Kirjoittaja Aihe: Näin elokuvan 3  (Luettu 1971 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24975
Näin elokuvan 3
« : 11.06.18 - klo:14:11 »
Seppo päätti Milos Formanin ojamalla Yksi ( kaksi ) lensi yli käenpesän. Formanin ohjaamia minäkin olen nähnyt viisi-kuusi ja niistä olen tykannyt.
Hair oli iloitteleva vakavien asioiden ollessa pinnän alla. Samoin muutkin näkemäni, Amadeus, Larry Flynt ja Käenpesä.

Pidän pohjoismaisista ohjaajista, sekä vanhoista italialaisista ja ranskalaisista filmeistä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8151
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #1 : 25.06.18 - klo:10:02 »

... Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä. Vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa.
                                                                                                                       Axel: Ranskalainen illallinen

(Oma tallenne. Säilyy vielä seitsemän kuukautta. Olen pyytänyt YLEltä uusintana.)

Seitsemännet juhlat Nivalassa :052:
5.-7.7.2019 järjestettävät juhlat ovat jo seitsemännet Nivalassa. Juhlien tunnuslause on Armossa avarassa.
Juhla-alue sijaitsee Kyösti Kallion koulun ja Kalliosaarentien välisellä kentällä - aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24975
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #2 : 25.06.18 - klo:10:11 »
Myös Pena ja mie rakastetaan tätä elokuvaa.

Ranskalainen illallinen, mestarin otteella.   :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15047
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #3 : 25.06.18 - klo:11:29 »
Herkullinen elokuva!

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1408
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #4 : 05.09.18 - klo:20:35 »
Maria by Callas.

Tajusin, että olin aiemmin jossain vaiheessa sotkenut päässäni Montserrat Caballén kuvaan tämän henkilön.

Kannatti katsoa. Mustavalkoisten haastattelupätkien lomassa ajankuvaa menneiltä vuosikymmeniltä. Ja Maria Callas lauloi. Ihmiset pukeutuivat tyylikkäästi.

Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24975
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #5 : 24.09.18 - klo:15:39 »
Katsoin 1931 valmistuneen Tukkipojan morsiamen telkkarista. Olen sen nähnyt aiemminkin. MUistin monet kohtaukset. 87 vuotta on pitkä aika tapa- ja kulttuurihistoriassa. Katsoin nyt juuri näitä varten, juonihan on ikiaikainen ' tyttö kahden miehen mieleen'-vetoinen.

Sankarien meikatut kulmat ja Leena huulet ja lakatut kynnet vieroittivat ja naurattivat, mutta miljööt olivat kivaa katsottavaa.

Avotakka, vesisaavi tai emali-ämpäri muurin kulmalla. Hirsiseinät sisällä mutta valkoiseksi maalattu laudoitus ulkopuolella olivat ehkä ajan tyyliä. Minun mammani talo oli ulkopuolelta aivan samanlainen kuusiruutuisine ikkunoineen, mutta mammalla oli umpikuisti pariovin.

Huonekalut olivat tuvassa pöytä, penkkin,nurkkasänky jonka yllä renginkaappi, ja ne tuntuivat aidoilta.
Samoin seinillä aseet: kivääri, haulikko, puntarit ja miehillä puukot vyöllä.

Miehuutta osoiteltiin elkein: housuja kohoteltiin, lyötiin reisiin istuessa, syljeskeltiin.
Tupakka paloi useilla, ja kieltolaista huolimatta viinaa juotiin.

Se ylensyöminen oli kai olevinaan myös miehistä mahtailua. Monta ruisleipää, muutama vadillinen kuoriperunoita, suolasilakoita ja piimää ja päälimäiseksi sahtia. Huh! Uskoiko kukaan tuohon syönnin määrään. No se oli komiikkaa.
Erkin, sankarin, koti oli Hollolan Pyhäniemen kartano, jossa on filmattu useita Suomi-filmin klassikoita.

Taustamussiikina käytettiin monia tuttuja kansanlauluja.
Se ei minulle ole selvinnyt millä paikkakunalla olivat uittokuvaukset tehty.

Näyttelijöiden yksityiselämään olen myös hiukan tutustunut.

Leenaa esitti lohjalainen pankkineiti jonka Erkki Karu asioidessaan sieltä  bongasi.
Erkkiä esitti Urho Somersalmi jonka elän loppunäytös oli karu. Hän tappoi vaimonsa näyttelijäliitolta saamallaan lahjakirveellä ja sitten hirtti itsensä kattokruunuun. Kuuluu kummittelevan Kansallisteatteriaa.
Sitten olivat Korhosen veljekset: Aku Korhonen ja veli Jaakko Korhonen joka näytteli huutokaupan pitäjää. Hän oli puolestaan aviossa Heidi Blåfieldt´n kanssa. Nämä olivat Marja Korhosen vanhemmat. M K oli puolestaan Helge Heralan vaimo ja Heidi Heralan äiti.

Leenan isää esitti Hemmo Kallio, Ismo Kallion isoisä.
Toisena Leenan kosijana oli Aku Käyhkö, Kauko Käyhkön setä.

Tässähän tätä oli, ja tässä lisää elokuvasta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkipojan_morsian

Taustatietoja lisää elonet.fi:ssä
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

myyrä

  • Vieras
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #6 : 26.09.18 - klo:13:38 »
Viimeksi kirjastosta Altmanin Pitkät jäähyväiset DVD:nä. Joskus nähnyt sen telkkarista. Persoonallinen neonoir Raymond Chandlerin dekkarista pääosassa Elliot Gould. Tuli kesällä hommattua Blu-Ray laite tarkoituksena hankkia hyviä leffoja, mutta yhteen on jäänyt: Polanskin hieno Chinatown. Pääosissa Jack Nicholson, Faye Dunaway ja ohjaajana paremmin tunnettu John Huston.

myyrä

  • Vieras
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #7 : 10.10.18 - klo:16:06 »
Lainasin jo kesällä kirjastosta sen nimisen leffan kuin "Ao - viimeinen luolamies." Ostaisin sen itselleni, mutta eipä ole uusia saatavana. Pari käytettyä oli huutokaupoissa, mutta en uskalla käytettyä DVD:tä ostaa. Ihmiskunnan alkutaipaleista Euroopassa on siis kyse ja Neandertalilaismiehen ja nykyihmisnaisen fiktiivistä tarinaa kerrotaan. Voisi kai tätä sanoa 40000 vuotta vanhaksi Love Storyksikin. Löytyi myös hyvä arvostelu, jonka lopussa lyhyt traileri.

www.film-o-holic.com/dvd-arvostelut/ao-viimeinen-luolamies/

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24975
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #8 : 10.10.18 - klo:16:50 »
Minulla on vieläkin VHS-kasetteina hyviä leffoja, joilla en tee enää mitään. On mm. intiaaneista ja lähetyssaarnaajista kertova Musta kaapu, Black Rope, joka on saanut melko hyvät neljä tähteä arvostelijalta.

Tapahtumapaikka on Quebeck´s  seudut Kanadassa. Englanti ja Ranska sotivat herruudesta siellä. Mieleenpainuvin on shamaani, kääpiö.

https://www.youtube.com/watch?v=O-aEfbtM9Zo&list=PLpu-g6IFolLO2J3QZuRbhHdR16S2fJwSt

Trailer:  https://www.youtube.com/watch?v=APnO2D1gu5g&index=18&list=PLpu-g6IFolLO2J3QZuRbhHdR16S2fJwSt
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

myyrä

  • Vieras
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #9 : 05.01.19 - klo:12:27 »
Paljon kaikenlaisia hyviä leffoja tullut katsottua, mutta niistä kannattaa mainita elokuva, jota en häpeäkseni ollut nähnyt ja aukko oli siis sivistyksessä. Nimittäin Tarkovskin Andrei Rublev. Elokuvahan kertoo löyhästi 1400-luvulla eläneestä venäläisestä munkista ja ikonimaalarista ja on jo ajankuvanakin mielenkiintoinen. Rublevin kuuluisin työ lienee Pyhän kolminaisuuden ikoni, joka on tällä hetkellä kuuluisassa Tretjakovin galleriassa. Elokuvan katsoin siis DVD:nä kirjastosta.

