Kirjoittaja Aihe: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku  (Luettu 2931 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.


Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #1 : 14.11.16 - klo:05:32 »
1. "Enkö minä ole vapaa?"

Raamatussa puhutaan kristityn vapaudesta.
Siinä on jälleen eräs hengelliseen elämään kuuluva aarre, jota en ole vielä löytänyt. Jotain pientä luultavasti olen löytänyt, mutta vielä asia on aluillaan.
Liekö niin, että enemmän tiedän tai luulen tietäväni, että mitä se ei ole, kuin että mitä se on?
En tiedä.
Tämä tietämättömyyteni ei ole hyve.
Kyselevä mieli on kyllä hyvä asia, mutta tietämättömyys, joka juuri vie kyselevälle paikalle ei sinänsä varmaan ole mikään hyveenä pidettävä asia.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #2 : 15.11.16 - klo:21:39 »
"Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun." (KR1992)
tai
"vaan minä kuritan ruumistani ja masennan sitä, etten minä, joka muille saarnaan, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. " (KR1938)

Jos vieraileva puhuja seuroissa puhuisi tästä aiheesta, voisiko käyvä niin, että seuraväki alkaisi väkevästi veisaamaan?
Tai jos jossain seurakunnassa tai kirkossa tästä puhuisi, niin liekö häntä uudelleen puhumaan kutsuttaisi?
En tiedä, lienenkö koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa tuosta aiheesta saarnaa kuuntelemassa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15060
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #3 : 16.11.16 - klo:07:23 »
Uusi testamentti nykysuomeksi 1972:

Kamppailen kuin kunnon nyrkkeilijä, joka ei huido tyhjää. Annan iskuja omalle ruumiilleni ja pidän sitä kurissa, etten minä, joka kutsun muita kilpakentälle, itse vain osoittautuisi kelpaamattomaksi.

Paikalla vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19352
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #4 : 18.11.16 - klo:23:44 »
Illan päätteeksi luin tämän aiheena olevan luvun, ehkä vähäisellä ymmärryksellä.
Paavali kertoo mielestäni aika paljon omasta jaksamisestaan, evankeliumin levittämisen
motiiveista.
Hän kertoo tekevänsä julistustyötään ilman palkkaa, mutta ei pidä pahana sitä jos jossain
saisi syödäkseen, yösijan yms.  Ja varmasti on saanutkin eihän matkat muutoin onnistuneet
siihenkään aikaan.

Paavalin motiivi julistustyössään oli Jeesuksen antama lähetyskäsky.
Ja se sama käsky on annettu meille jokaiselle jotka olemme saaneet Herran yhteyteen päästä.
Ei puhuta palkasta mitään, ei siitä onko virkamies vai maallikko, ei siitä onko koulutusta ja
viisautta ja loppututkintoa kyseiseen tehtävään.
Mikä tilanne nykyään?
Löytyykö vielä niitä jotka ovat uskollisia omalla paikallaan Herraa kirkastamassa,
kertomassa Ilosanomaa ympäristössään?

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #5 : 19.11.16 - klo:20:19 »
Löytyykö vielä niitä jotka ovat uskollisia omalla paikallaan Herraa kirkastamassa,
kertomassa Ilosanomaa ympäristössään?

Minusta tuntuu siltä, että on entistä ajankohtaisempaa se Jeesuksen sana, jossa Jeesus kehoittaa rukoilemaan Elon Herraa, että Herra lähettäisi ihmisiä tekemään elonkorjuutyötä.
Tänään on enemmän kaikenlaisia aktiviteettejä tarjolla, kuin koskaan aiemmin. Ne vievät ihmiset muiden harrastusten pariin ja näinollen sen yhden ainoan ja tärkeän asian harrastaminen tulee entistä harvinaisemmaksi.

Ehkä mitään suurta pysyvää muutosta tuohon asiantilaan ei koskaan täällä maan päällä tulekaan, vaan Herran sana tullee käymään yhä harvinaisemmaksi ja muut asiat jatkavat alan valloittamista. Olisi tietysti kiva, jos olisin väärässä. Olen ennenkin sitä ollut.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Raamattupiiri, 1. Korinttolaiskirje 9. luku
« Vastaus #6 : 20.11.16 - klo:06:58 »
"Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajain tulee saada evankeliumista elatuksensa."

Jonas Lagus eräässä kirjeessään tulkitsi tätä "saada evankeliumista elatuksensa" siten, että kun pappi saarnaa evankeliumia niin se joskus johtaa joitakuita kuulijoita jatkuvaan parannuksen tekoon, eli jatkuvaan Jeesuksen puoleen kääntymiseen, tulisi papinkin saada Kristukselta hengellinen elatuksensa niin, että pappikin lakkaamatta kääntyy Jeesuksen luo ja pyytää itselleen halua, tahtoa ja voimaa parannuksen tekoon, eli Kristusken yhteydessä elämiseen.
Eli papin tulee saarnata evankeliumia, mutta hänen tulee myös saada siitä hengellinen elatuksensa.

Noh, miksei tätä näinkin voi lukea - toki voi, vaikka ensisijainen merkitys tälle onkin maallinen elatus.