Kirjoittaja Aihe: Sähköpostilla  (Luettu 239 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15054
    • http://www.samila.1g.fi
Sähköpostilla
« : 15.04.19 - klo:19:29 »
Herättäjä-yhdistys
 
    
Saat tämän viestin, koska olet tilannut Herättäjä-Yhdistyksen Sähköpostillan.
Kyseessä on kolmesti vuodessa sähköpostiisi tuleva viesti,
jossa on 1-2 lyhyttä hartauskirjoitusta virsineen - pienet seurat tietokoneellasi.

 
 
        
 
    
”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.” (Matt. 26:33)

Vaikka kaikki muut kääntäisivät sinulle selkänsä, minä en!
Vaikka kaikki muut menettäisivät rohkeutensa, minä en!
Vaikka kaikki muut sinut tuomitsisivat, minä en!
Vaikka kaikki muut nauraisivat sinulle, minä en!
Vaikka kaikki muut asettuisivat toisten yläpuolelle, minä en!

Pietarin ylpeyttä on niin vaikea ravistaa harteilta.

Kun niin kovasti tahdon olla seuraajasi. Ja uskoa ihannekuvaan itsestäni. Minä en ole se, joka erottelee ihmisiä sisä- ja ulkopiiriin kuuluviin. Minä en ole se, joka ylläpitää muureja ihmisten välillä. Minä en ole se, joka pelkää tehdä niin kuin oikein on.

Miten kukon laulu riipaiseekaan sisintä! Hankalaksi kokemaani tuttavaani ajatellessani, kaupungin levottoman puiston ohi harppoessani, kadunkulmaan asettuvaa kerjäläistä tyylikkäästi väistäessäni. Kiekumisen kaiku kumajaa mielessäni, kun käännän nopeasti katseeni pois sieltä, missä apuani tarvittaisiin.

Kun kukko oli laulunsa laulanut, Pietari käsitti sen, ettei hänestä ollut tekemään sitä mitä Jeesus teki. Hän ei ollut ihmistä kummempi hänkään. Kun tämä valkeni Pietarille, hän itki katkerasti. Mistä kaikesta itku kumpusi, siitäkö Jeesuksen kurjasta kohtalosta vai hänen oman heikkoutensa kokemisesta? 

Ihmeellisellä tavalla nämä kaksi kietoutuivatkin yhteen. Jeesus lähti ristintielleen juurikin siksi, että Pietari ja me muut olemme vain ihmisiä. Emme löydä itsestämme voimia muuttua ehjiksi ja vahvoiksi, emmekä tule syntisyydestämme puhtaiksi, vaikka kuinka tahtoisimme. Ja kyllä Mestari sen tietää: tahtoa meillä voi olla, mutta luonto on heikko.

Jeesus asettui kaikkein ulkopuolisimmaksi ja tuli osattomista osattomimmaksi suostuessaan kärsimään ja kuolemaan puolestamme. Hän tuli Jumalan hylkäämäksi voidakseen täyttää sen, mihin meistä ei ole. Sovittaakseen meidät Jumalan kanssa. Tämä ääretön ja käsittämätön rakkaus on tehnyt sinusta ja minusta Jumalan lapsia. Monin tavoin puutteellisina armahdettuja. Jumalalle kelpaavia yksin armosta ja yksin Vapahtajamme tähden.

Kun Jeesus tänään asettuu ulkopuoliseksi, hän tekee sen yhdessä syrjittyjen, hyljeksittyjen, laiminlyötyjen ja eri tavoin leimattujen kanssa. Missä minä olen silloin, missä sinä olet silloin?
Löydämme sitten itsemme tuomitsijoiden, ristiinnaulitsijoiden, surijoiden tai pakoon luikkineiden seuraajien joukosta, meille kuuluvat ristiltä nämä koko maailmamme ylle laskeutuvat sanat:

”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” (Luuk. 23:34)

Kati Nissi

 
 
        
 
    
Virtenä Siionin virsi 203
1. Nyt kuunnelkaamme, mitä Jeesus sanoo,
kun juotavaa hän ristinpuulla anoo.
Hän meitä janoaa ja sieluamme.
Hän kantaa huolta pelastuksestamme.   
2. Hän pyytää syntisille armahdusta
ja langenneille uutta uskallusta.
Kun haparoimme yöllä pimeässä,
hän kutsuu luokseen, valoon elämässä.   
3. Siis katsokaamme, kärsii Vapahtaja.
Näin joutuu tuskaan ainut pelastaja.
Hän kaipaa meitä niin kuin äiti lastaan
ja eksyneitä tielle juoksee vastaan.
4. Jos kylmät niin kuin jää me olisimme,
kuin kuolleet oksat tuuleen karkaisimme,
hän silti etsii rakastaen meitä,
lämmittää, sulattaa, ei hukkaan heitä.   
5. Näin kumarrumme hänen edessänsä,
syntisen rangaistus on käsissänsä.
Vaan tuomiota enää pelkää emme.
Puolesta köyhän puhuu Jeesuksemme.
6. Hän tuntee sydämemme kavaluuden
ja syntiemme kuorman painavuuden,
vaan merten syvyyteen hän synnit heittää
ja riisumansa armollansa peittää.
7. On ristin luona turvapaikka meillä,
sen juurta kostutamme kyyneleillä.
Ristillä riippuu parhain ystävämme,
hän autuutemme on ja elämämme.

Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790,
uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971,
L.-M. Renko 2011
 
        
 
    
Ristit
Risti on hyvin yksinkertainen kuvio. Vain kaksi toisensa kohtaavaa viivaa. Ristejä on monenlaisia, toiset koruttomia, toiset koristeellisempia. Montakohan erilaista ristiä löytyy kodeistamme? Vaikka siellä ei olisi yhtään varsinaista ristiä, voi sellaisen kuitenkin nähdä piirtyvän vaikkapa laattojen saumakohdissa, kirjahyllyjen hyllyissä, kaappien ovien väleissä ja ikkunapuissa.

Mutta kun kaksi puuta lyödään yhteen ja niistä tehdään risti, joka on tarkoitettu teloitusvälineeksi, yksinkertaisuus ja kauneus katoavat. Jäljellä on ihmisen julmuudesta kertova kidutusväline. Ristille naulittu ihminen joutuu kokemaan suurta tuskaa ja hitaan, kiduttavan kuoleman. Tulemmeko ajatelleeksi sitä, kun katsomme ristiä?

Jeesus joutui kantamaan oman ristinsä. Se oli raskas, eikä sitä ollut helppo kantaa. Ja kun se oli saatu paikalleen, hänet naulittiin siihen kiinni kuolemaan hitaasti. Kaiken tämän teki mies, joka oli syytön.

Ristillä ja ristin kantamisella on myös symbolinen merkityksensä. Kun puhutaan ihmisten vaikeuksista, puhutaan rististä. Risti voi olla huoli, sairaus, kärsimys, kipu, menetys, ikävä, suru, yksinäisyys tai hyväksynnän puute. Montakohan erilaista ristiä löytyy kodeistamme? Risti on raskas. Sitä ei ole helppo kantaa.

Kun seuraamme lähellämme olevien ristin kantamista, on hyvä muistaa, ettei Jeesuskaan kantanut ristiään yksin. Hänelläkin oli apunaan toinen henkilö keventämässä taakkaa. Tavallinen ihminen, joka oli seuraamassa ristin kantamista, otettiin avuksi. Ei siinä kyselty mitään erityistä. Simon Kyreneläinen auttoi, että Jeesus jaksoi kantaa ristin loppuun asti. Tähän samaan kutsutaan meitä kaikkia, jotka seuraamme toisten ristien kantamista.

Viimeisinä sanoinaan Jeesus sanoo: ”Se on täytetty.” Julma ja raskas tehtävä on suoritettu. Isän hänelle antama tehtävä on täytetty. Kaikki oli täytetty ja voitettu juuri siinä hetkessä, jolloin maailman silmissä kaikki oli menetetty.

Siinä hetkessä täyttyi kaikki se, mitä taivaaseen pääsyyn tarvitaan. Jumala antoi meille suuren lahjan. Taivaaseen pääseminen, pelastuminen on Jumalan lahja, jota emme voi itse ostaa tai ansaita. Se on jo ansaittu hetkenä, jona Jeesus sanoi ”se on täytetty” ja kallisti päänsä. Turhia ovat kaikki työt, ehdot ja vaatimukset, joilla koetamme pelastusta ansaita. Kaikki on meille annettu ristillä. ”Se on täytetty.” 

Risti on hyvin yksinkertainen kuvio, mutta se on merkki jostakin hyvin suuresta. Risti ei ollut loppu, vaan alku. Risti on keskus. Se on merkki Jumalan rakkauden suurimmasta syvyydestä ja armon käsittämättömästä avaruudesta. Risti julistaa sovitusta ja anteeksiantamusta. Siksi risti on meille voiton merkki.

Simo Korkalainen

 
 
    
Virtenä Siionin virsi 110
1. Ristillä loppuun asti
työn tehnyt Jeesus on.
Hän mursi pahan vallan,
syntimme tuomion.
Ihmisyys kadotettu,
eksyksiin unohdettu,
löydetään uudelleen.   
2. Syntisten Vapahtaja,
sinulle kunnia!
Elämän, toivon annoit,
ihmisen puoltaja.
Antauduit tuskaan, vaivaan.
Lahjoitit meille taivaan.
Sen autuus meidän on.   
3. Herätä meidät, Herra,
jo epäuskosta
ja kuolleet luutkin nosta
elämään haudoista.
Suo uusi kevät meille
oksille kuivuneille,
niin silmut aukeaa.
4. Mieleni hiljetessä
ristiä muistelen.
Kasvoja kärsineitä
ääneti katselen.
Rakkaus kutsuu lastaan,
toivona rientää vastaan,
juhlaansa johdattaa.
5. Kaikkia luotujasi
näin kutsut, Jumala.
Tahtoosi antautumaan
opetat minua.
Kalleimman lahjan annat:
syntisen taakan kannat,
virvoitat nääntyneen.
6. Näin olkoon tästä lähin
uskoni, oppini:
myös viimeinen ja vähin
saa olla omasi.
Henkesi jatkuvasti
ohjatkoon loppuun asti
armosta elämään.
    
Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790,
uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971,
L.-M. Renko 2012

       
 
    
Kolehti
Halutessasi voit tukea Herättäjä-Yhdistyksen työtä lahjoittamalla haluamasi summan verkkopankin kautta tai puhelimitse.

Lue lisää »        
 
    
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa
 
 
    
Facebook       Twitter       Youtube       Instagram
« Viimeksi muokattu: 15.04.19 - klo:19:34 kirjoittanut seppos »
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi