Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: malla - 15.02.18 - klo:19:18

Otsikko: Pohdintoja 2
Kirjoitti: malla - 15.02.18 - klo:19:18
Ajatelmaa alustukseksi uusille pohdinnoille.  :eusa_angel:

On olemassa huonoa ja hyvää oppimista. Huono oppiminen kulkee kehityksen jäljessä. Hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä, raivaten tietä uusille kehitystasoille. Huono oppiminen on ennalta annetun, valmiin kulttuurin siirtämistä vastaanottajien päihin. Hyvä oppiminen tuottaa aina jotakin ennalta arvaamatonta, jotakin, mitä ei vielä ollut valmiina olemassa.

— Professori Yrjö Engeström
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 15.02.18 - klo:19:56
Joo, olishan tässä pohjaa ja hyvä alustus pohdinnalle, kun vaan ajatus kulkisi....
Hyvä oppiminen raivaa tietä.....tästä tuli mieleeni yksi ajatus minkä kuulin vajaa
kuukausi sitten.
Puhuja sanoi että Jeesus ei välttämättä ole vastaus meidän kaikkiin kysymyksiin...
vaan Hän on tienraivaaja, kutsuu meitä seuraamaan itseään, Hän kulkee edellämme.
Jeesus on tie, totuus ja elämä!
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.02.18 - klo:20:37
Malla heitti foorumille viisauden professori Yrjö Egeströmin ajatuksena. Mietin tuota jonkin aikaa, lähinnä mitä on huono oppiminen, sillä se on ikäänkuin mielenkiintoisempi ilmiönä.

Minähän en näitä teorioita ole opiskelun kautta saanut tunteakaan, mutta elämän kautta ovat silmät ja korvat jotakin haviainneet.

Luin edellisen Pohdita-ketjun alkua ja havaitsin, että itsekin olen ollut jotakin oppimassa . Se mitä olen kirjoitellut luettuani kristillisiä mystikoita, on nyt koettua ja toteutuneeksi havaittua . Tarkoitan saavuttamaani rauhaa jota olin aina etsinyt. Olin kaivannut muutosta, ja muutos tuli ja pidän sitä hyvänä. Siis opin jotakin  hyvää.

Jos huonolla oppimisella tarkoitetaan sitä, että jostakin suunnasta aletaan jakaa ohjeita kuinka tulee ajatella, käyttäytyä ja etenkin  uskoa, se on mielestäni Jumalan muuttavan voiman ' tontille'  tunkeutumista.
Sellaisella saavutetaan kopioita, josta joku muu kuin Luoja on mallin ja muotin valmistanut.

Silloin ilmenee mallioppimista joka on opittujen fraasien toistelua ja tietynlaista ' uskonnollista' käyttäytymistä matkimista.

Vertasin olemustani kiveen Kristuksen kirkossa. Kivi vaikuttaa kovalta ja vahvalta. Kuitenkin se voi lämmitä auringon paisteessa kuumaksikin, kiukaan ahjossa jopa tuliseksi. Se särkyy kun sitä moukaroidaan, mutta on muokkaajansa käsissä luja. Sillä on käyttötarkoituksensa, ehjänä ja hyvinmuotoiltuna.
Kivellä on ollut aina käyttötarkoituksia. Lasten ravinnoksi se ei sovi, eikä sitä kukaan hellä äiti lapselleen syötä. Pehmeä leipä on lapsen ravinto.




Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 15.02.18 - klo:22:02
Minä koen olemukseni saveksi, ja haluan olla savenvalajan käsissä muovattavana.
Särkyneestä saviastiasta voidaan muovata uusi.
Tästä aiheesta yritin joskus menneinä vuosina kirjoitelma-osioon jotain aloittaa...
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 16.02.18 - klo:09:59
'Huono oppiminen' on opettajan näkökulmasta kokeisiin pänttäämistä. 'Hyvä oppiminen' on pyrkimistä asian ymmärtämiseen. Näin opiskelevat esittävät kysymyksiä syistä ja seurauksista, uskaltavat jopa epäillä ja väittää vastaankin. 'Hyvä oppiminen' saattaa unohtaa nimiä ja vuosilukuja, mutta muodostaa asioista kokonaiskuvia , jotka säilyvät muistissa loppuelämän.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.02.18 - klo:10:09
 :023:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 15.06.18 - klo:08:14
Pohdittavaa ja keskutelun aihetta arkkipiispa Luoman kannanotosta Maata näyvissä festarien suur-messuun:

https://yle.fi/uutiset/3-10255928

Itselleni on kummajainen tämä naispappi-kielteisyys. En tunne SLEYn toimintaa. Noudatteleeko se vanhoillislestadiolaisuutta ?
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 15.06.18 - klo:09:16

   Kuinka änkyrän kanssa keskustellaan?