Ortodoksiseen kirkkoon liittyisin, jos ei tarvitsisi alkaa opiskelemaan. Siihenhän ei pääse niin kuin johonkin helluntailaisuuteen tai vastaavaan kättä nostamalla.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15047
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #10 : 05.01.19 - klo:17:05 »
Andrei Rublev on yksi väkevimpiä elokuvakokemuksiani. Näin sen nuorena Helsingin Capitolissa. Minulla oli elokuvan pituutta ajatellen eväänä banaani, jonka löysin filmin loputtua käsistäni kamalaksi mössöksi puristettuna. Kun mustavalkoisen kerronnan jälkeen Rublevin ikonit levittyivät värillisinä valkokankaalle, taisvat silmäni kostua. Neuvostoelokuvan tekijät osasivat kulttuurin varjolla julistaa Jumalan valtakuntaa.

Toinen vastaavalla tavalla julistava elokuva on Solaris, Tarkovskin sekin. Se päättyy klassiseen kuvaan tuhlaajapojan kotiinpaluusta.

myyrä

  • Vieras
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #11 : 05.01.19 - klo:17:34 »
Andrei Rublev on yksi väkevimpiä elokuvakokemuksiani. Näin sen nuorena Helsingin Capitolissa. Minulla oli elokuvan pituutta ajatellen eväänä banaani, jonka löysin filmin loputtua käsistäni kamalaksi mössöksi puristettuna. Kun mustavalkoisen kerronnan jälkeen Rublevin ikonit levittyivät värillisinä valkokankaalle, taisvat silmäni kostua. Neuvostoelokuvan tekijät osasivat kulttuurin varjolla julistaa Jumalan valtakuntaa.

Toinen vastaavalla tavalla julistava elokuva on Solaris, Tarkovskin sekin. Se päättyy klassiseen kuvaan tuhlaajapojan kotiinpaluusta.

Solariksen olen lukenut. Se on muistaakseni Strugatskin veljesten kirjoittama. Meinasin ottaa DVD:n tänään kirjastosta, mutta nyt on omiakin kirjoja lukematta. Tarkovskin Peiliäkin olen harkinnut katsottavaksi, vaikkakin olen kuullut sen olevan hyvin vaikeatajuinen elokuva?

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4114
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #12 : 05.01.19 - klo:18:21 »
Tänään aion nähdä uusintana elokuvan Inside Out - mielen sopukoissa. Teatterissa sen katsoin, tänään tulee telkkarista. Vaikka piirretyille tyypillinen kimittäminen korviin ottaakin (miksi kuvitellaan, että lapset tarvitsisivat sitä, kuten muutakaan levottomuutta?), niin on se hyvä elokuva kuitenkin. Tai ainakin eka näkemältä oli.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8151
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #13 : 06.01.19 - klo:04:49 »

   Peilin, Solarisin ja Rublevin olen nähnyt.

Seitsemännet juhlat Nivalassa :052:
5.-7.7.2019 järjestettävät juhlat ovat jo seitsemännet Nivalassa. Juhlien tunnuslause on Armossa avarassa.
Juhla-alue sijaitsee Kyösti Kallion koulun ja Kalliosaarentien välisellä kentällä - aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

https://herattajajuhlat.fi/

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 24975
Vs: Näin elokuvan 3
« Vastaus #14 : 22.01.19 - klo:18:04 »
Ylen Elävässä arkistossa on Sisko Istanmäen romaaniin pohjaava mukava tv-elokuva Liian paksu perhoseksi:

https://areena.yle.fi/1-4284211
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)