Kirjoittaja Aihe: Ylimielisyys  (Luettu 6842 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Juhoma

  • Vieras
Ylimielisyys
« : 12.06.09 - klo:10:26 »
 Tämä aihe -Ylimielisyys - on vaivannut minua viime aikoina.   Eniten sitä huomaa itsessään, mutta jopa tällä foorumillakin. Toisen ylimielisyyden huomaa kaikkein helpommin.
Kun olen lukenut esim. Kyöstin tai Jampen joskus ylipitkiä viestejä, luen  vain alun ja lopun. Välimaaston pistän arvaamalla ,   Ylimielisesti    :icon_sad:
Oman ristinsä kantaminenkin  on vaikeaa,  kun senkin kantaa myös " ylenmielisest "

myyrä

  • Vieras
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #1 : 12.06.09 - klo:10:43 »
Täytyy paljastaa, että ennen rukoilin Jumalaa poistamaan minusta ylimielisyyden, itsekkyyden ja omahyväisyyden.

Nykyisin rukoilen vain, että Hän antaisi ne anteeksi.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #2 : 12.06.09 - klo:11:00 »
Lainaus
Kun olen lukenut esim. Kyöstin .....  joskus ylipitkiä viestejä, luen  vain alun ja lopun.

Mukavaa, että luet tekstejäni. Kun kerran aloitat, lukisit ne nyt kokonaan.
Niitä on monesti ajatuksen kanssa huolellisesti yritetty kirjoittaa.

1)
Ylimielisyyden peikko on minulle tuttu kaveri.
Silloin, kun olen sen sylissä, huonoiten sitä havaitsen.
Jos jostain syystä putoan sen sylistä, havaitsen sen peikon paremmin ja kauhistun ja pakenen takaisin peikon syliin, jotta minun ei tarvitsisi sitä katsella, vaan voisin kuvitella, että peikkoa ei ole olemasakaan.


2)
Minua myös kuvottaa itseäni juuri kirjoitettujen rivien välistä pursuava näennäisnöyryys, joka taasen johtuu siitä, että olen hyvä kaveri ylpeyden peikon kanssa. Seuraavaksi kuvittelen, että olenpas minä hyvä kristitty ja pitkälle päässyt, kun tuon ylpeyden peikonkin havaitsin itsessäni.


3)
Tästä oivalluksesta taasen syntyy heti valtava löyhkä, koska tuo edellinen oivallus johtaa enstistä suurempaan ylpeyteen.
Palaan kohtaan kaksi, ja jatkan siitä eteenpäin kohtaan 3.

Tässäpä tämä hassu ja loputtoman ikuinen luuppi, jota Auri Hakomaa kirjassaan Hurskas Sika kuvailee (tai sitten kuvaus on jossain muissa hänen teksteissään tai pohdinnoissaan.)



Onko joku foorumilaisista päässyt jo niin pitkälle, että voi oikeasti nöyrin ja rehellisin mielin tunnustaa, että
"olen vain maan matonen, heikko, kurja ja puhtaasti Jumalan armon varassa ja armon häivähdyksiä osottava syntinen"?

Koska itse en ole tuohon päässyt, minulle tulee yleensä mieleen, että onkohan tuossa ylimielisyys mukana, kun joku kovin korostaa omaa huonouttaan ja heikkouttaan.
Vaan, se, että itse ei ole päässyt johonkin, ei toki tarkoita, että kukaan muukaan ei sitä saavuttaisi.
Pidän avoinna sitäkin mahdollisuutta, että joku ehkä mahdollisesti kenties aivan oikeasti on löytänyt aidon nöyryyden ja aivan oikeasti ei edes tiedostamattakaan kehuskele omalla nöyryydellään.

