Niin paljon ko asia minua vaivasi, että pyysin ystävä-papilta näkemystä.
Näin hän vastasi:
---
Tulee mieleeni ihan ensimmäiseksi että mykätkö pääsevät helpoimmin taivaaseen, he kun eivät puhu mitään....
Ajattelen niin että jokainen meistä päästää suustaan kaikenlaisia sanoja, joiden lähde on siinä mitä ajattelemme, tai oikeammin mitä ajatuksia ruokimme. Sanotaan että ihmisellä on noin 60 000 ajatusta päivässä ja noin 80 % niistä toistuu seuraavana päivänä. Ongelma ei ole siis ajatusten määrä vaan se mitä niistä jäämme ruokkimaan. Ovatko ajatukset negatiivisia vai muuta, ja sitä puhumme mitä mielessä ajattelememme, ainakin useimmiten.
Sitten jos sanomme muuta kuin ajattelemme niin teemme väärin itseämme kohtaan, koska valheellisuus syö meitä.
Me olemme syntisiä ja syntisinä me pysymme, olemme sitten mykkiä tai puhuvia, ja siksi me tarvitsemme sovitusta, ja silloin riittää kun sanomme niinkuin ryöväri ristinpuulla: "Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi." ja Jeesus vastaa meille niinkuin vastasi aikoinaan ryövärille:"Totisesti, jo tänään sinä olet minun kanssani paratiisissa."
Turhia sanoja on siis niin paljon, kuin hiekanjyviä, mutta meidät tuomitaan sen perusteella mihin uskomme. Jeesus lupaa Johanneksen evankeliumissa näin: "
"Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 47 Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. 48 Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. 49 En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, 50 ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."
Tuo Matteuksen kohta painottaa ihmisen tekoja suhteessa sanoihin, siis että tekoja kristityltä kysytään, sanoilla on turha luvata mitään, eli pitää olla sanansa mittainen.
Rakkaudesta sanotaan myös että se on teon sana, ja rakkaus on Jumlan tärkein ominaisuus/olemus.
Kristityn vaellus on loppuun asti haparoimista omassa syntisyydessään, mutta meille on annettu armo, jonka varassa on turvallista matkata, vaikka viimeisillä metreillään mokaa, niin usko Jeesukseen pelastaa.
---
Nyt olen vapaa turhista murheistani, ja olen oma itseni ja kirjoitan kun siltä tuntuu.
R-m