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 15.06.18 - klo:10:47

   Kuunnella

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 15.06.18 - klo:10:48

   Jos ei jaksa.

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 15.06.18 - klo:10:48

   Mentävä lepäämään.  :015:

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 15.06.18 - klo:11:20

   Ei saa nukkua! Vasta yöllä.

Valvoa mun, Jeesus anna aina ristis juurella...

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: donpate - 15.06.18 - klo:12:11
Kuunnella, keskustella, kyseenalaistaa, jostainhan se änkyräkin on mielipiteeseensä päätynyt ja onhan hänelläkin siihen oikeus, ja kyllähän hänkin saattaa mielipidettään muuttaa. Tiedän että sinäkin tiedät, mutta ajattelin ääneen.  :icon_eek:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: PekkaV - 27.08.18 - klo:05:51

   Nauru katkaisee. Vakavuus on osoitus määrätietoisuudesta, on tekeillä jotain. Vitsi auttaa jännityksen yli. Se on kuitenkin osoitus neuvottomuudesta, joka saattaa sisältää arkailun.
Vakava ajattelee. Hän voi olla myös kummissaan, ihmettelee. Huumori ilmentää heikkoutta aiheuttamalla reaktion, jossa suu avautuu ilman sanoja, ääni on vain hehetystä.
Työtä tehdessä selusta jää suojaamatta. Keskittyessään on alttiina piikittelylle.
Tähän perustuu yksi demokratian kulmakivi, opposition voima. Vaalikausien vaihteluiden kiikkuilmiö vaikuttaa keinotekoiselta. Tekevän palkka on moite. Rakentava kritiikki toimii väliaineena. Se oikeuttaa demokratian.
Vallanhalu on tahtopolitiikan vipu. Näkemyksensä toteuttaminen johtaa pahimmillaan ihmisuhriin. Siksi luottamus Jumalaan antaa toivon, kun itku ja nauru eivät pääse ulos, vaan raivo. Omien mahdollisuuksien tunnistaminen siirtää vastuun toisaalle. Aika parantaa. Sitä odotellessa on hyvä nauraa.
"Jumala nauraa." (Torsti Lehtinen)

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.08.18 - klo:08:48
Kiitos tästä  l ö y d ö s t ä  ymmärrykseen. Otan ja kopioin tämän ja tulostan .

 :045:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 27.08.18 - klo:09:28
Arkuus, neuvottomuus ja heikkous kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Rohkeuteen, pätevyyteen ja vahvuuteen tukeutuminen on joskus tarpeen, mutta voi myös jäykistää ja vinouttaa. Pelokkaasti esitettyjä tyhmiä kysymyksiä kannattaa kuunnella ja miettiä huolella niihin viisaita ja kannustavia vastauksia.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 03.09.18 - klo:19:25
Tänään kolahti minuun kahteen otteeseen. Mihin kolahti ? Ylpeyteenkö, omaantuntoon vai sielun pohjaan asti. Luotuna näin puheliaaksi ja seuraa kaipaavaksi on pakko miettiä mitä enää voin kertoa .

Aamuhartaudessa iski tuo vaivoista vaikertamis-kielto. Mitä me vanhat ja vaivaiset kohdatessamme muuta kuin 'sairauskertomuksia' vaihdamme. Täällä on oikein palsta Sairauteni.

Äsken avasin Hengellisen kuukauslehden ja pääkirjoituksen luettuani kolahti taas Kalle Hiltusen tekstillä.
Onhan selvää että kun antaa, antaa niin ettei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee, so
antaa ja unohtaa.
Katson nyt että kaikesta muustakin ' hyväntekemisestä'  on parempi olla kertomatta.  Kuten sairaan ystävän luona käynneitä, jälkikasvun ruokkimisesta, lapsosten rakastamisestakin. Rukoilemisestakin.

Näihin olen syyllistynyt aina ja koko elinaikani, vuosikymmenen tällä foorumillakin. Olen jakanut itseäni ja elämääni. Ei ole ollut ylpeily eikä kerska mielessä, mutta kun kerran näin kolauttaa, silloin vika on minussa, eikä 'johdossa'.