Jos itse puhun omasta nölyryydestäni, niin tiedoksi kaikille: kunhan kehuskelen itseäni.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #3 : 12.06.09 - klo:11:08 »
Arvostan rehellisyyttä.
Minusta tuntuu siltä, että rehellisyydessä on helpompaa tavoitella hyviä arvosanoja, kuin esim. nöyryydessä (=ylimielisyyden vastakohdassa).
Olen nykyisin ehdottomasti sitä mieltä, että uskovaisuus ja rehellisyys ei ole toisiaan pois sulkevia ominaisuuksia, siitäkään huolimatta, vaikka omien silmälasieni takaa näyttää siltä, että kyseiset ominaisuudet eivät viihdy samassa tilassa.

santtu-62

  • Vieras
Ylimielisyys tänään.
« Vastaus #4 : 12.06.09 - klo:11:14 »
Tämä aihe -Ylimielisyys - on vaivannut minua viime aikoina.   Eniten sitä huomaa itsessään, mutta jopa tällä foorumillakin. Toisen ylimielisyyden huomaa kaikkein helpommin.Oman ristinsä kantaminenkin  on vaikeaa,  kun senkin kantaa myös " ylenmielisest "

Tieten edistys on antanut meille käsityksen, ettei ole mitään, mihin ihminen ei kykenisi. Tieto on kaikkivaltias. Äly voisi valloittaa luonnon.

Koska olemme älykkäämpiä kuin useimmat ihmiset(näin ajattelemme), voiton saalis olisi meidän ajattelumme palkkana.

Älyn jumala on syrjäyttänyt isiemme Jumalan, Kaikkivaltiaan.

Siksi minun on arvioitava itseni joka armon aamuna uudelleen tai sitten vaihtoehtona minulla on kuolema.
Mutta … arvioinnin ja hengellisen kuoleman välillä on Hän, Kristus, Vapahtajani.

Hän kyllä opettaa minut etten voi leijalla muiden ihmisten yläpuolella.

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Ylimielisyys tänään.
« Vastaus #5 : 12.06.09 - klo:16:36 »
Koska olemme älykkäämpiä kuin useimmat ihmiset(näin ajattelemme), voiton saalis olisi meidän ajattelumme palkkana.

Älykkyysosamääräni ei nouse korkealle, mutta itsekkyysosamääräni kyllä.
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #6 : 12.06.09 - klo:16:57 »
Tämä aihe -Ylimielisyys - on vaivannut minua viime aikoina.   Eniten sitä huomaa itsessään, mutta jopa tällä foorumillakin. Toisen ylimielisyyden huomaa kaikkein helpommin.
Kun olen lukenut esim. Kyöstin tai Jampen joskus ylipitkiä viestejä, luen  vain alun ja lopun. Välimaaston pistän arvaamalla ,   Ylimielisesti    :icon_sad:
Oman ristinsä kantaminenkin  on vaikeaa,  kun senkin kantaa myös " ylenmielisest "


Miksi ruoskia itseään kaikenlaisilla vioilla ja puutteilla?  Ei siitä  hurskaammaksi ainakaan tule. Viallisia olemme ja pysymme!
Täytyy tunnustaa etten minäkään aina viitsi kaikkia tekstejä alusta loppuun lukea muttei ole kyllä tullut mieleenkään että se(kin) olisi ylimielisyyttä?  Monta kertaa tosin, kun luen jotain oikein paatoksellisia hengellisiä kirjoituksia, huomaan ajattelevani että hohhoijaa taas tätä paskaa!  Pidän kuitenkin itselläni oikeuden ajatella niin kuin haluan enkä tahdo milloinkaan (enää) muuttua uskonnolliseksi klooniksi.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 3174
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #7 : 12.06.09 - klo:17:07 »
Lainaus
uskonnolliseksi klooniksi

Uskonnollisena kloonina (tai klovnina) toteaisin tähän väliin, että kyllä se tämäkin elämää on ja välillä mielenkiintoistakin.
Tuskin se kloonittomuus kuitenkaan mikään ainut autuaalliseksi tekevä asia on.
Mikä soipii kellekin.

Välillä haaveilen tällaisesta elämästä:
Olisin poikamiehenä jossain syrjäkylällä ja kuuluisin pieneen kiinteään uskonnolliseen yhteisöön, jossa askarrellaan koko ajan lopunajan tapahtumien kanssa ja nähdään maailmanloppu koko ajan oven edessä kun luetaan erilaisia merkkejä eri puolilta.
Sitten koko ajan spekuloitaisiin maailmanlopulla ja pyritään mahd. hyvin argumentoimaan, miksi se on aivan oven edessä, ellei jopa melkein jo tapahtunut.
Olisi iltaisin todella jännittävää kokoontua uskonnollisen yhteisön tilaisuuksiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä jännittävistä asioista.
Jos jonain iltana ei ole kokoontumsita, kuuntelisin kotona kasetilta jännittäviä lopuanajan ennustuksia ja saarnoja.
Päivät kävisin töissä ja se olisi sitä harmaata arkea ja iltaisin sitten elelisin jännittävässä maailmassa.

