Kirjoittaja Aihe: Körtti-Baari 2  (Luettu 36119 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Körtti-Baari 2
« : 28.05.14 - klo:22:55 »
Joka maalla taitanee olla omat kansallis juomat, mutta varoitan kokeilemasta Belgian kansallis viinaa.. Maalikaupan tärpättikin on parempaa :)

Jos kyseessä on jenever/genever, niin sehän on mitä elähdyttävin juoma. Kaksi senttilitraa jeneveriä ja lasi olutta raskaan messupäivän päätteeksi, niin taas jaksaa!

Kansallisjuomista suurin suosikkini on Garlaban Marc de Provence. Garlaban on vuori Marseillen lähellä, marc on viininpuristuksen jäte. Prosentteja 47. Lasillisen saadakseen pitää matkustaa melkoinen matka... Täydentää erinomaisesti mm. paistettua maksaa sisältävää päivällistä.

Mt

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15117
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #1 : 29.05.14 - klo:08:46 »
Taitaa olla sukua rakille.

Poissa Syterskalet

  • aralla tunnolla
  • Viestejä: 482
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #2 : 29.05.14 - klo:21:41 »
Lainaus käyttäjältä: Seppos
Jatkuu osassa 2
Hieman petyin, kun Seppos ei sulkenut ketjua saatesanoilla "Valomerkki!" tai "Baari suljettu tältä illalta!"

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15117
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #3 : 30.05.14 - klo:07:49 »
Kreetalainen raki on eri asia kuin turkkilainen. Se on sukua Italian grappalle. Turkissa sanotaan rakiksi sitä, mikä kreikaksi on ouzo.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Grappa

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #4 : 30.05.14 - klo:12:39 »
Viinin puristusjäämistä tislattua viinaa tehdään monessa paikassa Etelä-Euroopassa. Portugalissa tämän paikallisen pontikan nimi on aguardente. Appivainaa käytti viinasta kiertoilmaisua "pahanmakunen". Kun olin anopin kanssa Portugalissa, sain tehtäväksi hankkia tosi pahanmakusen tuliaispullon. Ei kun nurkkamarkettiin ostamaan pullo halvinta aguardenteä.

- No oliks nyt oikeen pahanmakusta, kyseli anoppi mieheltään vinosti hymyillen.
- No jo pitääkin olla pahanmakusta, tuumi ukko.
- Mie ku otin suullisen ja kävin pihalla, ja ku mie tulin takasi ni viel tuntu tuvassa haju.

Tätäkin viinaa on useita lajeja, ja kalleimmat ovat ihan laatubrandyjen luokkaa.

Mt

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15117
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #5 : 30.05.14 - klo:15:06 »
Tintti-sarjakuvissa aguardente maistui muistaakseni kenraali Tapiocalle. Kelpasi varmaan kapteeni Haddockillekin.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14898
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #6 : 31.05.14 - klo:12:46 »
Jos kyseessä on jenever/genever, niin sehän on mitä elähdyttävin juoma. Kaksi senttilitraa jeneveriä ja lasi olutta raskaan messupäivän päätteeksi, niin taas jaksaa!

Kansallisjuomista suurin suosikkini on Garlaban Marc de Provence. Garlaban on vuori Marseillen lähellä, marc on viininpuristuksen jäte. Prosentteja 47. Lasillisen saadakseen pitää matkustaa melkoinen matka... Täydentää erinomaisesti mm. paistettua maksaa sisältävää päivällistä.

Mt

Genever tietääkseni tehdään katajanmarjoista. Niistä tulee juoman maku. Italian grappa tehdään myös laittamalla viinirypäleen kuoret käymään
« Viimeksi muokattu: 31.05.14 - klo:12:49 kirjoittanut seppos »
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25116
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #7 : 31.05.14 - klo:12:54 »
Genever on viljasta tehty viina johon on lisätty katajanmarjaa. Genever on ginin kantamuoto. Ginin lantrinkina käytetään usein tonic-vettä. Se on alkuaan malarialääkkeeksi kehitetty, sisältää kiniiniä ja hotaa tietyssä valaistuksessa.

wiki-tietoa supistetussa muodossa. Gin-tonic on ollut mieluisimpia drinkkejäni, silloin kun vielä käytin väkeviä.

Olutta en myöskään enää juo, enkä muista koska olen nauttinut konjakkia. Kylmä valkoviini tai mieluummin kuohuviini on mukava nauttia mökin terassilla. Punaviini juhlistaa ruokailun.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5879
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #8 : 10.06.14 - klo:21:39 »
 :)

Osaa sanoa noista edellä mainituista katajanmarja viinoista ja grapoista ja muista senkään vertaa.

Mulla oli kaverina aikoinaan yksi entinen ortodoksipappi, joka opetti kyllä sinä kesänä kun pyörittiin pikkasen ottamaan.
Siis Gini taitaa olla myös noita samoja juomia, kuten oliko grappa ja joku belgialainen juoma?
Lonkero sitten taitaa olla joku shotti noista juomista ja kerran jossain hotellissa jossain maassa, kun olin hotellinbeerissa palautumassa lentopelostani ja kuumaa, ni sanoin baaritytölle, et lonkero kylmänä kiitos.
No mimmi alko sekoittaan giniä ja jotain ja sitruunaa ja yritin pysäyttää, et öö mä oisin halunu niinku lonkun. no sitten kun sain, niin ihan lonkerolle maistui ja baarimikko tai minna alkoi sitten selitteleen juomien salaisuuksia, kuin druidi Asterixissa. :)
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #9 : 10.06.14 - klo:23:49 »
Mulla oli kaverina aikoinaan yksi entinen ortodoksipappi, joka opetti kyllä sinä kesänä kun pyörittiin pikkasen ottamaan.
Siis Gini taitaa olla myös noita samoja juomia, kuten oliko grappa ja joku belgialainen juoma?

En tunne ortodoksista teologiaa, mutta luterilainen katsantokanta viinasta on seuraava:
a) Aineksina ovat joko vilja, rypäleet eri muodoissaan tahi hedelmät (sisältää taksonomisesti myös marjat). Eurooppalaisista hedelmistä mainioita raaka-aineita ovat mm. omena, päärynä, vadelma ja kirsikka.
b) Raaka-aineen luonteenomaisen maun on on oltava tunnistettavissa. Raaka-aineisiin luetaan tässä myös viljaviinoissa käytetyt mausteet, kuten katajanmarja, anis, korianteri ym. Erityisen ansiokasta on kuitenkin viljan maun säilyminen lopputuotteessa, esimerkkinä legendaarinen Tähkäviina.
d) Viinalle sopiva väkevyys alkaa 40-tilavuusprosentista - tämä on siis alaraja. Sitä miedompaa viinaa ei pidä suuhunsa panna muuten kuin sosiaalisen paineen pakottamana (kossupullo halkopinossa yms). Yläraja on se, jossa raaka-aineen maku on vielä havaittavissa.
c) Eri viinatyypit on nautittava kullekin sopivassa tilanteessa. Schwarzwaldilainen kirsikkaviina ei ole vaihtokelpoinen skånelaisen akvaviitin kanssa.

Geneverille tyypillinen nauttimispaikka on mitä ilmeisimmin asemaravintola. Muuan ystäväni katseli jokusen vuosikymmentä sitten Amsterdamin asemaravintolassa paria olutta ja geneveriä nauttivaa katolista munkkia. Myöhemmin hänestä tulikin katolisen kirkon uskollinen poika. Niin voimallista on genever!

