Körttifoorumi

Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 26.01.18 - klo:08:36

Otsikko: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 26.01.18 - klo:08:36
Emerituspiispa Eero Huovisen kirjassaan Parhain päin hän käsittelee monia elämämme ja uskomme asioita niin taitavasti että omaantuntoon kolahtelee ja kolkuttelee usein .

Kovin kolahdus kohdallani tuli luvusta Turhat sanat.

Jeesus sanoi: "Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi." (Matt. 12:33-37)

Huovinen otti erikoisesti kohdan: jokaisesta turhasta sanasta... on tuomiopäivänä tehtävä tili.

Herra armahda minua innokkaasta kirjoittelusta. Kuinka paljon turhaa on tullut kirjoiteltua !

Miten tämän ymmärtäisi oikein ?

Kaikki ihalu ja kiitos Eero Huoviselle, tämä ei ole kritiikkiä, vaan omantunnon liikahdus.

Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: PekkaV - 26.01.18 - klo:09:53

   .

Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: 1944 - 26.01.18 - klo:11:24
Heh heh körttistä huumoria.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 26.01.18 - klo:16:04
Turhat sanat?

Sanoja jotka ovat valheita, katteettomia lupauksia tai katteettomia lohdun sanoja.
 
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 26.01.18 - klo:21:02
 :023:. Hyvin kiteytit.

Onko seurallinen kuulumisten vaihto yhteisössä turhaa ?
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 27.01.18 - klo:15:12
Eräs tulkinta turhista sanoista:

http://rkk-sansa.net/kuuntele/audio/?k=40&d=ut&mp3=034_Matt.mp3&n=Matteuksen%20evankeliumi&o=Matt.%2012:31-42&a=Pyh%C3%A4n%20Hengen%20pilkka&t=19:42
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:15:20
Kieli ja kynä (nykyään näppäimistö) voivat olla terävämpiä aseita kuin atomipommi.
Ja tuhoisempia.
Kielellä voi hoitaa, puhe voi repiä ja raastaa tai toisaalta myös auttaa ja hoivata.
Puhe voi korjata tai  hajottaa.
Puhe voi jäytää myös kuin syöpä ympäristöään tai sitten taaas toisaalta se voi olla kuin täsmälääke, tilanteeseen.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:15:23
Sanassa puhutaan myös viisauden sanoista ja tiedon sanoista.
Nekin taitaa olla kuin täsmäajoituksella jossain tilanteessa lausuttuja sanoja.
Joskus yksikin sana.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:15:31
Rakenna tai hajoita.
Hajoita ja hallitse.
Korjaa ja palvele.
Monia valintoja ja niiden erilaisia variaatioita.

Kunhan pohdin.

Yksi näkökulma tämä, jonka Vapahtaja lausuu:

Matteuksen evankeliumi:
12:37   Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
---

Ja sanojen takana vaikuttavat asenteet, motiivit jne...miksi ja miten sanon juuri noin ja näin kuin sanon tai sanoin.

Ihmisessä voi vaikuttaa myös ns mielenlinnakkeita, olisikohan ne ennakkoasenteita, ennakkoluuluja ja sen semmoisia.
Joskus ns järjenpäätelmät ovat ihan ok, joskus ne ovat vahvoja omaksuttuja, jopa hiukan väärin omaksuttuja asenteita.
Ihmisessä ja kanssakäymisessä voi vaikuttaa myös erilaisia defenssejä ja transferenssijuttuja, sokeita pisteitä (malka onkin omassa silmässä siis iso tukkipuu ja yrittää nyhtää naapurin silmästä pienenpientä roskahiukkasta) ... ja vaikka mitä.

Sananlaskut:
18:21   Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.


Ja näinkin:

Psalmit:
45:2   Minun sydämeni tulvii ihania sanoja; minä lausun: kuninkaasta on minun lauluni, minun kieleni on kerkeän kirjurin kynä.

Ja sitten taas toisaalta näinkin:

Kolossalaiskirje:
4:6   Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.
---

Onhan siinä...puheessa ja sanoissa monenlaista mietittävää.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:15:39
Niin joo, ja:

Johanneksen evankeliumi:
7:38   Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.

Olisikohan siinäkin kyse tietynlaisista sanoista.

Ehkä.

Johanneksen evankeliumi:
4:13   Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
4:14   mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."
6:35   Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
7:37   Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.


Voin siis juoda elävää vettä.
Onkohan se samaa kuin lukea Jumalan Sanaa ja oppia siitä oikeita asenteita ja motiiveja puheeseeni ja käyttäytymiseeni.


Ja, joo, tuli aika pitkä pohdinta.

Ja varmaan tässä mun mietinnässä on paljon turhia sanoja.
Mutta jos edes yksi sana olisi oikein, niin ja aamen Taivaan Isän edessä lausuttuna, silloin ei pitkä kirjoitus olisi turha.

Jos edes yksi elävä ja hyvä sana.
Elinvoimainen sana.

Kuin jyvä, jossa on potentiaalia kasvaa joko 30, 60 tai satakertaisen sadon.
Tai edes 1-12 potentiaalinen sana.

Tiedän, tiedän...joskus innostun liikaa ja sitten vasta tuleekin ja sataa turhia sanoja.
Ja vieläkin turhempia.

Sallinette tämän.  :024:

Tai jos ei, niin saa ojentaa myös.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:15:51
Sanoista voi paistaa viha tai rakkaus, välittäminen.
Tai ahneus ja kauna, huolenpito.
Katkeruus tai ilo tai jokin muu "tunnetila"
Uskon, että myös usko voi paistaa sanoista tai epätoivo, epäusko.

Joko hyvin verhotusti tai suoraan.

Ja sanat voivat olla teräviä kuin neulanpistot.
Tai sitten vähän tylsiä.

Sanoista voi myös lukea innostuneisuuden tai pahantuulisuuden, pettymyksen tai mahdolliset toiveet.

Kirjeestä voi lukea tälläistä:

2.Timoteuksen kirje:
2:15   Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa.
---

Sanoista voi näjhdä ehkä joskus häpeää ja syyllisyyttä.
Mutta Onneksi Vapahtaja vapahtaa...niistäkin ja varsinkin niistä.

No, nyt taisin tyhjentää ison repun tai säkillisen pohdintojani.
Tai matkalaukullisen....pieneen käsiveskaan tai meikkipussiin eikä liioin olkalaukkuun mahdu tälläistä kasaa sanoja.

Huh.

Huh.

"Missä on pajon sanoja, ei syntiä puutu" - on sellainenkin sanonta.
-Se sopinee minuun varmasti todella hyvin.

Puhua pulputan paljon ja joskus sitten intaannun myös kirjoittamaan paljon.
Ehkä ihan liikaa.

Olenkohan minä papukaijalle sukua ?
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:17:06
Aasinsiltana tähän ajatelmaan Penan runoa ajatellen runopalstalla.

Sanoissa voi näkyä oivaltaminen ja huumorinlahja.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.01.18 - klo:17:50
Minua alkoi kolkuttaa nämä meidän kotikuulumisten; kauppareissujen, ruokien, Matin ja jälkikasvun , auton ym.ym jutustelujen latelu tänne.

Onhan muutamat sanoneetkin etteivät he yksinäisinä ihmisinä välitä tällaisita lätinöistä.

Minun ' talous-Riittani' elämästä en muuta osaa ammentaa. " Joka härjillä ajaa se härjistä puhuu".
Sitten ' taiteellinen puoleni' elää musiikista, elokuvista, taidenäyttelyistä , historian kirjoituksista, ja etenkin ajatuksista uskonelämässä.

Körttifoorumilla on kaksi tai usempihin paikka kirjoituksille. Olen koettanut jaotella
sanomiseni suurinpiirtein oikein.

Mutta kun auktoriteetillä puhutaan turhista sanoista, tunsin itseäni osoitettavan.
Siksi kyselen ja kirjoittelen. Itsehän aloitinkin tämän pohdinnan.

Kirkossa on helppo saarnaa kuunnelessa huomata kun pappi alkaa joskus näin koetella kuulijoiden sietokykyä.
Toisessahan on niin helppo huomata rikka, niin kuin mallakin kirjoitti.

Karjalainen puhetapa on värittelevää ja rikasta, mutta valehtelusta en voi itseäni syyttää.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 27.01.18 - klo:18:11
Minun mielestä on mukava lukea ns arjen asioista täällä.
Elämähän on elämistä ns arjessa pääasiassa.
Ja juhlistakin on hyvä lukea, erilaisia kokemuksia jne.

Minua on aina kiinnostanut ihmiset ja se, mitä kaikkinensa ihmisyyteen liittyy.

Keskustelufoorumilla ei oikein voi ilman sanoja kohdata toisia.
Tosin PekkaV:n piste oli ihan hauska huomio.

Itsekin eniten taidan juuri ihan niistä tavallisimmista asioista jutella ja kirjoittaa täällä.
Joskus innostun sitten pidempiin pohdintoihin jonkin asian tai tilanteen kohdalla.
Mietin ja  laitan silloin ehkä-tyyliin,  miettien edelleen samalla.
Omat pähkäilyni eivät ole automaattisesti silloin faktoja.

Mutta arjen pienet ja isommatkin asiat ovat koettua elämää.

Eli, kiitos jatkossakin, että saan lukea erilaisia päivän kuulumisia täällä, kuin sitten vaikka "tämä vai tämä-juttuja" ja runoja jne.

Ja minusta erilaiset ihmiset, persoonat voivat täydentää keskusteluja ja tulee erilaisia mausteita.
Erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia elämästä.

Musiikki on mieluista.

Huumoriakaan unohtamatta, sekin on (ainakin mulle joskus ihan varaventtiili)

Viljellään huumoria, arkea, keskusteluja, miettimisiä jne.
Kukin tyylillään.

Ja kahta samanlaista ei ole.

Minusta täällä annetaan paljon tilaa erilaisille aiheille.
Kiitos siitä.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 27.01.18 - klo:22:58
"Jokainen sana mikä suustasi lähtee tekee tehtävänsä maailmassa ja sen hedelmät palaavat tuomiopäivänä eteesi".

Wilhelmi Malmivaara

  Salattu Viisaus
     Ajatuksia

 Paavo Ruotsalaisen
 Wilhelmi Malmivaaran
 E.W.Pakkalan
 
  Kirjoituksista ja puheista

        Koonnut

      E.F.Juurmaa
      WSOY 1955
          s.46



ps. myös minulle.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:10:20
Sanoista vielä.

Sanoista voi tunnistaa ylimielisyyden, välinpitämättömyyden, ynseyden, ylpeyden, riidanhalun, halveksunnan.
Sanoilla voi satuuttaa ja lujaa.
Sanoilla voi kävellä yli tai sanoilla pyydetään myös anteeksi ja annetaan anteeksi.

Sanoilla voi kiittää tai osoittaa kiittämättömyyttä.

Jos sanat ovat ristiriidassa nonverbaalisen, muun viestinnän kanssa (esim. ilmeet, eleet, kehonkieli jne...) on sanoilla silloin vain vähän arvoa koska toiset ihmiset lukevat sitä sanatonta ihmisen eleitä, ilmeitä, kehonkieltä enemmän.

Jos sanat taas ovat yks yhteen nonverbaalisen viestinnän kanssa, menee sanat paremmin perille.

Sanoilla voi syyttää ja häpäistä toista, tiedostaen tai alitajuisella tasolla.

Sanoilla on mukanaan tavallaan voima, ne korjaavat tai rikkovat.

Sanoilla voi haastaa toista ihmistä.

Sananlaskuissa on näin:

Sananlaskut:
15:23   Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!

25:11   Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.

Sana on kuin miekka, joka tunkeutuu ihmisen läpi.

Ihmiset arvot tulevat useimmiten esiin puheessa, kirjoittaessa, sanoissa.

Ja näinkin:

Hebrealaiskirje:
13:15   Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät

Jumala loi kaiken sanan kautta, sanallaan.

Suulla voi kiittää ja kirota.
Siunata ja toisaalta toivoa pahaa.

Kieli voi tuhota tai auttaa.

Uusi aamupäivä toi lisää ajatuksia, jotka nivoin tähän nyt tälläiseksi muodostelmaksi.
Osin siinä on samaa kuin elisissä pohdinnoissani.

Luukkaan evankeliumi:
6:28   siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.

Roomalaiskirje:
12:14   Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.

1.Pietarin kirje:
3:9   Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.

Puhe voi olla myös kaksimielistä, kaksinaismoralistista.

Ja myös monivivahteikasta ja värikästä, josta Riitta taisi mainita, se on silloin sellaista, että lukija (kuulija) pääsee ikään kuin matkalle, näkee silmissään ja eläytyen siihen mitä kerrotaan.
Se on hyvä asia.

Turhat sanat voivat turhentaa toisen ihmisen.

Sitten on rohkeita sanoja, haparoivia sanoja, päällepäsmärin  sanoja, valtataistelua sanojen tasolla.
Kontrollinhalua.

Myös mustasukkaisuus esiintyy sanoina, se on vähän kuin kateuden, kieroutuneen omistushalun ja kontrolloinnin coctail, todella ahdistavaa, jos joutuu olemaan luulottelevan ihmisen taholta mustasukkaisuuden kohteena.
Se varmasti erottaa helpommin kuin yhdistää ja lisää yhteyden tuntua.

Kiroamisella tuolla edellä meinaan, että se on siis eri asia kuin se että joskus tipahtelee tiukoissa paikoissa "sopimaton sana"...se on paljon syvempää ja pahantahtoista, kostonhaluista jne.

Ja siunaaminenkin on syvempää kuin pelkkä sana, se on toivomista ja rukoilemista toisen puolesta, toiselle kaikkein parasta, parhainta pyytäen, toivoen.

Sanat voivat loukata sydänjuuria myöten tai toisaalta ne voivat olla kuin rakennusvärkkejä toiselle ihmiselle ojennettuina, ajallaan ja tavallaan, tavalla ja toisella.

No joo.

Hyvää sunnuntaipäivää.

Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:10:52
Lisää sana-analyysiä.

Sanoista näkee kunnioituksen niin Jumalaa, lähimmäisiä kuin itseäänkin kohtaan.
Ehkä niistä voi hiukan punnita itsetuntemusta.

Sana sanoo:

Luukkaan evankeliumi:
10:27   Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsiniinkuin itseäsi."

Ehkä jos ei oikein itsestään yhtään välitä, niin on vaikeaa välittää muistakaan.
Toki voi olla vääränlaistakin itserakkautta, sitä en nyt tarkoita.

Sanoilla voi osoittaa halveksuntaa niin Jumalaa, itseään kuin muita ihmisiä kohtaan.
Josko ihan suoraan tai piilotetummin.

Jopa itseinho voi paistaa läpi.
Tai toisen ihmisen inhoaminen.
Jumalaakin voi inhota.

Sanoilla liisteröidään ja liimataan asioita, nivotaan yhteen ja kursitaan.
Tai leikataan nauhaksi kuin matonkuteita ja keritään vaan kerälle.
Metaforisesti ilmaistuna.

Sanoilla pärmötetään auki lukkiutuneita ja luutuneita ihmissuhteita ja tilanteita.

Tai sanoilla pisteään kaikki pirstaleiksi kuin tyyliin elefantti posliinikaupassa, eli kaiken mitä sanoo niin sillä hajoittaa vaan kaiken.

Sanoilla luodaan myös uutta.
Jumala on Luoja.
Hän on varmaan tarkoittanut että ihmiselläkin olisi luovia kykyjä.
Monenlaisia ja monissa eri tilanteissa.
Kykyä käyttäytyäkin tarkoituksen mukaisella tavalla uudessa ja jopa ihan yllättävässä tilanteessa.
Luodessaan ihminen voi kokea iloa ja oivallusta ja päämäärän saavuttamista.
Onnistumista.

Epätoivoisuuden voi nähdä sanoissa, se on raskasta kantajalleen kuin myös läheisille.
Epäuskossa saa pyytää, että Herra, auta minua epäuskossani, auta uskomaan.

Sanoilla voi avautua tai lukkiutua sanattomaksi.
Sanoilla voi availla tunnelukkoja.
Sanoista voi tuntea ja nähdä ihmisen tunneälyn siinä ja niissä asioissa joissa hän puhuu.
Tai kirjoittaa.

Tunneälykin taitaa koostua paljon opitusta ja koetusta elämässä.
Se voi olla omantunnon sanelemaa tai omatuntokin voi olla yliherkkä, aliherkkä ja toisessa laidassa taas narsistinen, sosiopaattinen, vanhaa termiä käyttäen psykopaattinen jolloin omatunto on paatunut niin, ettei sieltä mitään viestiä tule koskaan vaikka kuinka paljon pahaa olisi tehnyt ja sanonut.

Ehkä ns terve omatunto on Jumalalta saatu.
Ja sekin voi olla enemmän joko tahtopuolella ihmistä kuin ns tunnepuolella.
Tunnepuoli voi joskus viedä harhaan, mutta tahto jos on kiinnitettynä Vapahtajan ruodissa niin silloin kai ollaan kalliopohjalla.

Yliherkkä tai neuroottinen omatunto vaikeuttaa ihmisen elämää.
Silloin kokee syyllisyyttä sellaisestakin mitä ei itse ole tehnyt tai sanonut.
Se syyttää kaiken aikaa ja koskaan ei ole lepoa ja rauhaa.
Se koko ajan vaan pauhaa.
Se vie suorittamaan uskoa.
Kun taas itse näen, että lepo Kristuksessa antaa armon avaimet käteen ja silloin saa toimia Kristuksen levosta käsin.

Mutta Jumala on sama eilen, tänään ja huomenna, iankaikkisesti ja hän jokaisen ihmisen tuntee ja punnitsee ja näkee.

Jumalan Sana....siinäkin esiintyy sana sanana.
Logos.

No....nyt siirryn takavasemmalle.

Innovatiivista sanailua, pohdiskelua ja asioiden oivaltamista niin minulle itselleni toivoen kuin kanssamatkaajilleni.

Ja Taivaan Isän pudottelemia sanoja, toimen ja totuuden sanoja, armon  sanoja.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:11:13
Sanat voivat olla myös kuin taidetta.
Pikku Mies on käynyt ihan pienestä saakka sanataidekursseilla äitinsä kanssa.
Siellä loruteltu monia vanhoja tuntemiani kuin uudempia loruja ja sanaleikkejä ja askarreltu joka kerta sanataidekortti, siinä myös jokin kuva ja sitten ne on laminoitu ja kotona on kori jossa ne monet kortit ovat ja niillä on voitu leikkiä sanoilla jotka ovat tuottaneet iloa niin pojalle kuin mummollekin, varmaan myös vanhemmille.
Ne ovat olleet mieluisia.
Nyt ovat pikkuautot aarteita joita jemmailee eri paikkoihin.
Viime käynnilläni kysyin missä sinun valkoinen bemarisi on johon syttyy valot ja tulee ääni kun avaa ovet niin poika meni ja tempaisi sohvatyynyn pois paikaltaan ja siellä oli useamman pikkuauton kätkö.
Ja kylpyankat laittaa aina riviin samalla tavalla, eli kaikkien nokat näyttävät samaan suuntaan.
Nauroin sitä tyttärelleni ... samanlainenhan hänkin oli lapsena, melko tarkka ja tarkkaavainen.

Ja pikku neiti taas nauttii tanssistudiolla käynneistään mm, siellä musiikissa sanoja, aika vapaamuostoista kun kyse vielä alle 3 vuotiaasta, saa vapaasti improvisoidakin ja osin äidin, isän, kummin, mummon tai muun läheisen aikuisen kanssa tanssia ja kuin leikkiä sanoilla sekin on.

Myös muskarit ovat  olleet molemmilla pienille mieluisia ja pikku poika on ollut vauvauinnissa ja sekin jännä miten jo pienenä sukeltelee.
No lapsivedessähän lapsi on, kai se refleksi sukeltamiseen on luonnollinen.

Nyt taas tuli off topicia paljon, sanataidekurssista se alkoi.

Omille lapsilleni luin paljon kun he olivat pieniä.
Itsekin luin lapsena opittuani lukemaan lähes kaiken mitä käsiini sain ja haalin.
Kirjastoauto oli "kova sana" kun kulki kylällä jo aika pian kun olin oppinut lukemaan.

Sanoilla voi myös rakastaa omaa porukkaa ja jos heille toivoo kaikkein parasta niin samaa voisi kai yrittää toivoa kaikille muille.
Joskaan se ei ole aina niin helppoa, mutta oppivani soisin.

Kirjoittaminen vaatii sanoja.
Mutta nyt olen kyllä pulputtanut aivan satasella, niin sanotusti.

Riitta aloitti ketjun, joka aukaisi minun ajatusmaailmaa miettimään sanaoja ja niiden käyttöä yleisesti.

Omantunnon osuus tulee jos tulee sitten myöhemmin.
Joku on sanonut, että opettaja puhuu järjelle ja "profeetta" omalletunnolle.
Opettaja on loogisempi, "profeetta" (Jumalan siihen tehtävään kutsuma) puhuu sanoja jotka herättävät omantunnon ja synnintunnon.
Ja Jeesus on Vapahtaja joka vapahtaa ja vapauttaa ihmisen omantunnon ja syyllisyyden kahleista ja siteistä.

Tämmötis, tommottis.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 28.01.18 - klo:12:16
Malla !  Mikä sanojen paljous, ja viisaus !

Olkoon Eero Huovinen opettaja tahi profeetta, se hyvä tuosta aloituksen Matt 12: 33-37 kohdasta siunaantui, että malla jakoi tietämystään meille jotka itseksemme kipuilemme sanojemme tähden.

Tänään kirkossa kuiskasin Kaija-papille samasta asiasta ja sovimme, että vaidamme ajatuksia meilaillen. Minä kirjoitin pienesti mikä on minulla ' työn alla'. Ei ole ahdistusta, mutta ei ' vara venettä kaada'. Jospa osaisin ohjautua hyviin sanoihin, pelkästään.

Mitlä ovat ne sanamme joita Kristus ei anna anteeksi ?
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 28.01.18 - klo:12:38
Saako sanoa - Mitä saa sanoa?

http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=2936.0

ps. viestiketjusta vastauksia löytyy.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:14:25
                                                          :039:


Anna ajatustesi olla viattomia ja oikeudenmukaisia ja jos puhut, puhu niin kuin ajattelet.

-Benjamin Franklin


                                                        :kahvi:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:16:49
Reissusta uupuneena en ole vielä saanut tätä uutta ketjua kunnolla luettua.
Puhumattakaan että itse osaisin mitään nyt kirjoittaa, vaikka halua kyllä olisi.

Otsikko näihin kaikkiin kirjoituksiin nähden on kyllä väärä.
Näyttää siltä että juuri tässä tässä ketjussa on kaikki tärkeimmät sanat ja Sanat...
Elämän sisältöä...arkipäivän rutiinit, eikö me niissä juuri eletä ja riemuita.
Itse olen saanut kyllä sellaisen rautaisannoksen, että siitä olisi hyvä jotain jakaa....kun..jos...
kunhan jahka...

 :109: :eusa_angel: :039:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:17:46
Sain luettua...
Kiitos Malla näistä kaikista pitkistä ja perusteellisista öpohdiskeluistasi täällä!   :039:
Jotain ehkä ymmärrän...
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:17:49
 :039:

No eipä mitään.
Joskus on sanoja enemmän, joskus vähemmän.
Joskus innostuu kirjoittamaan jostain aiheesta enemmän, joskus vähemmän.
Mulla on ollut ns vapaa viikonloppu eli hyvin aikaa.
Huomenna ja tiistaina tuskin juuri ehdin koneella olemaankaan, joten täytyihän sitä vähän jo varastoon kirjoittaa.  :003:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:17:51
Ja kiitos kuuluu oikeastaan Eero Huoviselle ja Riittalle.
He vain inspiroivat mua ajattelemaan.
Nämä voivat olla särmikkäitä ja hiomattomia ajatuksia.
Mutta kirjasin ylös sitä mukaa kuin ajatus lensi.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:17:51
Kiva juttu että kirjoitit...niissä kyllä pohdittavaa riittää!   :eusa_angel: :eusa_pray: :039:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:17:53
Parasta kai niin olisikin kirjoittaa...vapaasti...sitä mukaa kun sanoja saa, annetaan...
Itselläni rima ja itsekritiikki aika voimakas, ja alemmuuden tunteet.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:17:58
 :eusa_angel:

Oletko koskaan miettinyt mistä mahdolliset alemmuudentunteet tulevat ?
Jos ne saisi käsiteltyä ja prosessoitua pois.
Voihan se rohkeutta vaatia, mutta jos saisi ne pois päiväjärjestyksestä ?

Ihan vaan tuli mieleeni.

Ja kirjoitatahan sinä täällä vakituisesti ja tuttu porukka.

Siis en tarkoita, että julkisesti käsittelet asiaa...mahdollisia syitä ja seurauksia, mutta jos saisit kokea huojennusta kun löytyisi se, mikä niitä nostaa esille ?

-Älä loukkaannu, vähän varovasti uskalsin tälläisen(kin) ajatuksen heittää ilmoille.

Taivaan Isän hyvyyttä ja siunausta.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:10
Olen ehkä henkivaltojen taistelussa. En ole vapaa Jeesuksessa.
Onnistumisen kokemukset vähissä.
Lapsuuden vammat mahdollisesti.
Joukkoon kuulumisen tunne ehkä kateissa.
Jeesus on kaikki nämä ottanut harteilleen, minun ei näistä tietenkään tarvitsisi kärsiä.
Tulee vaan pienistä epäonnistumisista paha mieli, ja sitten tulee arkuus ja pelko ja häpeä...
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:18:10
Sitä ajattelen, että olet Luojan luoma persoonallisuus ja Jeesus on Vapahtajasi, kuten jokaisella joka laittaa turvansa ja toivonsa Vapahtajaan.
Silloin ja sitä taustaa vasten mielestäni ihminen on arvokas ja kallis, tai siis ns kalliisti ostettu ja lunastettu.

Mutta joskus voi olla joitain (ehkä) lukkoja tai solmuja ns tunne-elämään jäänyt jostain aikaisemmin koetusta...mutta jos niistä saisi päästää irti kun niitä miettisi, mistä ne sinne ovat tulleet.
Sanoa niille kokonaisvaltaisesti: "Goodbye !"

No.

En oikein enempää osaa sanoa, tuo nousi mieleeni.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:13
Aamen!   Kiitos sinulle rohkaisevista sanoistasi!   :eusa_angel: :109:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:14
Olen sitä opetellut että olen Jumalan luoma ainutlaatuinen ihme, ja minulla
ei ole lupaa pitää halpana Jumalan luomistyötä....saatana tämän välillä peittää minusta
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:18
Ja kai olen itseäni verrannut muihin.... :'(   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:18:19
Uskon,  että häpeästä samoin kuin jäytävästä syyllisyydestäkin voi vapautua, siten ettei ne haittaa arkielämää.
Ja ettei niihin "vanhoihin traumoihin" tarvitse palata.
Mutta, ihminen on inhimillinen kokonaisuus.

Ja uskoisin, että juuri tunne-elämässä voi joskus olla kuin myrsky...aiheuttaako sen sitten ne ns henkivallat vai jokin muu syy ?

Kun avioliittoonkin mennään kysytäänkö tahdotko.
Se on enemmän kuin jos sanottaisiin siinä yhteydessä että tunnen.

Tunne-elämäkin voi saada kokea seesteisyyttä ja syyllisyydestä vapautumista.
Ja jos Luomakunnan Lunastaja on ihmisen puolella, kuka voi olla vastaan ?
Ja miten sitten käsitämmekin esim. juuri mainitsemasi henkivallat...onko se aina niiden aiheuttamaa vai oman sielunelämän tunnekuohuja `?

No, itsetutkistelusta joku on puhunut.

Ja itsekritiikki väistyköön,,,jos sekin liikaa haittaa arkea ja elämää.

No, nyt tuli tälläsitä mieleen ja ei, en ole varma onko tämä kaikki pohdintani faktaa vai vain minun ajatelmiani.

Mutta toivon, että mahdolliset häpeän tunteet saisivat poistua.
Etteivät ne uudestaan ja uudestaan nostaisi päätään.

Mutta senkijn toki tiedän, että jo ihmisten ns perusluonteet voivat olla kovin erilaisia.
Toinen ihminen on enemmän melankoliaan taipuvainen, toinen taas spontaani ja ex tempore tyyppi ja monia eri versioita.

Jokainen omanlaisensa kokonaisuus...kaikkine yksityiskohtineen, luonteineen ja elämänkokemuksineen, oppimistakin voi varmaan tapahtua koko ihmisiän ajan.

Ja poisoppimista jostain painavasta.
Painavista asioista.
Vähin erin ja sillee.
Mutta jos kuitenkin.
Helpottaisi.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:21
Ja aika herkkä olen myöskin...en tiedä sitten....mutta yritän hiljentyä, rukoilla...
saakoon Herra minua koskettaa, vahvistaa, parantaa
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: malla - 28.01.18 - klo:18:22
Ja kai olen itseäni verrannut muihin.... :'(   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:

Älä hyvä ihminen vertaa.
Jokainen on yksilö.
Vertailu aiheuttaa angstia ja ahdistuneisuutta helposti, masennustakin...tai sitten ylpeyttä...riippuu siitä mihin ja kehen vertaakin.

Ole oma itsesi.  :039:
Se on minun neuvoni.

Vertaaminen muihin...se ei ole hyvä.

Ja anteeksi, jos nyt aiheutin lisää tuskaa.
Mutta nämä tulivat mieleeni.

Nyt pitää siirtyä koneen ulkopuolelle.

Hyvää iltaa ja hyvää yötåä.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 28.01.18 - klo:18:23
Voi että Malla!!!
Tänään oli vahvasti esillä juuri tuo Room. 8 luku kokonaisuudessaan!!!!
Halleluja!
Kiitos Herralle!    telepatiaa    :109:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: öppiäinen - 28.01.18 - klo:22:43
Ehkä OT, mutta pitäisiköhän sitä olla myös kuuntelematta turhia sanoja, ja pistää tuo telkkari kiinni. Ei nuo poliitikot saa enää mitään uutta sanottua, eikä vaalianalyytikot. Turhaan lukemiseenkin käytän liikaa aikaa.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 29.01.18 - klo:12:25
Niin paljon ko asia minua vaivasi, että pyysin ystävä-papilta näkemystä.
Näin hän vastasi:
---
Tulee mieleeni ihan ensimmäiseksi että mykätkö pääsevät helpoimmin taivaaseen, he kun eivät puhu mitään....:)



Ajattelen niin että jokainen meistä päästää suustaan kaikenlaisia sanoja, joiden lähde on siinä mitä ajattelemme, tai oikeammin mitä ajatuksia ruokimme. Sanotaan että ihmisellä on noin 60 000 ajatusta päivässä ja noin 80 % niistä toistuu seuraavana päivänä. Ongelma ei ole siis ajatusten määrä vaan se mitä niistä jäämme ruokkimaan.  Ovatko ajatukset negatiivisia vai muuta, ja sitä puhumme mitä mielessä ajattelememme, ainakin useimmiten.



Sitten jos sanomme muuta kuin ajattelemme niin teemme väärin itseämme kohtaan, koska valheellisuus syö meitä.



Me olemme syntisiä ja syntisinä me pysymme, olemme sitten mykkiä tai puhuvia, ja siksi me tarvitsemme sovitusta, ja silloin riittää kun sanomme niinkuin ryöväri ristinpuulla: "Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi." ja Jeesus  vastaa meille niinkuin vastasi aikoinaan ryövärille:"Totisesti, jo tänään sinä olet minun kanssani paratiisissa."



Turhia sanoja on siis niin paljon, kuin hiekanjyviä, mutta  meidät tuomitaan sen perusteella mihin uskomme. Jeesus lupaa Johanneksen evankeliumissa näin: "

"Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 47 Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. 48 Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. 49 En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, 50 ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."



Tuo Matteuksen kohta painottaa ihmisen tekoja suhteessa sanoihin, siis että tekoja kristityltä kysytään, sanoilla on turha luvata mitään, eli pitää olla sanansa mittainen.

Rakkaudesta sanotaan myös että se on teon sana, ja rakkaus on Jumlan tärkein ominaisuus/olemus.



Kristityn vaellus on loppuun asti haparoimista omassa syntisyydessään, mutta meille on annettu armo, jonka varassa on turvallista matkata, vaikka viimeisillä metreillään mokaa, niin usko Jeesukseen pelastaa.

---

Nyt olen vapaa turhista murheistani, ja olen oma itseni ja kirjoitan kun siltä tuntuu.

R-m
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 29.01.18 - klo:12:35
Tuli mieleeni yksi reipasrytminen hieno laulu...kun muistaisin...siinä jotain:
"Elämän Sanasta, siitä me puhumme...Elämän Sanasta, siitä me laulamme..."
mielessä jotain pyörii...en vaan nyt muista...
Sellainen mielikuva ettei ole "Simojokea"...vaan ehkä "Tytti Jäppistä"....????
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 29.01.18 - klo:12:50
Kyllä kai me syntiset ihmiset tullaan turhia sanojakin sanoneeksi....ja saamme anteeksi
ainakin Jumalalta...Hän katsoo meitä Kristuksen läpi...ja saamme Hänelle kelvata...
ja toisillemmekin...tällaisina kuin olemme.

Sanotut sanat ovat aina jollekin tärkeitä...onko turhia sanoja olemassakaan?
Saarnoista joku voi saada lohdutuksen ja rohkaisun...vaikka pappi olisi epäonnistunutkin
omasta mielestään...
Toistemme ymmärtäminen välillä tökkii...ensivaikutelmaa emme oikein pysty muuttamaan...
Toisiamme emme voi muuttaa...huonosti itseämmekin...mutta Jeesus voi koskettaa, muuttaa,
parantaa, hoitaa...
Saamme elää armon ja anteeksiantamuksen varassa Jumalan ja ihmisten edessä!   :eusa_pray:
 :eusa_angel: :039: :109:

Ja olisko niin että parempi on puhua kuin vaieta.....
Sydämen kyllyydestä suu puhuu ja laulaa ja ylistää...ja sormet naputtaa...

Erkki Leminen on sanoittanut: "Tuskaani huudan, valitan sanoja vailla...."
Näinkin...kun erämaassa ja pimeydessä...tuskaamme huudamme...Jumala kuulee ja auttaa...
Huutomme on tukahtunutta, hiljaista huokausta...
Parempi joskus sanoa ja purkaa, kuin kätkeä ja haudata...armahdetaan ja kuunnellaan
tuskan huutajaa...

Silti....Tuhkasta tuli nousee....!!!
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 29.01.18 - klo:13:06
Riku Rinne.

Turhat sanat.

https://www.youtube.com/watch?v=ccf1qpTBUfo
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 29.01.18 - klo:13:14
Riku on hyvä tunteiden tulkki!   :eusa_angel:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 29.01.18 - klo:13:35
Jaa...mielenkiintoinen tuo tutun sanonnan "risukasa"...
Itse ajattelisin että se on jotain...jätettä, ylimääräistä, roskaa...
Tässä lienee aika selkeä hengellinen sanoma...kaikki saavat tulla...joka minun tyköni tulee, sitä ei
heitetä ulos...
Vaikka kyllä Raamatussa puhutaan kuivista oksista, ja ne poltetaan...
toisaalta tuli puhdistaa, uutta pääsee tilalle...
Usein mulla pälkähtää joku laulu mieleen...tässä vaikka Jukka Salmisen "Tuhkamessu"....
"Huutaa erämaa....tuhkasta tuli nousee"

-------------------
Ajattelin että jatkan noista kahdesta laulusta lisää mitkä täällä mieleeni nousi....
Heh...arvatkaas mistä tuo ylläoleva kopsaamani juttu on peräisin.... :eusa_angel: :eusa_angel:
Jep...meikämannen tekstiä körttifoorumilla 31.8.2014, mikä teki onnelliseksi palstalla...
osasin näköjään jo silloin ihan hyvin kirjoittaa...ilman turhia sanoja... :003:
...........tuossa siis kerroin Jukka Salmisen Tuhkamessusta, mulla nuottivihko siitä...
tuubista ei taida löytyä...?

Ja tuli mieleeni tuo toinenkin laulu paremmin mieleeni..."Elämän Sanasta, siitä me puhumme.."
Teksti on Johanneksen kirjeistä jostain....ehkä Kari Tikan sävellys....mulla oli c-kasetti....
eipä ole enää... tuubista en löydä....oliskohan cd-levyä??
Laulaja joku...Matti Nikunen...Kalevi Koskinen...??

Tämmöttii...
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 29.01.18 - klo:22:57
Turisen täällä jälleen hiukan...

Tuossa äskettäin kerroin taas vaihteeksi alemmuuden tunteista ym. "tunne-elämän häiriöistä",
Koitin täällä syitä siihen pohtia...

Nyt vaan koin ihan justiinsa yhden ahaa-elämyksen, oivalluksen, havainnon...
Tämä olisi pitänyt oivaltaa yli 40 vuotta sitten...mutta nyt tuli voimakkaasti päin naamaa...
ollessani Sanan kuulossa...
---------------------------------
Olemme silloin tällöin erämaataipaleella...koemme pimeitä aikoja.....
Näitä meille voi aiheutua:
- itse aiheutettuja
- lähipiirimme aiheuttamia
- sielunvihollisen aiheuttamia
- Jumalan antamia, tiettyjä "korjausliikkeitä" varten....pysähdys, suunnan muutos, yms.

Oli pimeän ajan aiheuttaja mikä tahansa...Jumala on lähellä...tiedämme sitä tai emme..

Kun erämaataipale tai pimeä aika on ollut päällä...
Me saamme...meidän tulisi:
- nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle
- olla hiljaa, odottaa, Herra taistelee meidän puolestamme
- heittää murheemme Hänen päällensä

Huomaan että minä en ole elänyt ja toiminut näin...
vaan minä olen syyttänyt itseäni....riippumatta mikä on pimeän ajan aiheuttanut...
ja tästä on ilmeisesti seurannut kaikenlaisia muita negatiivisia oireita...

Vaikka pimeä aika on ollut itseni aiheuttamaa tavalla tai toisella...
niin silloinkaan minun ei tarvitse syyttää itseäni....Jumala näkee, on lähellä...
saan elää armon varassa, pyytää syntejä anteeksi, elää iloiten ja kiitollisena
anteeksiantamuksessa...
Saan rukoilla voimaa hiljentyä, odottaa, heittää murheet Herran kannettavaksi...
Saan olla itse Herran kannettavana...
------------------------------------
Tuossa kuulemassani puheessa mainittiin myös sellaista että
Kristityn kasvu tapahtuu pääasiassa erämaataipaleella ja pimeinä aikoina.
Hyvinä aikoina on ylistyksen ja kiitoksen aika, silloin ehkä kasvu vähäisempää.

Kiitoksen aika on ilmeisesti aina...aiheet vaan vaihtelee tilanteiden mukaan...
Mutta Jeesuksen lunastustyöstä, rauhasta, ilosta, rakkaudesta...saamme kiittää aina.

Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 12.09.18 - klo:18:15
Turhat sanat...
Paljon tulee lausuttua turhia sanoja, tänäänkin.

 :icon_cool:
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Bengt Sandberg - 24.02.19 - klo:18:12
Turhat sanat...
Paljon tulee lausuttua turhia sanoja, tänäänkin.

 :icon_cool:

...luettua myös.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Pena - 24.02.19 - klo:18:14
Muille turhat sanat voivat olla yhdelle kullan arvoiset. Eihän sitä koskaan tiedä.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Leena - 26.04.19 - klo:23:13
Kiitos aiheen aloittamisesta!

Olen oleksinut hiljaksiin, tosin on ollut muuta tointa. Mutta olen minä tätä paljon ajatellut.

Sanotaanhan niinkin että ” missä on paljon puhetta, siellä on tyhmä äänessä” mutta en muista missä.
Sitä tyhmyyttä sitten löytynee kulttuurisidonnaisesti, vilkkaudesta riippuen, ajankäytöstä ja käytettävissä olevasta ajasta riippuen niinikään. Vaikea minun on ketään edes tyhmäksi osoittaa, mutta tuota olen omalla kohdallani joskus pyöritellyt.

..................

Niitä ”turhia sanoja”? Olisiko puhe, joka antaa väärän todistuksen lähimmäisestä ja useasti takanapäin, puheen käyttö siihen, että esiintyy pikkuisen tms parempana kuin tietää itse olevansa, ilkeys? Galatalaiskirjeen puhe siitä, kuinka kielellä on hallussaan kuolema ja elämä on niin totta, niin totta.

"......................

Ehkä kukin tykönään saattaa ajatella välillä, onko tarpeen ryöpyttää kaikki mieleen tuleva, jos sitä ei jakseta lukea.  Voisiko avata vaikka blogin, joskus mietin, minä kirjoitin myös ärsyttävän paljon, tai ainakin noottia tuli. Ja vääristä asioista.

Mutta ovatko sellaiset puheet vielä turhia...? Joku saattaa lukea niitä mielellään. Pahantahtoinen puhe kai on turhista turhinta.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: PekkaV - 27.04.19 - klo:06:00

   Puhe on puhetta. Entä kirjoitus?!

Puhuessa happi liikkuu, kirjoittaessa ei niinkään.

Kirjoittaessa ajatus kulkee, puhuessa vähemmän.

Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Pena - 27.04.19 - klo:08:07
Puhetta kirjoittaessa ajatukset ainakin jäsentyvät, löytävät yhteyksiä ja oikeammat mittasuhteet. Ainakin toivon niin.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Leena - 26.05.19 - klo:01:29
Puhetta kirjoittaessa ajatukset ainakin jäsentyvät, löytävät yhteyksiä ja oikeammat mittasuhteet. Ainakin toivon niin.

Toisinaan. Riippuu hieman siitä, kuinka nopeasti herää tarve kirjoittaa vielä ja vielä ja muistaa vielä tämäkin asia, niin että lopulta tekstiä todella on ryöpynnyt sivumäärin.

Mutta silti mietin yhä, mistä sanoista meidän tulee tehdä tiliä. Onko se tuommoista, tuntuu vaikealta ajatella että olisi. Hypätään yli.

"..............

On turhaa hyökätä sanoillaan aivan turhaan, jos ei tiedä sen toisen elämästä mitään.

Kieli on pieni elin, se on  turhuuden maailma, helvetin tulesta lieskansa saava. Pieni tuli, joka saa aikaan hirmuisen tuhon.  Luulen että liian usein menemme sen taakse, että olemme kotoisin sieltä tai täältä, puheliaita, nyt vaan luonteeltamme semmoista ja tämmöisiä. Ei siitä pidä pahentua.

Voisikohan tätä miettiä? Mitä voisi jättää sanomatta tai kirjoittamatta, kun ei nyt ihan Taivaan Isältä ole saanut ohjetta pahoittaa mieltä.

Mutta täällä armon ajassa voi pyytää anteeksi. Tietysti se edellyttää pikkuisen itsetutkistelua ja nöyryyttä, mutta eihän nuo ole kuin käyttökelpoisia hyveitä.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 26.05.19 - klo:10:09
Sitähän se on ihmisten kanssakäyminen täällä ajassa.
En tiedä olisiko viisasta olla hiljaa ja vain kuunnella.
Olen kokenut että puhe ja kirjoitus aiheuttaa vain sekaannusta ja riitaa.
Rakentavat ajatukset ja rinnallakulkemisen taito ja kehoituksen ymmärtävät sanat
on vähissä.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Pyryharakka - 26.05.19 - klo:21:59
Yksi viljelemäni sanonta: Kannattaa ajatella mitä sanoo, eikä sanoa mitä ajattelee. Kuitenkaan ei mielestäni ole tarpeellista liiaksi miettiä ja harkita ja valita sanoja, siinä pelossa, että joku ymmärtää ne väärin ja pahoittaa mielensä. Olisi perin tylsää ja lisäksi mahdotonta valita sanansa niin harkitusti ja tiiviisti, että ne olisivat aina hienoja, helppoja ymmärtää ja kaikille suotuisia. Sanat kuuluvat elämään, eikä elämäkään ole yksinomaan hienoa ja harmoonista.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: vn - 27.05.19 - klo:00:15
Hyvinpä kerrot...
Enempi rohkeutta kaivataan, itsemme likoon laittamista, eikä pään pensaaseen laittamista.
Virheitä ja puutteita on, ja jos elämämme pahennusta ja haittaa toisille tuottaa,
niin uskon että Jumala korjaa ja auttaa.
Jumala antaa anteeksi, johdattaa ja uudistaa...unohtaa anteeksi annetut synnit...
ihmisten kesken se on vaikeampaa...
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Leena - 27.05.19 - klo:23:16
Yksi viljelemäni sanonta: Kannattaa ajatella mitä sanoo, eikä sanoa mitä ajattelee. Kuitenkaan ei mielestäni ole tarpeellista liiaksi miettiä ja harkita ja valita sanoja, siinä pelossa, että joku ymmärtää ne väärin ja pahoittaa mielensä. Olisi perin tylsää ja lisäksi mahdotonta valita sanansa niin harkitusti ja tiiviisti, että ne olisivat aina hienoja, helppoja ymmärtää ja kaikille suotuisia. Sanat kuuluvat elämään, eikä elämäkään ole yksinomaan hienoa ja harmoonista.

Olisiko tuokin niin, että silloin kun tekee mieli pikkuisen kuittailla kun saa tilaisuuden tai piikitellä kun huomaa, aaaah, hoksasinpa mihin voin satuttaa, aivan erityisesti kannattaisi ajatella, mitä sanoo jne.

Tai silloin, kun omasta mielestään tietää, että nytpä ohjaan tuota hairahtunutta oikeaan. Erityisesti silloin kun ohjaa vähän kuin Jumalan auktoriteetilla.

"............

Saahan sitä nyt jutella.  Kahvihuonehöpinöistä jäi kyl mieleen pitkä kysyttäväToisinaan mietin kovasti, miksi naiset niin paljon puhuvat esimerkiksi työpaikoilla toisista naisista pahaa. Ei se ainakaan mielialaa kohottanut. Juurikin, milloin sakkiin kuuluu vain naisia. En osannu kääntää puhetta uuteen suuntaan, sen jälkeen minä olin se josta puhuttiin ei niin hyvää.  Se haittasi pahimmillaan työntekoa. Lopulta en menny sinne, ja mieli oli paljon parempi koko työpäivän.

Auttaisikohan intti? Aivan totta. En tiedä muuten, vaan että opittaisiin ryhmätyötaitoja ja semmosta ettei jokainen sääntö merkitse henkilökohtaista loukkausta.

Seuraan vaan kun Lapsi numero Neljä siellä nyt viihtyy ja siis erityisen hyvin.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Leena - 06.07.19 - klo:13:15
Minua alkoi kolkuttaa nämä meidän kotikuulumisten; kauppareissujen, ruokien, Matin ja jälkikasvun , auton ym.ym jutustelujen latelu tänne.

Onhan muutamat sanoneetkin etteivät he yksinäisinä ihmisinä välitä tällaisita lätinöistä.

Minun ' talous-Riittani' elämästä en muuta osaa ammentaa. " Joka härjillä ajaa se härjistä puhuu".
Sitten ' taiteellinen puoleni' elää musiikista, elokuvista, taidenäyttelyistä , historian kirjoituksista, ja etenkin ajatuksista uskonelämässä.



Kirkossa on helppo saarnaa kuunnelessa huomata kun pappi alkaa joskus näin koetella kuulijoiden sietokykyä.


Äääh, anna palaa varsinkin jos tuntuu luontevalta täällä lätistä vai kuinka itse kirjoitit. Totta on että olen itte kertaalleen niin kirjottanu mutta jääköön ne sanat tekemättömiksi. Mahtuuhan avaruuteen sanoja, vaikka enhän mie auktoriteetti ole tosin enkä osaa sanoa kenen kanssa olet keskustellu.

Minulla on kirkossa vetäny niin överiksi kun asuin Joensuussa että hiippailin ulos saarnan ajaksi ja tulin takasin kun se suunnilleen oli ohi. Minä vaan ilmaisin asiat yhdestä kohtaa niin eri tavalla, kuin eräs niitten papeista, tai siis, kun hän puhui hellästä sylistä ja mie rupesin vaistomaisesti laskemaan, montako kertaa niin silloin ajattelin...   
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: sadetta - 06.07.19 - klo:14:31
Joskus tuntuu, että kaikki sanat on turhia. Joskus, että sanon vain turhia sanoja. Ja vaikka miettisi ja olisi pohtinut, en sano, mitä ajattelin.

Parempi kai kuunnella vaan.
Otsikko: Vs: Turhat sanat
Kirjoitti: Riitta-mummi - 06.07.19 - klo:14:41
Minulle on nyt vanhetessa taas tullut uusi vaihe eteen. Elän nyt enemmän kuin koskaan puolisona ja koetan kuunnella itseäni mitä kaikkea siihen kuuluu.On myös tosiasia että ihminen on tullut vanhuuteen 76-vuotiaana.

Se ilo, ja sen tuottama purskahtelu ja ilakointi minkä kymmenen vuoden ajan koin foorumilla, on ollut eräs elämäni erilainen vaihe . Se anti runosuonen puhkeamisineen on ollut kaiken sen purkautumista joka on kertynyt vuosikymmenien materiaalina mieleeni. Työ ja harrastukset eivät tienneet sitä että haluankin kirjoittaa.

Tarvitsin siis sitä, en enää.

Kiitos Leena, mutta annan palaa vain sisäisellä liekillä. Tulipaloni on sammunut.
Jatkan sammutetuin lyhdyin.