Kysymykseksi jää: Mistä on sopivaa jutella täällä ystävien kesken, unohtamatta että on muitakin lukijoita.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 03.09.18 - klo:20:05
Itse olen saanut rohkaisua ja kehoitusta olla oma itseni, eikä tarvitse muuta yrittää.
En usko että tuo kehoituksen sana koskisi vain minua....kai se on hyvä sinullekin... :039:
Jumala on meistä luonut puheliaita tai hiljaisia...omanlaisia ainutlaatuisia persoonia...
eikä meidän kai tarvitse elää luonteemme vastaisesti...ellei Jumala selkeästi kohdallamme
osoita jotain muuta...uutta suuntaa...uutta maisemaa...uusia ajatuksia...uusia kirjoituksia...
Odotetaan ja eletään aktiivisina...ei lösähdetä sohvan nurkkaan...
Kai tiedät Riitta miten foorumilla jatkuu...jos sinäkin laitat käsijarrun päälle... :eusa_angel: :eusa_pray:

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 03.09.18 - klo:20:08
Ja vielä turisen...olen kokenut että olet kaikkea jakanut nöyränä, kiitollisena,
toisia rohkaisten....itsesi unohtaen....kuten moni muukin täällä foorumilla...
Kiitos ystävät!   :039:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 03.09.18 - klo:22:43
Aamuhartaudessa iski tuo vaivoista vaikertamis-kielto. Mitä me vanhat ja vaivaiset kohdatessamme muuta kuin 'sairauskertomuksia' vaihdamme. Täällä on oikein palsta Sairauteni.

Jäikö sinulta huomaamatta Jaakko Haavion ajatus: Suokaamme heille heidän pyytämänsä. He tarvitsevat sen. Mistään kiellosta ei ollut kysymys.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.09.18 - klo:08:16
Ehkä on ylpeyttä jos valittajakin pyrkii olemaan Pyhän Raamatun oppilas.

Tässä on jako vuohiin ja lampaisiin:


 Toiset kertovat alinomaa vaivastaan. Jotkut heistä jopa ruikuttavat kerjäten muilta myötätuntoa. Suokaamme heille heidän pyytämänsä. He tarvitsevat sen.

 Toiset vaikenevat. Heillä on haavansa, kenties paljon kipeämpi kuin valittajilla, mutta he eivät vain kerro siitä kuin ehkä joskus, harvoin, jollekin. Stoalaisiako siis? Ei, vaan pyhän Raamatun oppilaita.


Ihailen Jaakko Haavion runoutta virsissä. Tässä hän sanoo kovasti, ainakin minuun sattui.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 04.09.18 - klo:12:59
Toiset vaikenevat. Heillä on haavansa, kenties paljon kipeämpi kuin valittajilla, mutta he eivät vain kerro siitä kuin ehkä joskus, harvoin, jollekin. Stoalaisiako siis? Ei, vaan pyhän Raamatun oppilaita.

Tässä on minun nähdäkseni kirjoituksen olennaisin vastakkainasettelu: stoalainen tyyneys vai kristillinen kärsivällisyys. Edellinen lienee Haavion mielestä itsekeskeistä ja jälkimmäinen Kristuksen seuraamista, joka "niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hän suutansa avannut."
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.09.18 - klo:15:31
Kärsivällisyys ei ole helppoa ellei se ole sytymässä saatu ominaisuus.
Sitä voi harjoitella, mutta onko se silloin ' omatekoista' ?

Omatekoisuudesta ei ole pitkän päälle apua, ellei apua tule Herralta. Körttejä varoitetaan näistä teoista, ja opetetaan viemään päivän taakka Lunastajan armahdettavaksi. Me tällaisetkin raukat olemme kaikkinemme Kristuksen omia hänen nimeensä kastettuina ja Häneen turvaten.

Oliko Pietari kärsivällinen ? Lopulta oli.
Paavo Ruotsalainen oli myös vikuri, ja silti kelpasi körttiläisyyden isäksi.

Kuka voi nimetä itsensä Pyhän Raamatun oppilaaksi? Riittääkö jos toivoo olevansa ?
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 04.09.18 - klo:16:33
Kristittyinä meidät on kutsuttu kantamaan toistemme kuormia. Haavojen ja kärsimysten jakaminen tuskin on Jaakko Haavion tarkoittamaa myötätunnon kerjäämistä. Eiköhän se ole sitä, että ollaan yhdessä kärsivällisiä, kun yksin ei jakseta.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.09.18 - klo:18:14
Ei olekaan. Niissä on ero jonka voi aistia. Myötätunnon kerjääminen on omaan itseensä käpertymistä. Eikä kerjääminen anna apua vaivaan  vaan on eräänlaista riippuvuutta.

Monet pelkäävät ' toisten kuormien kantamisen' rasittavuutta. Ei se ole. Siihen rakkaus antaa voimat. Se ei useinkaan ole tekemistä, vaan lähellä olemista. Se sopii myös heikkovoimaisille.

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 04.09.18 - klo:19:19
Se sopii myös heikkovoimaisille.

Heikot saattavat olla jopa sopivampia. He tietävät usein vahvoja paremmin, mistä on kysymys.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 04.09.18 - klo:19:35
Kiitos Pena keskustelusta. Tällainen apu sinulta minun ylpeän ' omantunnonpistokseen'.

Palataan pohdiskelemaan jos on aihetta.

Yhtykää ja osallistukaa yhteisrintamaan selvittelemään mieltä askarruttavia kysymyksiä.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 04.09.18 - klo:22:25
Yhtykää ja osallistukaa yhteisrintamaan selvittelemään mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Kunhan jahka pääsen kynnyksen yli ja jos löydän sanoja ja ajatuksia...rohkeutta...
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 04.09.18 - klo:23:38
Kunhan jahka pääsen kynnyksen yli ja jos löydän sanoja ja ajatuksia...rohkeutta...

Siinähän sinä jo olet, kynnyksen tällä puolen. 'Rohkeutta' on hyvä sana aloittaa.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 05.09.18 - klo:12:51
Kiitos!   :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 06.09.18 - klo:18:50
Mun mielestä se ei ole rohkeutta, että uskoltaa tehdä jotain radikaalia, kuten hypätä benjihypyn, kun joillekkin se ei ole iso juttu.

Mutta se on minusta rohkeutta, että voittaa oman pellon, eli sen mikä peloittaa.

Itte en oo koskaan tykännyt hisseistä, mutta aina olen ylittänyt itteni ja vaan mennyt hissiin.
Nyt oli yksi urakoitsija Nöykkiön vesitornia saneeraamassa ja pyysi multa tarjouksen putkien eristämisistä ja sinne ylös sitten huristeltiin hissillä ja sieltä alas ja joka suuntaan.
Pelotti, mutta voitin pelon.

Annoin aika ison tarjouksen hinnaltaan, että ei vaan tulisi se urakka mulle, mutta näkee nyt.

Tulee muuten hienot fiilikset, kun tekee mitä pelkää ja pääsee siitä yli.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 06.09.18 - klo:20:29

Ei kun sellaista mietin, että aika kilpailuyhteiskunnassa me eletään?

Kaikessa, kuten körttifoorumilla, paitsi körttibaarissa, niin yritetään kirjoittaa fiksusti ja fiksummin kuin muut tai ainakin sinnepäin.
Itse olen tehnyt niin useasti.
Yrittänyt vastata fiksuimmilleni viisaammin kun he ovat kirjoittaneet.

Ihan syvältä den der.

KKenelle munkaan tarvitsee täällä päteä tai yrittää olla enempi kuin olen.
No ehkä muualla, mutta körttibaariin olen kyllä lukenut latinaa ihan sisämmen palosta.

Äh ajatus hukkuin, varmaan johonkin ajatuksiin körttibaariin happuhour reihin?

Mut, niinku toi ajatus, äh sekin meni, mutta ollaanko me kilpailuyhteiskunnansävelissä vapaa aikoinakin?

Itte kun kerran olin vapaa ajalla kalassa, et huono omatunto, kun täällä vaan kalassa töissä se ja se ja ne ja ne ongelmat.

Onko kellään samoja tuntemuksia?

Sågan någet?
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 07.09.18 - klo:07:23
Kääntöpuolena oikeasti viisaiden kannanotot kuitataan nykyisin vain heidän viisastelunaan eikä oteta vaarin todelliseen tietämiseen perustuvista varoituksista ja ohjeista. Hallituksemmekin näyttää syyllistyvän tähän. 'Kaiken maailman dosentit' ovat alojensa asiantuntijoita ja tietävät oikeasti.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 09.09.18 - klo:20:16
Eduskunnassa ne aina siteeraa joitain dosentteja ja muita tutkijoita ja sitten toinen puoli muita tutkijoita ja ne väittelee, kun toi dosentti sanoo noin ja toi dosentti sanoo noin.

Aika sekasta touhua.
Olisi hyvä jos poliitikot voisi ihan itte perustella miksi heidän ehdotuksensa on hyvä ja viitata johonkin dosentin sanomiseen, mutta kuitenkin itse perustella sanomisensa.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 14.09.18 - klo:19:40
Kuolema pysäyttää. Läheisen kuolema jättää aina, joskus pitkäksikin aikaa 'tyhjän paikan' tuntemuksen. Tässä olen minä, missä  h ä n   nyt on ? Se ei yleensä selviä, emme voi olla varmoja onko hän tuolla vai  siellä.  Se on lähteneen sielun ja Luojamme välinen asia. Vaikka kuinka hyvin tunnemme vainajan, pelastusvarmuus on harvoin jälkeenjääneelleaivan selvinnyt.

Jäämme kaipaamaan ääntä, olemusta, tapaamista, katsetta. Se on kaikkein oudointa että niitä ei enää ole. Äsken vielä oli, mutta ei enää.

Pitkään sairastaneen kuolema on tietyllä tavalla ymmärrettävän luonnollista. Niin päättyvät  vaikeat sairaudet. Monet vanhat ihmiset kuolevat silkkaa vanhuuttaan.

Minuun koskee kun ajattelen, etten enää kuule Leenan ääntä, emme voi jutella omia juttujamme, koskettaa kättä, halata.Toisaalta joku ihminen jää olemaan niin vahvasti entisiin 'maisemiinsa' että paikkakin muuttuu täysin erilaiseksi hänen kuoltuaan.
Näin koen Matin vanhemman veljen kuoleman jälkeen koko mökkiseutumme tienoon jääneen tyhjilleen isännän äänen ja askelten hiljennyttyä.

Uskon Hyvän Jumalan pitvän huolta ainakin äidistäni ja Liisa-neidistä. Vai onko se vain toiveajattelua.
Uskon heidän olevan 'isiensä tykönä', ja sinne toivon itsekin pääseväni.

Toivon tapaavani myös koiramme.

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Annikka - 14.09.18 - klo:19:45
Niin se on elämä. Mitä iäkkäämmiksi tulemme, sen enemmän meille kertyy kokemuksia luopumisesta.

Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 14.09.18 - klo:20:46
Yhtenä päivänä kuollaan, muina meidän tulisi elää.

Vaikkakin viisaan sydän on surutalossa, tyhmän ilotalossa.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 14.09.18 - klo:22:08
 :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:

Luin tässä hiljaa, kiitos sanoistanne ajatuksistanne...
Taivaan koti on päämäärämme, Tie on valmistettu....
Monet ystävät ja omaiset siellä odottavat
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 03.12.18 - klo:10:42
 :017: :102: :002:

Piti minunkin kokeilla noita erilaisia hymisiöitä.

Tosta pohdiskelusta.
Olin kuuntelemassa opetusta Korinttolaiskirjeen yksi luvusta muistaakseni 6 opetusta, joka ei tietenkään herännäisyyteen kuulu, siis opettaminen.

No en nyt sitten tjunnut aata en öötä, kuten useasti käy.

Oli puhetta, että haureellinen tekee syntiä itseään omaa ruumistaan vastaan.
Ja jotenkin, että jos yhtyy porttoon, niin tulee yhdeksi lihaksi porton kanssa ja te olette siis kalliisti ostetut kirkastakaa Kristus omassa ruumiissanne.

Tajuukohan kukaan muu tuosta mitään.

Tää tuli mieleen, kun luin että jossain rippikoulussa on jaettu opasta näistä asioista ja kielletty siinä kaikenlainen seksuaalinen käytös ja ajattelu.

Sitten tämä puhuja kävi kuumana asiasta Patric Tiainen ja joku Tynkkynen tai joku perussuomalainen. Olikohan Sebastian.
He kun ovat vetäneet seurakuntiansa oikeuteen, kun heidät on erotettu jostain seurakunnista ja puhujan mielestä käyvät oikeutta ja terapiaansa julkisissa lehdissä ja hänen mielestään nämä on enempi seurakuntien sisäisiä asioita.

Häntä kovasti raivostutti, että seurakunnan asioita käsitellään julkisesti.

Siellä Raamatun jakeessa oli jotenkin, että oletteko liian tyhmiä ratkaisemaan kiistojanne seurakunnassa, vaan vedätte maailmanoikeussaleihin juttujanne.
Käännös viisveisaajan mukaan.

En nyt viittinyt alkaa uutta aloitusta tästä ja tää taitaa olla enempi nuorison juttuja, mutta mielenkiinnosta olisi kiva kuulla tämän ehkä jonkun jaksaneen lukea mielipidettä tai ajatuksia asiasta?
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: donpate - 10.01.19 - klo:15:38
Olen tässä taas ollut maailman turuilla ja toreilla.
 Huomioni kiinnitti se Saudi neito joka Bangkokin lentokentällä joutui viranomaisten haltuun ja aiottiin käännyttää perheensä luo. Saudiviranomaiset tuohtuivat kun porukka Bangkokissa ei tajunnut ottaa neidon kännykkää pois, siis pelko kasvojen menettämisestä on suurempi häpeä kuin jonkun ihmisoikeus.  Syvästi mielessäni tuomitsin teon, en sitä hyväksy vieläkään.
Mutta ei hirveästi hetkauta jos pakolaisia kuljettava laiva käännytetään jostain satamasta johon se on pyrkimässä. Kyydissä on yleensä lapsiakin ja kuitenkin olen "kaksin käsin" työntämässä paattia rannasta ja hädän alaisia surman suuhun.
Voi minua.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 24.04.19 - klo:16:04
Olen tässä taas ollut maailman turuilla ja toreilla.
 Huomioni kiinnitti se Saudi neito joka Bangkokin lentokentällä joutui viranomaisten haltuun ja aiottiin käännyttää perheensä luo. Saudiviranomaiset tuohtuivat kun porukka Bangkokissa ei tajunnut ottaa neidon kännykkää pois, siis pelko kasvojen menettämisestä on suurempi häpeä kuin jonkun ihmisoikeus.  Syvästi mielessäni tuomitsin teon, en sitä hyväksy vieläkään.
Mutta ei hirveästi hetkauta jos pakolaisia kuljettava laiva käännytetään jostain satamasta johon se on pyrkimässä. Kyydissä on yleensä lapsiakin ja kuitenkin olen "kaksin käsin" työntämässä paattia rannasta ja hädän alaisia surman suuhun.
Voi minua.

Missähän du den Don peternostre on, kun ei olla kuultu.

Helmi seassa.

https://www.youtube.com/watch?v=KtBbyglq37E
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 24.04.19 - klo:16:07

Ihmisiä kuten don pate, no joku, niin huomaa vaikka ei tee muuta kuin kirjoittaa, niin huomaa, että kundi elää rukouksessa.

Joidenkin kanssa tulee sellainen sydämen yhteys, vaikka vaan lukee juttujaan.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 26.04.19 - klo:16:58
Miksiköhän lapissa kiroillaan niin ,,, siis paljon.

Kävin äsken Rovaniemellä ja kiltin oloinen ja nätti tyttö kiroili ihan kauheesti ja kukaan ei kattonut sitä sen kummemmin.
Tapasin yhden opettajan ja ajattelin, että kait ton sivistys ei ainakaan salli kiroilla, mutta ei kun ärräpäitä solkenaan.

Eihän se nyt mua haittaa, mutta joku lääketieteellinen tutkimus on tehty, että ne kun kiroilee paljon niin sairastaa enemmän.

Eli jos kiroilee ja murisee, niin se vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Pitäis kattoo jostain onko lappilaiset enempi sairaita kuin muut.

Kaikenlaista, hymyilisivät ja juttelisivat pehmoisia kuin vihervassarit, niin maiilmakin hymyilisi heille ?
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Viisveisaaja - 26.04.19 - klo:17:16
Onneksi se homottelu on jäänyt pois, paitsi multa kyllä tulee sitä.
Jotenkin näin, miksi toi homobussi ei liiku. Toikin homo tossa jonossa, ja tuolla toi tolppahomo. ( taksimies ) ihan homojen hommaa tässä vaan ootella.
Jos keittäis kahvit, mut toi homo kahvinkeitinkin on niin homo hidas tiputtaa homo kahvia.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Pena - 26.04.19 - klo:20:38
Paheesta voi tehdä parannuksen, mutta tapa pysyy.  :017:
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Leena - 12.07.19 - klo:14:18


Itselleni on kummajainen tämä naispappi-kielteisyys. En tunne SLEYn toimintaa. Noudatteleeko se vanhoillislestadiolaisuutta ?

Kelailin hieman sillä asuin kolme vuotta lestadiolaisessa ylioppilaskodissa ilman mitään taustaa, en vain saanut opiskelijakämppää. Kävin lapsenvahtina uudella nuorisopapilla, ja hän oli asunut siellä. Hän lopulta sai minulle asunnon sieltä, kun tuli peruutuksia.   Siten lestadiolaisuuden historia tuli opiskelematta tutuksi, kun kaverit siellä kertoi.

SLEY ja lestadiolaisuuden kaikki haarat ovat toisilleen erittäin vieraita ja olleet aina.  Tunsin teologin joka ns loikkasi evankelisuudesta lestadiolaisuuteen koska piti v.m. teologisesti pätevämpänä, mutta älä kysy miten.  Hän on jo vainaa, toisekseen ja näistä siis aikaa.  Sen jälkeen lestadiolaisuus ennätti hajaantua jälleen yhden kerran, ja siitä lohkesi ns pappiseriseura. Näillä oli jotenkin järjellinen seurakuntaoppi. Mutta kun puhutaan loikkaamisesta niin railo on syvä.  Vaikka Etelä- Pohjanmaalla vaikuttivat molemmat niin tiukasti erikseen.  Kyseessä oli 1950-1960 luku.

SLEY edusti joskus opiskeluaikanani 1970–luvulla toisaalta  hyvin avaramielistä, mutta suuresti  luterilaisuuden puhdasoppisuutta painottavaa liikettä. Käytiin sitä sen verran naapurissa. Lisäksi nurkan takana oli Konvikti, teologien opiskelija- asuntola ja tuli muutenkin vietetttyä vapaa-aika teologien seurassa. Silloin oleellisia olivat Lutherin kirjat siis, ja tietty kaikki reformaatioteologia Augsburgin tunnustuksesta alkaen. Niitä tutkittiin.

Se tyyli jolla nyt mennään,  hajotti evankelisen liikkeen Juhana Pohjolan tullessa johtoon,  mutta eihän johtoon tulla ellei miestä kannateta. Jokin siinä liikkeessä muuttui.  Vielä kesällä 2000 naispappeus ei ollut mikään kysymys esim evankeliumijuhlilla. Olin siellä talkoolaisena kun sen alueen tk- lääkäri oli  tuttu ihminen,  eikä. tahtonut saada sitä terveyspuolen päivystystä miehitettyä, mutta kuuntelin samalla niitä juttuja.  Ei siis mitään, mitä niillä on nyt.

Tai meni muistaakseni niin, että ensin oltiin vielä koossa, mutta mitä kireämmäksi alkuperäinen SLEY Juhana Pohjolan aikaan muotoutui, mitä enemmän alkoi painottaa juuri naispappeuden vastustusta ja ihmiskuvaa johon ei mahdu esimerkiksi homot, sitä varmemmin lähdettiin kohti hajoamista.  Nyt jokseenkin alkuperäinen evankelinen liike etsii juuriaan ja yrittää jotenkin toipua. Evankelisuus oli alkujaan suuresti pappispitoinen herätysliike, ja jäi vaikuttamaan eteläsuomalaisiin, satakuntalaisiin pappisperheisiin.  Sen maantieteellinen sijainti siis jäi hieman körttiläisyyden eteläpuolelle. 

Se oli siinä teologipitoisuudessaan myös akateemisempi ja herkästi ehkä hieman vieras. Omasta suvusta sieltä lähdettiin hannulalaisuuteen ja herännäisyyteen.

Sitten taas, no, ainakin avioliitossa oppi kaiken sen mitä kumppani opiskeli,   kun elämä oli pelkkää tenttimistä ja toiselta kuulustelua ja teologeja kylässä.  Menin pari kertaa nukkumaan ennen kuin vieraat lähti. Kun keskustelu vaalui yli kello kahden, oli pakko eikä ne edes huomanneet.


Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Leena - 12.07.19 - klo:14:48
Ajatelmaa alustukseksi uusille pohdinnoille.  :eusa_angel:

On olemassa huonoa ja hyvää oppimista. Huono oppiminen kulkee kehityksen jäljessä. Hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä, raivaten tietä uusille kehitystasoille. Huono oppiminen on ennalta annetun, valmiin kulttuurin siirtämistä vastaanottajien päihin. Hyvä oppiminen tuottaa aina jotakin ennalta arvaamatonta, jotakin, mitä ei vielä ollut valmiina olemassa.

— Professori Yrjö Engeström

Kiitos Mallalle!

Vaikka kuinka mietin, en voi nähdä huonoa niin pitkään, kun kyseessä on oppiminen. Enintään pysähtyneisyyttä. Tämä tuo mieleen vanhan heiton siitä, kuinka toista on jos filosofian professori sanoo ettei tiedä mitään, kuin jos ensimmäisen vuoden ensimmäiseen tenttiinsä menevä opiskelija sanoo niin. 

...............

Ehkä ensin on tyydyttävä siihen, että otan selvää siitä mitä toiset ovat oppineet. Jos se edellyttää vanhojen juttujen ulkolukua, sitten se edellyttää.

”Oppineeksi voi sanoa itseään henkilö, joka on oppinut kaiken ja unohtanut kaiken”

”. Ei niin, että hän voisi opettaa ketään vain oppineisuuteensa viitaten, vaan siihen, että on kerrannut ja valmistanut opittavan omia oppilaitaan varten”

Psykoanalyytikot sanoivat jotenkin niin, että hyvää tulosta edustaa oppineisuus joka kerran on tiennyt, kuka sanoi ja mistä ja mitä, mutta on myöhemmin miettinyt lukemaansa niin paljon, ettei enää muista kuka se alkuperäinen puhuja oli ja mitä tästä sanoi. Syynä on myös se, että toiset tutkijat ovat samasta asiasta sanoneet melkein samoin, ihan toisin tai puhuneet aivan muuta...  . 
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Leena - 12.07.19 - klo:15:03
Ei kun sellaista mietin, että aika kilpailuyhteiskunnassa me eletään?

Kaikessa, kuten körttifoorumilla, paitsi körttibaarissa, niin yritetään kirjoittaa fiksusti ja fiksummin kuin muut tai ainakin sinnepäin.
Itse olen tehnyt niin useasti.
Yrittänyt vastata fiksuimmilleni viisaammin kun he ovat kirjoittaneet.

Ihan syvältä den der.

KKenelle munkaan tarvitsee täällä päteä tai yrittää olla enempi kuin olen.
No ehkä muualla, mutta körttibaariin olen kyllä lukenut latinaa ihan sisämmen palosta.

Äh ajatus hukkuin, varmaan johonkin ajatuksiin körttibaariin happuhour reihin?

Mut, niinku toi ajatus, äh sekin meni, mutta ollaanko me kilpailuyhteiskunnansävelissä vapaa aikoinakin?

Itte kun kerran olin vapaa ajalla kalassa, et huono omatunto, kun täällä vaan kalassa töissä se ja se ja ne ja ne ongelmat.

Onko kellään samoja tuntemuksia?

Sågan någet?

Nykyään kun täällä käyn, yritän kirjoittaa mahdollisimman viisaasti. Se on kai totta. En ole tullut ajatelleeksi että sen tarkoitus olisi kenenkään peittoaminen, vaan kun aikaa tälle on vähän niin tänne seuratupapuolelle kirjoitan mahdollisimman asiaa, yritän kelailla kuinka se taas menikään ja jos löydän kirjaa tai muistiinpanoja, tarkastan siitä.

Ajattelen niinpäin, että uhraan vähän aikaa ja vaivaa toisten hyödyksi.  Voisiko sen nähdä näin?  Jos en vaadi toisilta samaa?

Tai hyvä kysymys: Onko se liian epäkörttiä, eihän seurapuheita valmisteta?

Toinen kysymys:  Olisiko siitä tavasta luovuttava hyvin perusteinjuuri tällä saitilla, sehän ei vastaa seuratupaperinnettä? Mielestäni 5-veisaaja osuu usein oikeaan ja saattaa osua nytkin.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: Riitta-mummi - 12.08.19 - klo:14:20
Yritän pohdiskella mitenvietän tätä vanhuuttani.
Äsken sain neuvon, Isältäkö?, keskittyä Isämeidän rukouksen sisältöön.

Isä meidän joka olet taivaassa...
Käännänkö päivittäin ajatuksey Isään ja hänen Poikaansa ?

Pyhitetty olkoon sinun nimesi..

Kiitänkö ja ylistänkö häntä päivittäin, muulloinkin kuin messuissa ?

Tulkoon sinun valtakuntasi,
tapahtukoon sinun tahtosi...

Pohdinko taivasten valtakunnan olemusta, 'alennunko' Isän tahtoa seuraamaan,vai oma tahtoko on ensimmäisenä tapahtumassa ?

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme..

Pidän ruoan valmistamisesta ja sen nauttimisesta. En juuri muista mitä on nälkä.
Ovatko valintani eettisiä ja kestävää kehitystä parantavia ?

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkonet...

Ajoittain synnintunto on kova ja anteeksipyytäminen vaikeaa, mutta oikea anteeksianto on vapautta ja rauhaa...

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta...

Voi, voi kuinka usein sorrun pieniin kiusauksiin: herkutteluun, ikäviin ajatuksiin, sala-ivaankin. Armahda minua !

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Ymmärrykseni on vajavaista näissä valtakunta-asioissa. Minun kunniani ei ole häävi.
Kunnia kuuluu kaikesta Luojalle,nyt ja aina.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: karjalaisenkyösti - 12.08.19 - klo:23:35
Hieno tapa rukoilla, Riitta!
Tuosta rukouksesta löytyy aina uutta, kun vaivautuu kaivamaan.
Otsikko: Vs: Pohdintoja 2
Kirjoitti: vn - 03.09.19 - klo:20:16
Morjensta!
Tämä on hyvä ketju, mielelläni pohdin kaikenlaista, ihmisenä olemista ja elämistä.
Toivon että ketju pysyy hengissä ja jatkuu...aiheita pohdiskeluun ehkä riittää.
Aloittaja antoi hyvät matkaeväät tähänkin ketjuun, kuten monessa muussakin kohdassa.

Olen pitkään ollut jotenkin vetämätön ja saamaton...henkisesti, hengellisesti,
aikaansaannosten kannalta....hiljentymisen ja läsnäolon kannalta...lukeminen....
mato-ongella käynti...vaellus kansallispuistossa.....kaikkea meikämanne kaipaa....

Vauhtia on piisannut toisaalla...lauluharkoissa...uimahallissa...pyöräteillä....

Tällä hetkellä muistan ulkoa yhden laulun sanat ja nuotit....sitä hyräilen millolin missäkin...
Tässä toinen säkeistö....sanat kehoittavat pohtimaan, ainakin minua....hiljaa kysellen:
"Mikä on määrä, matkani reitti,
mikä on hohtava maa.
Mikä on este, kahle ja seitti,
miksi en mennyksi saa?"

ja kertosäe:
"Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
olen matkalla mielin levollisin.
Minne tie vie, sinne mennä tahdon,
etsin mestarin jäljet taas jostakin."

...etsin tähän vielä tuubiversion.

No en löytänyt toimivaa versiota.
Kyseessä Kari Haapalan laulu "Minne tie vie"

Jotenkin minua tuo TIE-aihe kovasti koskettaa.