Päärynäviinaan tutustuin vahingossa. Olin matkustanut Colmariin (tekosyynä Grünewaldin maalaukset) ja illastin hotellin ravintolassa. Edeskäypä oli viileä, lähes töykeä. Kolmen ruokalajin aterian pääteeksi tilasin kahvin ja omenaviinan. Kahvi oli kahvia, mutta viina ei ollut calvadosia. Kysäisin edeskäyvältä, mitä hän oli mahtanut minulle tuoda, koska omenan makua ei tuntunut. Rouva sieppasi pikarin pöydältä kiukkuisesti:
- Joko maistoitte siitä?
- No kyllä!
- Minä erehdyin, teidän ei tarvitse maksaa sitä, jos ette halua!
- Madame, se oli mitä onnekkain erehdys!
Kiukkuisuus oli siltä illalta tiessään.

Mt



Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5879
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #10 : 11.06.14 - klo:00:13 »

Tälläsenä noviisina, niin juomisen kuin lajienkienkin kanssa, jos sopii muutama kysymys.

Mikä on edes käypä?
Edelläottaja?
Vai onko joku sukulaisuus asia?

Olipa muuten mielettömän hieno selostus, vähän kuin penan kirjoitukset matkaltaan Afrikassa, jotka olen jättänyt kesäloma lukemistoksi. Silloin käyn ne variantteineen läpi rauhassa.

itse kun tässä kohta mäskiä laittamassa kylppikseen, niin vielä kyselisin jokusta käytännänön asiaa.

Siis marjoista viinin tai kiljun tekeminen?
Kun ne on ns kovia tuotteita, niin miten ne saisi käymään ja hajoamaan?
Nehän ei ala ns käymään millään?

Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 14898
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #11 : 11.06.14 - klo:21:24 »
Tälläsenä noviisina, niin juomisen kuin lajienkienkin kanssa, jos sopii muutama kysymys.

Mikä on edes käypä?
Edelläottaja?
Vai onko joku sukulaisuus asia?

Olipa muuten mielettömän hieno selostus, vähän kuin penan kirjoitukset matkaltaan Afrikassa, jotka olen jättänyt kesäloma lukemistoksi. Silloin käyn ne variantteineen läpi rauhassa.

itse kun tässä kohta mäskiä laittamassa kylppikseen, niin vielä kyselisin jokusta käytännänön asiaa.

Siis marjoista viinin tai kiljun tekeminen?
Kun ne on ns kovia tuotteita, niin miten ne saisi käymään ja hajoamaan?
Nehän ei ala ns käymään millään?

Jos niissä on riittävästi sokeria, niin takuuvarmasti lähtevät käymään, mutta muista hapeton käymisastia. Jos menee pieleen niin anna käydä ovesta (pöntöstä) ulos.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4127
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #12 : 12.06.14 - klo:19:05 »
Onkohan ykkösolut tullut muotiin? Oli tänään kaupasta loppunut. Ja nykyään sitä myydään tölkeissä ja sixpackeina, kun vuosi sitten oli tarjolla vain pulloja yksittäin.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25116
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #13 : 12.06.14 - klo:19:18 »
Nyt on monien urheilulajien suur-kisavuosi. Kisakatsomossa pysyy paremmin virkeänä kun ei naukkaile prosentteja kovin paljon.
Myös mökeillä saunakaljat liian vahvoina voivat jättää aivot narikkaan. Eikö maku olekin lähes sama, ja röyhtäisy yhtä nautilloninen ?   
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4127
Vs: Körtti-Baari 2
« Vastaus #14 : 04.07.14 - klo:21:25 »
Onkohan ykkösolut tullut muotiin? Oli tänään kaupasta loppunut.

Ja taas se oli lopussa! Ehkä sen on tosiaan keksinyt joku muukin kuin minä. Futiskisastudiojuomaksi etsiskelin. Ostin sitten kolmosta ja alkoholitonta (Lapin Kulta, joka on niistä siedettävin), ja sekoitan.

Keskiajan Euroopassa kuulemma juotiin mietoa olutta ruoka- ja janojuomana päivässä monta litraa. Oli kai hygieenisempää kuin silkka vesi.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.