En toki vaihtaisi osaani tällaiseen, koska minulla on mukava vaimo ja pikkupoika, mutta saahan sitä haaveilla erilaisista asioista.

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #8 : 12.06.09 - klo:17:12 »
Uskonnollisena kloonina (tai klovnina) toteaisin tähän väliin, että kyllä se tämäkin elämää on ja välillä mielenkiintoistakin.
Tuskin se kloonittomuus kuitenkaan mikään ainut autuaalliseksi tekevä asia on.
Mikä soipii kellekin.

Välillä haaveilen tällaisesta elämästä:
Olisin poikamiehenä jossain syrjäkylällä ja kuuluisin pieneen kiinteään uskonnolliseen yhteisöön, jossa askarrellaan koko ajan lopunajan tapahtumien kanssa ja nähdään maailmanloppu koko ajan oven edessä kun luetaan erilaisia merkkejä eri puolilta.
Sitten koko ajan spekuloitaisiin maailmanlopulla ja pyritään mahd. hyvin argumentoimaan, miksi se on aivan oven edessä, ellei jopa melkein jo tapahtunut.
Olisi iltaisin todella jännittävää kokoontua uskonnollisen yhteisön tilaisuuksiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä jännittävistä asioista.
Jos jonain iltana ei ole kokoontumsita, kuuntelisin kotona kasetilta jännittäviä lopuanajan ennustuksia ja saarnoja.
Päivät kävisin töissä ja se olisi sitä harmaata arkea ja iltaisin sitten elelisin jännittävässä maailmassa.

En toki vaihtaisi osaani tällaiseen, koska minulla on mukava vaimo ja pikkupoika, mutta saahan sitä haaveilla erilaisista asioista.


Yhdessä Arto Paasilinnan kirjassa oli juuri tuollainen yhteisö! valitettavasti en enää muista nimeä mutta hauska kirja oli!
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

santtu-62

  • Vieras
Ylimielisyys
« Vastaus #9 : 12.06.09 - klo:18:15 »
Ylimielisyys - näytelmän ohjaus
Useimmat ihmiset yrittävät elää omiin voimiinsa turvautuen, sitä minäkin yritin.

Jokainen on kuin näyttelijä, joka tahtoo ohjata koko näytelmää ja aina yrittää järjestellä näytelmän valaistuksen, kulissit ja muut näyttelijät oman mielensä mukaan. Jos nämä järjestelyt vain toimisivat halutulla tavalla, jos ihmiset vain tekisivät hänen toivomusten mukaan, näytelmästä tulisi suurenmoinen, eikö vain.

Mutta … Näytelmästä ei tule sellainen kuin hän ajatteli. Myöntäen ehkä olleensa jotenkin syypää hän kuitenkin on varma, että muissa ihmisissä on vika. Hän vihastuu, närkästyy ja hyväilee itseänsä säälillä.

Eikö hän ajattele vain itseään, silloinkin kun hän uskoo olevansa hyödyllinen? Eikö hän ole harhaluulon uhri, että hän voi väkisin ottaa tyydytyksen ja onnen tästä maailmasta, mikäli hänen yrityksensä ylipäätänsä onnistuu.
Minulla ei ole lainkaan halua saada jokainen vakuuttuneeksi siitä, että on vain yksi tapa, jolla usko voidaan saada. Koska en sitä edes tiedä ja toiseksi se on Hänen tehtävänsä, ei minun.

Me kaikki riippumatta rodusta, uskonnosta tai ihonväristä, olemme elävän Jumalan lapsia, ja Hänen kanssaan meille on annettu mahdollisuus muodostaa iankaikkinen elämä, elää Hänen valtakunnassaan.

Jumala loi ihmisen, ihminen ei luonut Jumalaa.

Poissa Atanasia

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2189
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #10 : 12.06.09 - klo:20:33 »
Onko ylimielisyys samaa kuin ylpeys?
Herra armahda.

Juhoma

  • Vieras
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #11 : 13.06.09 - klo:07:57 »
Onko ylimielisyys samaa kuin ylpeys?

