Ristin tiellä

[vn]

Pääsiäisen aika on suuri juhla. Saamme kuulla Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta, ihmisen
pelastuksen perustuksesta. Via Dolorosa on esillä monissa tilaisuuksissa kirkoissa, monissa kuvaelmissa,
lauluissa ja musiikkiesityksissä. Itse olen saanut olla vuosia sitten mukana Tytti Jäppisen Passiodraamassa.
Ristin tie, Jeesuksen oli käytävä se läpi meidän jokaisen tähden, niin on Jumala hyväksi nähnyt viisaudessaan,
armossaan ja rakkaudessaan meitä kohtaan.
Raamatussa kehotetaan meitä ottamaan joka päivä ristimme ja seuraamaan Jeesusta.
Kysellen mietin, mitä tämä risti tarkoittaa minun kohdallani? Ilmeisesti se tarkoittaa jotain elämään kuuluvaa
"haittaa, vastusta, vaikeutta". Ehkä se voisi olla...sairaudet, heikkoudet, luonteen piirteet, elämän olosuhteet,
syntisyys...jne...jne.
Ehkä tämä "risti" voi tarkoittaa elämän matkalla reppuun kertyneitä asioita. Olen kuullut sanottavan että
näitä reppuun kertyneitä "taakkoja/painolasteja" on kolmen tyyppisiä: 1. sellaisia mitkä roikkuvat matkassamme
aina, ehkä hautaan saakka (ehkä sairaudet, luonteen piirteet), 2. sellaisia mistä voimme vapautua vähitellen,
"aika parantaa haavat" (ehkä kärsimämme / aiheuttamamme vääryys toisille ihmisille, 3. sellaisia mistä saamme
vapautua heti (eilisemme, anteeksisaadut syntimme).
"Ristin tiestä" on hyvin paljon virsiä ja muita lauluja, ja tietysti myös erikseen "risti" ja "tie" monisssa lauluissa.
Lyhyt viittaus kolmeen itselleni rakkaaseen lauluun:
"Tie valmis on, voin löytää sen..."
"Ristin tietä näin, kuljen kotihin päin, se suora on valon tie..."
"Minne tie vie, sinne mennä tahdon, olen matkalla mielin levollisin..."
Tuossa keskimmäisessä laulussa sanotaan että ristin tie on suora ja valon tie. Näinhän ei suinkaan aina ole,
vaan tie on hyvinkin mutkikas, sumuinen ja pimeäkin.
Mutta matkaoppaamme kulkee edellä, viitoittamassa, valaisemassa, näemme pilkahduksen, toivo herää.
Kulkiessamme ristin tiellä, matkaevääksi reppuumme ei kerry pelkkiä ikäviä asioita, vaan hyvin paljon iloisia
ja hyviä asioita, rohkaisuja, lohdutusta, toivoa, virkistystä, voimaa, siunausta.
Yksin emme jaksa, Jeesus on kanssamme, valmistanut meille tien, ristin tien.
Psalmi 139:23-24 "Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini.
Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle."

[PekkaV]

