ps. Uskonto oli 1600-luvulla eurooppalaisessa arjessa tärkeämpi kuin nykypäivän ihminen ymmärtää.  Niin kuin lainatussa tekstissä ilmaistaan.