Historia yllättää

[seppos]

Koko Venäjän vallan ajan Suomessa oli voimassa Ruotsin laki siis ei Venäjän.
Kun Tsaari kävi Suomessa, hän käytti asunaan Suomen kaartin asepukua. Ne oli aikoinaan sortovuosina lähetettävä Venäjälle ja ovat edelleen tallessa Eremitaasin varastossa. Ne on valokuvattu.
Rautatie Helsingistä Pietariin oli Suomen valtion omaisuutta Pietarin Suomen asemalle asti, mihin rata päättyi. Samoin asemarakennus, tulli ja passitoimisto olivat Suomen valtion. Passi haettiin vasta Pietarissa, jonne tultiin kotiseurakunnasta haettu muuttokirja kädessä. Niiden henkilökunta oli suomalaisia ja Suomen valtion palkkalistoilla. Pietarin passitoimiston kaikki asiakirjat ovat kansallisarkistossa Helsingissä kuten Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkonkirjat seurakunna loppuun 1935 asti. Pyhän Marian seurakunnan jäsenellä oli oltava voimassa oleva Suomen passi.
Balkanin sodan museossa Plevenissä Bulgariassa on Suomen kaartin sotilaan univormu Suomen lahjoittamana. Siinä on vain se pieni kompa, että se on uudempaa mallia kuin Balkanin sodan aikaan oli käytössä. Vain yhden Balkanin sodan aikaisen puvun riekaleet ovat tallella, kun kaikki puvut poltettiin sotaretken jälkeen loisten ja tautien hävittämiseksi.

[Pyryharakka]

Olen täällä tutustunut sisaruksiin (valitettavasti molemmat jo edesmenneitä), joiden isä oli rautatieläisiä ja asemapaikka Pietari.
Sittemmin he muuttivat Pasilaan. Täällä Etelä-Karjalassa sitten tutustuttiin. Sisarukset olivat minua reilun 40 vuotta vanhempia, mutta yhtäläisyytenä isän ammatti ja entinen asuinpaikka. 

[Riitta-mummi]

Aiheeseen liittyen muistin erään ystävämme maininneen että sukunsa eräs neiti 1800-luvulla oli Suomen ensimmäisiä, ellei ensimmäinen rautateiden naisvirkailija. Googlasin nimeä ja löysin mm. linkin Viipurin puhelinluetteloon vuodelta 1938. Sieltäkin löysin tämän suvun nimen. Ammatti oli asemapäälikkö.
Tarkemmin en vielä ole ehtinyt käydä luetteloa läpi, mutta sekin täytynee tehdä myöhemmin.

http://www.genealogia.fi/hakem/viipuri/viipt.htm

[1944]

Mukava lukea historiajuttuja. Läntisen radan rakentajia ovat olleet äitinikin sukulaiset. Sepposin kirjoituksesta olin perillä vain sen, että Venäjän laki ei tullut Suomeen.

[AKUANKKA313]

Tiedättekö miksi Mannerheim muutti Venäjältä Suomeen?
Venäjän vallankumouksen takia.

[mt]

Milloin globalisaatio kouraisi Suomen elinkeinoelämää ensimmäisen kerran tosimielessä?

Ei 1990-luvulla, vaan yli sata vuotta aikaisemmin, kun viljakauppa kansainvälistyi. Vähän myöhemmin sama ilmiö tapahtui maitotalousjalosteissa. Suomalaiset olivat myyneet ulkomaille heikkolaatuista ja halpaa voita, ruotsalaiset ja tanskalaiset korkealaatuista ja kallista. Sitten alkoi markkinoille tulla halpaa voita Venäjän itäosista ja Aasiasta. Suomessa perustettiin meijereitä, ensin kartanoihin ja isommille maatiloille ja sitten ns. ostomeijereitä, aluksi osakeyhtiöitä ja sittemmin lainsäädännön kehityttyä tilannetta paremmin vastaavia osuutoiminnallisia meijereitä. Tuotanto-olosuhteita alettiin valvoa, sekasontanavetat piti korvata sementtilattiallisilla, perustettiin kermankuorinta-asemia, kunnes tilojen omat separaattorit yleistyivät. Tuotantomääriä kasvatti mm. siirtyminen kylvöheinään. Tulos: voin laatu ja sen mukana hinta nousi ja maa siirtyi laatuvoin tuottajien joukkoon.

Ei tämä nykyinen tilanne sen kummallisempi ole. Esim. suuri osa puunjalostusteollisuudesta on ollut liian pitkään "sekasontanavettatasolla" ja syytänyt maailmalle bulkkitavaraa, jota osataan tehdä missä tahansa. Jotkin yhtiöt ovat kyllä jo oikealla tiellä.

Joskus 90-luvulla osuin lentokoneessa paperiteollisuuden kemistin vieruskumppaniksi. Kerroin haluni tehdä juttua suomalaisen paperiteollisuuden huippuosaamisesta. Onko sitä Suomessa, hän kysyi hieman ivallisesti ja kehotti etsimään huippuja Ruotsista.

Mt

[1944]

Valaiseva artikkeli.

[steal]

No nyt mt, mitä vikaa oli tai on suomalaisesta voista ?
Tosi on että kylvöheinä muutti tuottoa, mutta muuttiko voin laatua ?
Timotei, hevonhierakka.... teki ne muutokset, sekä viljanviljely naattiviljelyn ohessa.

Paperikoneista tiedän sen jotta olen ollut Valmet paperikoneissa ( nyk Metso ) ja kilpailtiin sakut ulos ja sitten ruotsalaiset joiden kivitelat paukku kun nopeutta ei kestäneet.

Kaikilla on vaan se vika jotta vaatii hirveesti energiaa.

Viiraleikkurit oli kaikilla samantyyppiset ( kopiointi sumen Ahlströmiltä ? )

Kuivapää ja märkäpää sanelee millä nopeudella viira tulee, eikö näin ?   

[mt]

No nyt mt, mitä vikaa oli tai on suomalaisesta voista ?
Tosi on että kylvöheinä muutti tuottoa, mutta muuttiko voin laatua ?
Timotei, hevonhierakka.... teki ne muutokset, sekä viljanviljely naattiviljelyn ohessa.

Vointuotannon ongelmia olivat valmistusmenetelmät ja logistiikka. Pohjois-Suomesta Ruotsiin ja Norjaan viedyn ns. talonpoikaisvoin menekki romahti, ja aikalaiskäsitysten mukaan syynä oli epätasainen ja usein huono laatu, ja myös huijausta (lisättyä vesipitoisuutta) esiintyi. Huono imago siis, eikä yksikään voikauppias ilmeisesti osannut brändätä omaa tuotettaan laadukkaaksi. Asiakkaat halusivat meijerivoita. Sen sijaan pietarilaisille kelpasi hyvin itäsuomalainen kotonakirnuttu. Meijerivoin laatu oli periaatteessa parempi, mutta pienillä meijereillä ongelmia aiheutti mm. raaka-aineen laatu. Kerman erotus hoidettiin tilakohtaisilla separaattoreilla, mutta pieniä kermamääriä ei viitsitty kuljettaa meijeriin päivittäin, ja kerman laatu huononi päivä päivältä. Kotivoin laatua separaattori paransi, ja sen asema kotimarkkinoilla säilyi. Isot meijerit ja niiden asettamat tiukat laatuvaatimukset tarkastuksineen ja sakkoineen paransivat raaka-aineen laatua. Samaan suuntaan vaikutti ammattitaidon kehittäminen maatalousoppilaitoksissa. Epäilemättä myös valistustoiminta (karjantarkastusyhdistykset, maamiesseurat ym.) paransi yleisemminkin maitotalouden hygieniaa. Tuotteen luotettavuutta asiakkaiden silmissä paransi  viennin keskittäminen 1905 perustetulle Voinvientiosuusliike Valiolle.

Koventuneeseen kansainväliseen kilpailuun vastattiin siis koko rintaman laajuisella operaatiolla:

- Alan ammatillista osaamisen perustan luominen maatalousoppilaitoksissa.
- Valistuksella kehitettiin tuotannon tietoisuutta laadusta ja tuotantopanosten vaikutuksesta rahalliseen tuottoon (riittävän ruokinnan merkitys, karjanjalostus ym.).
- Tuotannon organisaatio muutettiin asiakkaiden vaatimusten mukaiseksi (meijeriverkosto).
- Kehitettiin toimiva logistinen ketju navetasta meijerin ja Hangon sataman kautta asiakkaille - valtion jäänmurtajat mahdollistivat ympärivuotiset toimitukset.
- Suomalaiselle voille rakennettiin luotettava brändi eli Valio, joka kelpuutti toimittajiksi vain laatuvaatimukset täyttävät meijerit.

Kokonaisuutena kyseessä oli huomattava "rakennemuutos", jossa pantiin uusiksi koko voibisneksen ekosysteemi. Nokian nousu 90-luvulla sisälsi yllättävän monia samanlaisia tekijöitä.

Mt