Pääsiäisen aika on suuri juhla. Saamme kuulla Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta, ihmisen
pelastuksen perustuksesta. Via Dolorosa on esillä monissa tilaisuuksissa kirkoissa, monissa kuvaelmissa,
lauluissa ja musiikkiesityksissä. Itse olen saanut olla vuosia sitten mukana Tytti Jäppisen Passiodraamassa.
Ristin tie, Jeesuksen oli käytävä se läpi meidän jokaisen tähden, niin on Jumala hyväksi nähnyt viisaudessaan,
armossaan ja rakkaudessaan meitä kohtaan.
Raamatussa kehotetaan meitä ottamaan joka päivä ristimme ja seuraamaan Jeesusta.
Kysellen mietin, mitä tämä risti tarkoittaa minun kohdallani? Ilmeisesti se tarkoittaa jotain elämään kuuluvaa
"haittaa, vastusta, vaikeutta". Ehkä se voisi olla...sairaudet, heikkoudet, luonteen piirteet, elämän olosuhteet,
syntisyys...jne...jne.
Ehkä tämä "risti" voi tarkoittaa elämän matkalla reppuun kertyneitä asioita. Olen kuullut sanottavan että
näitä reppuun kertyneitä "taakkoja/painolasteja" on kolmen tyyppisiä: 1. sellaisia mitkä roikkuvat matkassamme
aina, ehkä hautaan saakka (ehkä sairaudet, luonteen piirteet), 2. sellaisia mistä voimme vapautua vähitellen,
"aika parantaa haavat" (ehkä kärsimämme / aiheuttamamme vääryys toisille ihmisille, 3. sellaisia mistä saamme
vapautua heti (eilisemme, anteeksisaadut syntimme).
"Ristin tiestä" on hyvin paljon virsiä ja muita lauluja, ja tietysti myös erikseen "risti" ja "tie" monisssa lauluissa.
Lyhyt viittaus kolmeen itselleni rakkaaseen lauluun:
"Tie valmis on, voin löytää sen..."
"Ristin tietä näin, kuljen kotihin päin, se suora on valon tie..."
"Minne tie vie, sinne mennä tahdon, olen matkalla mielin levollisin..."
Tuossa keskimmäisessä laulussa sanotaan että ristin tie on suora ja valon tie. Näinhän ei suinkaan aina ole,
vaan tie on hyvinkin mutkikas, sumuinen ja pimeäkin.
Mutta matkaoppaamme kulkee edellä, viitoittamassa, valaisemassa, näemme pilkahduksen, toivo herää.
Kulkiessamme ristin tiellä, matkaevääksi reppuumme ei kerry pelkkiä ikäviä asioita, vaan hyvin paljon iloisia
ja hyviä asioita, rohkaisuja, lohdutusta, toivoa, virkistystä, voimaa, siunausta.
Yksin emme jaksa, Jeesus on kanssamme, valmistanut meille tien, ristin tien.
Psalmi 139:23-24 "Tutki minut, Jumala, katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini.
Katso, olenko vieraalla, väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle."

[Riitta-mummi]

Monet pitävät taidetta eri muotoineen turhana, turhuutena.
Olen kuitenkin löytänyt taiteista saman, eri väreissä toki, kuin Raamatusta.

Kun on Raamatusta sisäistänyt Kristuksen opetukset, Jumalan käskyt ja monet muut hyödylliset luvut, on hieno havaita kuinka ne esimerkiksi kirjoissa kerrataan.

Kuuntelen parhaillaan Ken Folletin Taivaan pilarit-nimistä historiallista seikkailukertomusta. Follet kuvailee kaiken pohjamutia myöten, niin hyvyyden kuin etenkin pahuuden. Ihmisen raadollisuus on kirjassa kauhistuttavaa.

Koska suuri osa tapahtumista liittyy luostareihin ja katedraakien rakentamiseen, esiintyy myös Raamattu opetuksineen.

Eräänlaisen ahaa-elämyksen koin, vaikka tietysti se on ollut totta aina, kun joku kirjan pappis-henkilö pohti kysymystä kuuliaisuudesta.

Oikein kova kivoittelija voi nöyryydessään jäädä huomaamatta mitä tehtäviä Jumala on hänelle aikonut.

On totta minustakin että liika omaan uskonelämään paneutuminen jättää lähimmäiset varjoon.
Tästä kai Paavo Ruotsalainenkin puhui opetuksissaan. Minulle tämä on suuri löytö, ja lupa kristityn vapauteen.

[vn]

Onhan tässä ketjussa koskettava ja ajatuksia herättävä otsikko!
Reilu 10 vuotta sitten olin tällä tiellä, ja olen ristin tiellä edelleen, ehkä hiljaisempana ja vähäsanaisempana, tyhjempänä.
Olin tietoisesti tällä ristin tiellä jo 50 vuotta sitten nuoruuden innolla palavan, nyt on jäljellä vanhuuden toivo tuhkasta nousevana kytevänä savuna,
siitä kiitollisena laulan....juurikin noita lauluja mitä viimeksikin tänne laitoin, löytyishän niistä linkitkin...mutta etsikää itse...

[1944]

Laulamaton ei tahdo löytää etsimälläkään, että kiitos Veli ahkeroinnistasi. Kirjoitat minulle hienolla tavalla omista ajatuksistasi. Tulin pysäytetyksi reilu kuusi vuotta sitten ja sen jälkeen olen joutunut monta kertaa painumaan ristin juureen, että olisin ilmaa saanut hengitettäväkseni. Mutta valo kajastanee, siihen saan uskoa. Ja moni muukin asia etenee uskon varjolla, että koittaa uusi aika ja sillä ajalla on uudet virkamiehet, joiden kanssa valkopukuinen kansa olisi yhtä eikä ketään hyljätä yksinäisyyteen ajatustensa kanssa.

[vn]

On harmaa, sateinen, kolea päivä tänään....meikämannea laiskoottaa, jäänee päivän liikunnat sikseen, välipäivä paikallaan, koota ajatuksia, kysellä uutta voimaa ja jaksamista.

Tänään aika hiljaista foorumillakin...
Kiitos Veli 1944 sinulle ajatuksistasi!
Sait minut kuitenkin innostumaan noiden kolmen tutun "tie-laulun" linkkien laittamiseen, ehkä haluat kuunnella...muutkin 

https://www.youtube.com/watch?v=dzYzqTYeDYY

https://www.youtube.com/watch?v=cAUpqghx2lk

https://www.youtube.com/watch?v=wVinNzcONP4

Ja laitanpa vielä neljännenkin (vaikka äskettäin tämän tänne lykkäsinkin)
on minulle uusi tuttavuus, pääsiäisajan tapahtumat, tie-aiheinen kertosäe vahvasti esillä

https://www.youtube.com/watch?v=WrqGSfulwqg


No juu, nämä tie-aiheet nousi tässä esille niin mieleeni tuli Uuttu-Kallen runo/laulu "Tien laulu"
Naputtelen sen tähän, en löydä linkkiä tästä.
Jos Uuttu-Kallen vaiherikas elämä kiinnostaa, googlettamalla tietoja löytyy, aikamoinen persoona, aito ihminen.
Ehkä edelleen elelee Äkäslompolossa. Äsken huomasin että hänestä on ilmestynyt elämänkertateos, laitoin tilaukseen.
Hänen runoteos "Ajan kielain" minulla on ennestään, samoin cd "Pieni kansani laulu"


Tien laulu

Alussa on tie, lopussa on tie
se jostakin alkaa, jonnekin vie
Kehdon ja haudan välillä on tie
Uusi alku on uusi tie

Tie tarinoi jalaksen, rattaan alla
Tie laulaa koparan, anturan alla
Toiset kulkevat tien oikeaa, vasenta laitaa
Toiset tietä leveää, toiset kaitaa

Tuli tietä myöten uusi aika
meni tien sivuun vanhain taika
Liekkö tahto sen korkeimman herran
kaikki me hävitään mutkan taa kerran

[Thomas McElwain]

Jos körtit näkisivät Jeesuksen, huutaisivat Ristiinnaulitkaa!
Mutta kun Jeesus näkee körtit, hän sanoo: Mat.7:23 Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.

[1944]

Veljeni Tuomas Herrassa en halua Sinun elämääsi olemassa olollani huonontaa. Toivon, että voisimme täällä ystävinä kirjoitella ristiin.
Minulla on tällä haavaa parempi vaihe elämässäni, joten olen kirjoittanut vähän joka puolella.
Olen googlettanut Amerikan alkuperäiskansojen elämää. Kyllä sieltä on kuultavissa yhä korviini voi voi huutoja.

[Thomas McElwain]

Veljeni Tuomas Herrassa en halua Sinun elämääsi olemassa olollani huonontaa. Toivon, että voisimme täällä ystävinä kirjoitella ristiin.
Minulla on tällä haavaa parempi vaihe elämässäni, joten olen kirjoittanut vähän joka puolella.
Olen googlettanut Amerikan alkuperäiskansojen elämää. Kyllä sieltä on kuultavissa yhä korviini voi voi huutoja.

Olen arvostanut sinun kirjoituksiasi täällä jo monta vuotta.

[1944]

 Kiitän ja kumarran 

[Riitta-mummi]

Kun alkaa riisumisen aika on opittava antamaan suosiolla, ei ' pitkin hampain' ja purnaten.

Se mikä tyhjenee täyttyy tyytyväisyydellä, rauhalla ja Kristuksen läheisemmällä tuntemisella.

Tätä varten meille on suotu vanhuus. Se on lapseutta ja viisastumista.

Osaimpa käyttää aikani oikein.