Näitä kahta ominaisuutta ei mielestäni täysin voi yhdistää.
On olemassa meillä kaikilla paljon ylpeyden aieita, jotka ovat  luonnollisia ja hyväksyttäviä ilman ylimielisyyttä.
 Mietitään mistä meidän itsekunkin kannattaa ylpeillä ja iloita      :icon_exclaim:

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5925
Yliminä
« Vastaus #12 : 13.06.09 - klo:08:36 »
Onko se ylimielisyyttä, jos ei jaksa lukea Karjalaisenkoon ylipitkiä kirjoituksia?

No sitten minäkin olen ylimielinen.
On kyllä pajon muutakin moskaa mitä olen.

Suomalainen parusvika taitanee olla itsekriittisyys.
Mua ei haittaa liian ylimieliset ihmiset, sillä ne tuo ainakin mielipiteensä esiin.
Enemmän harmittaa ylikohteliaat ihmiset, jilla on hyviä mielipiteitä, mut ei uskolla puhua ja tuoda niitä esiin.

Yksi mun tuttu omistaa ylisuuren egon ja hän on sellainen "Hän on täällä tänään tyyppi".
Kun käännät hänelle selkäsi hän on edessäsi.
Aina äänessä ja energiaa kuin pienessä kylässä ja pikkaisen psykopaatin piirteitä, kun ei vastoinkäymisistä ole millään eikä kenenkään sanomisista.
Oman tien kulkija.

Olen huomannut että tuomarit ja lakimiehet on sellaisia tyyppejä. Todella vaikeita keskustella ja riidanhaluisia ja tarttuu joka pilkkuun.
Toisaalta vaikeita, mutta toisaalta niiden kanssa n sitten hauskaa pitää vapaa aikaa kun ne ei liikoja ujostele.

Noh. Körttien nöyryys on sekin hienoa ja sopii se asenne mulle paremmin.
Eli ajatuksissa ja asenteissa olen enempi körtti, vaikka en körtti olekkaan.
Avaruusolentojen tutkija.
Ufologi.

santtu-62

  • Vieras
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #13 : 13.06.09 - klo:08:47 »
Onko ylimielisyys samaa kuin ylpeys?

Näitä kahta ominaisuutta ei mielestäni täysin voi yhdistää.
On olemassa meillä kaikilla paljon ylpeyden aieita, jotka ovat  luonnollisia ja hyväksyttäviä ilman ylimielisyyttä.
Mietitään mistä meidän itsekunkin kannattaa ylpeillä ja iloita 

Käsittääkseni ylpeys on ollakseen jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Ylpeys rakentaa itsestään mielikuvan ympäristöä ja itseänsä ihailtavaksi sekä pitää itseänsä kaiken arvostelun yläpuolella. Ylpeyteen myös ehkä liittyy häpeä ja pelko siitä, että muut ihmiset eivät mahdollisesti hyväksy ihmistä sellaisena kuin hän on. Näin ollen ajattelen että ylpeät ihmiset ovat jonkin verran epävarmoja itsestään.
On myös käsite tyhmänylpeys, mihin itse sorrun hyvinkin usein. Kuten esimerkiksi ettei aina kuuntele loppuun mitä muilla ihmisillä on kerrottavaa.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4415
  • Körtti
Vs: Ylimielisyys
« Vastaus #14 : 13.06.09 - klo:13:00 »
Tämä aihe -Ylimielisyys - on vaivannut minua viime aikoina.   Eniten sitä huomaa itsessään, mutta jopa tällä foorumillakin. Toisen ylimielisyyden huomaa kaikkein helpommin.
Kun olen lukenut esim. Kyöstin tai Jampen joskus ylipitkiä viestejä, luen  vain alun ja lopun. Välimaaston pistän arvaamalla ,   Ylimielisesti    :icon_sad:
Oman ristinsä kantaminenkin  on vaikeaa,  kun senkin kantaa myös " ylenmielisest "

Nooh...samaa vikaa, vikaa, vikaa on minussakin. En jaksaa lukea aina Kyöstin, Jampen tai Viisveisaajan rikkiviisaita ajatuksia kuin lopusta ja alusta. Sitten kirjoitan yhtä ylimielisesti itseni pitkän jutun, jossa ei ole päätä eikä häntää. Tämmöisiä me ihmiset (erityisesti miehet) olemme.
Acta, non verba.