Kirjoittaja Aihe: Saadako potkut vaiko eikö saada?  (Luettu 5021 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Saadako potkut vaiko eikö saada?
« Vastaus #15 : 16.01.11 - klo:17:40 »
Kyllähän se juuri noin taitaa olla kuin Leena tässä sanoo.  Toisaalta voisi miettiä että jos aikuisena pääsisikin tutkinto-opiskelijaksi teologiseen tiedekuntaan niin mitä semmoisella tutkinnolla ylipäätään tekee? Ei mitään, jos ei aio papiksi tai kirkon virkaan! Taloudellisesti se on aikuisiällä hirvittävä uhraus ja muutenkin tutkinto-opiskelu on  10^x kertaa vaativampaa raatamista ja puurtamista verrattuna johonkin leppoiseen omaan tahtiin opiskeluun avoimen puolella.

Jos ei aio siitä uutta uraa niin kannattaa ehkä miettiä vaan noita avoimen opintoja mieluummin ihan harrastuspohjalta jos kerran asia kiinnostaa muuten.  Sitä mieltä minä oon. Ei sitä ainakaan kannata "pelkän" työttömyyden takia lähteä suorittamaan.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Saadako potkut vaiko eikö saada?
« Vastaus #16 : 16.03.11 - klo:11:53 »
Ei potkuja.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8436
Vs: Saadako potkut vaiko eikö saada?
« Vastaus #17 : 16.03.11 - klo:12:11 »
Ei potkuja.
:-\ En tiedä tulisiko onnitella vai surkutella, mutta onnittelen nyt kuitenkin.

Eikös olekkin kivaa kun tulee lisäjännitystiloja elämään aina välillä.
Pistää miettimään, että aika hataralla tämä ihmisen kohtalo on täällä maailman tuiskeessa.

Tuuli puhaltaa ja kedonkukkia ei enään ole.

Toisilla ei ole töitä, toisila liikaa, niinku mulla, mutta aikansa kutakin sano entinen eukko, tai jotenkin. :)
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Lipasto

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 40
Vs: Saadako potkut vaiko eikö saada?
« Vastaus #18 : 01.04.11 - klo:09:12 »
Minä kyllä haluaisin kannustaa ihmisiä opiskelemaan.
En opiskele teologiaa, mutta tutkinto taitaa silti olla haastavimmasta päästä.
Meidän tiedekunnassa on lukuisia ihmisiä, jotka ovat pitkänkin työuran jälkeen lähteneet uudelleen opiskelemaan. Osa on tehnyt täydellisen alan vaihdon ja osa hakee täydennystä omaan työkenttäänsä.
Aikalailla viisi vuotta se ottaa elämästä, mutta jos ala aidosti kiinnostaa, niin mikäpä ettei?

Taloudellinen toimeentulo nyt on mitä on, vuokran jälkeen jää alle 100 € käyttörahaa, joka menee pääasiassa laskuihin. Opintolainaa saa tuohon päälle n.300/kk. Eli köyhyysrajoilla mennään ja välillä joutuu miettimään tarkkaan mihin rahat käyttää. Että ostaako juustoa vai makkaraa leivän päälle vai pitääkö syödä kuivana. Tietty jos on osa-aikatöitä tai säästöjä voi opiskeluaikanakin elää varsin mukavasti.
Ainoa mikä lohduttaa, on se että tämä on vain väliaikaista ja ehkä sitten joskus pääsee keskitasoa paremmille palkoille. Opiskelijakortti tuo kyllä sitten huomattavia etuja, opiskelijaravintolassa lounas 2,5€, juna- ja bussimatkat -50% ja opiskelija terveydenhuolto, joka on käytännössä ilmainen. Erikoislääkärit ja hammashuolto kustantavat n.7€/kerta.

Avoimista olikin jo puhetta. Kannattaa myös tsekata esim. kristillisten opistojen tarjonta, sielläkin on monen näköistä kiinnostavaa kurssia ja koulutuslinjaa. Itse kävin vuoden mittaisen valmennuskurssin tällaisessa paikassa ja hyvän kuvan se alasta antoi. Teologiasta oli muistaakseni vastaava. Siihen sai opintotuen, eikä se edellytä jatko-opintoja. Että siinä on semmonen lyhyemmän tähtäimen suunnitelma.

Opiskelemaan vain kaikki innokkaat! :002: