Kirjoittaja Aihe: Kirjoita runo XI  (Luettu 32869 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15211
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #135 : 25.08.14 - klo:11:52 »
Hallintopalatsi ei rakennu itsestään.

Tarvitaan arkkitehdin näkyä,
kivimiehen talttaa ja
maalarin pensseliä.

Muista tämä,
herra pormestari,
kun sen
vihit.


sateet
salamat
liekit
murtaa
luoda

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #136 : 25.08.14 - klo:13:53 »
Kulkijalle maisemat ja rakennukset näyttäytyvät
on niihin tarvittu
talttaa ja pensseliä
että rakentui erilaiset rakennukset
jotka on vihitty käyttöönsä

Joskus näky on kuin metafora
ihminenkin rakentuu
pala palalta
joskin joskus jotain mureneekin
se lienee ihmiselämää

lopussa sattaa olla hyvinkin hauras
kun elämä on ehtoopuolella
lähestyy kalkkiviivat
ja ikuisuus

iankaikkisuus.

ilme
ihme
ilma
ilmatieteenlaitos
sääolosuhteet

tai

tarkkaavaisuus

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #137 : 25.08.14 - klo:14:00 »
Sateet - ei mateet
salamat - myös elosalamat
liekit korventaa
hellyys murtaa
kun uutta luot
silloin uutta tuot
ja ilon muille suot

on soita monia
aapoja, rämehiä,
korpia, nevoja
lettoja, luhtia

lakat ja karpalot
vitamiinit monet
löydät kun
luonnon helmassa liikut.

ilme
ihme
ilma
ilmatieteenlaitos
sääolosuhteet

tai

tarkkaavaisuus

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25458
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #138 : 25.08.14 - klo:15:00 »
Ilmatieteenlaitoksen sääolosuhteet vaihtelevat.
Rannikkoasemat ovat aina  samat:

Kotka Rankki.  Kalbådagrund.  Haapasaari.  Harmaja.
Jussarö.  Russarö.  Utö.  Gotska Sandön.
Fagerholm,(  ei Karl-August,  ei liioin Monika. )
Kylmäpihlaka.  Tahkoluoto.  Valassaaret.  Nahkiainen.
Ulkokalla,  kuin hautajaiskukka.    Ajos, eli paise.
Tankar.  Mitä se on ? Ajatus rannaton ?

Sanojen taika on uskomaton. Ihme.



vaikkakin
joskin
tuskin
kantaa
antaa

tai

stressitekijät
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #139 : 25.08.14 - klo:16:02 »
stressitekijät
vaikkakin lepoa
joskin kiiruitakin
tuskin tuskastumista
armo kantaa
ja levollisuuden antaa

perille saakka
katoaa sydämeltä
taakka

sataa
mataa
lataa
dataa
rataa

tai

juna kulkee vaan

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 19443
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #140 : 26.08.14 - klo:18:09 »
Juna kulkee vaan

Mikä on ihmisen osa
elämän juoksussa?
Olla mukana menossa,
vai oravanpyörässä?
Olenko perässähiihtäjä,
vai tienraivaaja?
Monistuskone,
vai taiteilija?
Oman tien kulkija,
vai työnnettävänä
tuolissa?

Pysynkö vauhdissa mukana,
luovunko, suostunko,
lepäämään?
Olemaan kannettavana.

kantaa
auttaa
armahtaa
levätä
hoitaa

tai

Savenvalajan käsissä

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #141 : 26.08.14 - klo:18:56 »
Savenvalajan käsissä
ihmistä muovaillaan
särmiä hiotaan
joskus poltetaan kuumassa uunissa
dreijan ääressä uutta muotoa saaden
Kyllä Savenvalaja, Luoja kantaa ja auttaa
armahtaa ja levätä antaa
hoitaa työpöydällä ollessakin
luotuaan, saveaan

ja joskus on aikoja
kun ihminen, savi
makaa pitkiäkin aikoja
hyllytettynä
hiljaisena

erilaisia astioita savesta
saa Valaja aikaan
erilaisiin tarkoituksiin
on kultasilausta jonkun reunassa
toinen arkikuppi niin vaatimaton
joku vaasi
joku uunivuoka

mutta jokaisella oma
paikkansa
Isän Valajan astiakaapissa.


vesiojat
ihmeet
merkitykset
Erkki
esimerkki

tai

Uusiokäyttö

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25458
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #142 : 27.08.14 - klo:14:02 »
Erkki istuu vesiojan laidalla ja katselee sadetta.
Miettii merkityksiä, ajan vastineita.

Merkinneekö tuo vedenpaisumusta, kaatosade.
Entä kova kuivuus, lisääntyvätkö heinäsirkat.

Koenko muka ihmeen kun näen kummallisia unia.

Onko vanhasta vielä uusiokäyttöön. Varaosiksiko esimerkiksi
itkuista kuivunut silmäni. Entä kelpaako särjetty sydän.
Antaisin kernaasti mielikuvitukseni tarvitsijalle.

Erkki ei saa vastausta itseltään.
Kaivelee hetken hampaitaan heinänkorrella
ja lähtee sitten kahville.



hirnua
aita
kaarna
kylmä
vaahdota




Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #143 : 27.08.14 - klo:16:55 »
Aidan takana hirnuva polle
nimeltänsä Jolle
Jollen isäntä suunnitteli
laivaa vuoleskella kaarnasta
ennen syksyn kylmiä tuulia
samalla venytteli huulia
ja kaarnalaivan vaahtoavalle koskelle vei
sanoi lähtiessään emännälle heipä hei
katseli laivaa koskessa
ja olipa nuuskaa poskessa
sen pituinen se  :069:

kuohut
kauhut
pimeys
ihmisyys
inhimillisyss

tai

yössä lentävä nuoli

Poissa malla

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15519
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #144 : 27.08.14 - klo:21:31 »
yössä lentävä nuoli
saa ihmisen ahdistuksen valtaan
kun yön kauhut
kuin meren kuohut
valtaa kokonaan
sisäisen maiseman
ja pimeys peittää maan
silti saa muistaa
että Herrassa on valo,
Valkeus elämän
joka karkoittaa pimeyden
silti ihmisen ihmisyys
joskus pelkää
ahdistuu
angsti mykistää
inhimillistä kaikki se
Vapahtaja koki kaiken ihmisyyden
ja valmisti meille tien
taivaan kotiin
jo täällä saan
laulaa ja kiittää
käteni yhteen liittää
että Hän on kaikkitietävä
ja tuntee tieni
kaikki tyynni.
Kiitos, oi kiitos !

kehto
ehtoo
ehto
lehto
mehto

tai

akvarelli

Poissa Mansipaani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1747
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #145 : 29.08.14 - klo:11:35 »
Ei kehtoo, ei kehtoo,
ei käy tuo ehto.
menen nukkumaan sammallehtoon,
siellä on mun kehto.
sanoi mehto
pian on jo ehtoo.



Toukka
kylpeä
miettiä
tahto
takapakkia


tai


Tuulastamassa
« Viimeksi muokattu: 29.08.14 - klo:11:43 kirjoittanut Mansipaani »

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 25458
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #146 : 29.08.14 - klo:20:07 »
Toukka mietti ylpeänä.
Onko luojani ihan viisas.
Mitä hän tahtoo ajatella.
Antaa minun olla kotelossa
koko pitkän talven, ja
sitten vain muutaman viikon
koreana perhosena.
Takapakkia tästä tulee.

Sitten luoja koputti
kotelon rikki.
Siivet aukesivat,
kaste kimalteli niityllä
ja kukat heruivat mettä.

Perhonen ei miettinyt
enää toukkana oloaan.
Se kylpi ilonkyynelissä.
Ihanat päivät valossa
voittivat pimeän, köyhän
elämän kuivan muiston.


voitto
rikkoa
pistää
kello
kiihkeä


tai


Satu




Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 15043
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirjoita runo XI
« Vastaus #147 : 29.08.14 - klo:21:47 »
Kirjoita seuraava runo osastoon XII
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi