Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: jUHOMA4 - 27.02.08 - klo:15:36
-
Saa kait tällä foorumilla kirjoittaa vähän maallisistakin asioista.
Muistelin tässä entistä kotipitäjääni ja mieleen tuli Nivalan kirkko. Siinä ristikirkossa on miestenovi ja vastakkaisella puolella naistenovi. Miesten sisäänkäyntiä sanottiin myös körttisten oveksi.
Soitin Nivalaan vanhalle ystävälle ja kysyin, vieläkö nämä sisäänkäyntien nimet ovat voimassa. Hän vastasi, että "kyllä ovat ja eivät varmaankaan koskaan unohdukkaan ja jatkoi, että me emännän kanssa kyllä menemme yhdessä akkainovesta, kun siihen on parkkipaikalta lyhempi kävellä" :wink: :roll:
-
Minäkin menin akkainovista. :wink: Meillä on toistaiseksi akkavalta.
-
Saa kait tällä foorumilla kirjoittaa vähän maallisistakin asioista.
Muistelin tässä entistä kotipitäjääni ja mieleen tuli Nivalan kirkko. Siinä ristikirkossa on miestenovi ja vastakkaisella puolella naistenovi. Miesten sisäänkäyntiä sanottiin myös körttisten oveksi.
Soitin Nivalaan vanhalle ystävälle ja kysyin, vieläkö nämä sisäänkäyntien nimet ovat voimassa. Hän vastasi, että "kyllä ovat ja eivät varmaankaan koskaan unohdukkaan ja jatkoi, että me emännän kanssa kyllä menemme yhdessä akkainovesta, kun siihen on parkkipaikalta lyhempi kävellä" :wink: :roll:
Muistan vielä hyvin kun 60-luvulla Helsingin Seuratuvalla oli naisten puoli ja miesten puoli. Ei siitä kukaan pahaa tykännyt jos meni väärällä puolelle. mutta oli se harvinaista. Useat pariskunnat istuivat kyllä vierekkäin kummalla puolella vaan kuten Jussi ja Riikka Kuoppala.
-
Nivalan kirkko on tuttu, vuosina 1972, 1973 ja 1974 kävin edellämainitussa kirkossa usein, muulloinkin kuin jumalanpalvelusten aikaan. Ainakin yhtenä kesänä työskentelin kyseisen kirkon oppaana. Mustakallion kuva oli seinällä, ja Sakari Repolan. Radioääni Hannu Taanila kävi ilman lupaa soittamassa kirkon urkuja. Asiasta mainitsin Taanilalle muutama vuosi sitten. Hän sanoi asian niin tainneen olleen.
-
nöyrtyikö Taanila?
-
Kyllä Lapuallakin puhutaan naistenlehteristä ja miestenlehteristä (naistenlehteri on se joenpuoleinen). Tai ainakin meidän suku puhuu. Syytä nimityksille en tosin tiedä, olen elänyt jo sen verran tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa...
-
juhani - Taanilasta: Synti oli tainnut jo vanheta...!?
-
juhani - Taanilasta: tai jos ei synti, niin pienrikos ainakin!
-
Taanilan urkujensoitosta: - Tuskin kuitenkaan mikään häpeä!
-
Taanilan urkujensoitosta: - Tuskin kuitenkaan mikään häpeä!
Taanilan suunsoitosta radiossa - Pieni häpeä. :wink:
-
Taanila taitaa kuitenkin olla ns 'häpeämätön nulikka'.
-
Itsekin olen kuullut, että kirkossa on ennen ollut naisten ja miesten puolet. Samaan tapaan kuin että "arvokkaampien ihmisten" paikat on edessä ja köyhempi väki istuu takana. Papin penkki on edelleen ne etummaiset penkit.
Ortodoksisessa kirkossa on ainakin tavallisina pyhinä vielä tapa, että naiset ja miehet ovat eri puolilla, vaikka suurina juhlapyhinä ihmiset ovat siellä minne sopivat ja käsittääkseni myös isoissa seurakunnissa etenkin Etelä-Suomessa tapa on hämärtynyt, mutta vielä sielläkin näkyy toisinaan tv-palveluksissa jäänteitä tästä tavasta.
-
Nivalan Konikapina alkoi, kun tammat kyllästyi ja särki pilttuunsa, mistä orit hermostui.
-
Ei se aivan niin ollut. :!: Eläinlääkäri luuli, että Ruuttusen tammassa on näivetystauti, joka oli väärä diaknoosi ja määräsi tamman lopetettavaksi.
Siitä syttyi Nivalan konikapina. :wink: :roll:
-
Itsekin olen kuullut, että kirkossa on ennen ollut naisten ja miesten puolet. Samaan tapaan kuin että "arvokkaampien ihmisten" paikat on edessä ja köyhempi väki istuu takana. Papin penkki on edelleen ne etummaiset penkit.
Niin ja se vielä, että kuinka monella on kirkossa "oma paikka"? Itse ainakin tunnustan, että minulla on suunnilleen aina sama istumapaikka, jos se on vapaana. Noin 3 penkin säteellä ja samalla kohti penkkiä, eli sama alue siis. Olen huomannut, että monilla muilla on myös tietty paikka, jonne he menevät istumaan. Saa sitten aina yhdellä silmäyksellä selville, ketä on kirkossa... ;)
-
Nivalan kirkossa 30 luvun lopolla vietettiin herättäjän päivää:
PäiväJumalanpalvelukseen oli kutsuttu saarnaajaksi nuori pappi Niilo Kytömäki. Tullessaan saarnatuoliin Hän katsoi sitä ystäväkansaa ja näki siellä mm. isänsä ja äitinsä. Vaivoin Hän sai luettua päiväntekstin ja sanoi, "yhdymme rukoukseen"
Jälkeenpäin Hän oli sanonut veljensä Eljaksen kertomana, että "mikä minä olen teille saarnaa pitämään"
-
Vielä Satman: Ellet ole tutustunut Nivalan Konikapinaan, niin voisitko lukea sen netistä KONIKAPINA :wink: :cry:
-
Vielä Satman: Ellet ole tutustunut Nivalan Konikapinaan, niin voisitko lukea sen netistä KONIKAPINA :wink: :cry:
](*,) Luin ja häpesin. Anteeksi!
-
Siitä syttyi Nivalan konikapina.
Isänikin oli mukana (talonpoikien puolella) ja joutui syytetyksi.
_____________________
mutta oikeus voitti!
-
Saa kait tällä foorumilla kirjoittaa vähän maallisistakin asioista.
Nivala
Nivalan nimi tulee seudun vanhimman asukkaan sukunimestä Niva, joka perustunee mieluummin sanaan niva, niveä savolaisessa, henkilöä luonehtivassa merkityksessä 'kova, sitkeä' kuin pohjoisessa merkityksessä 'pieni koski'. (Lähde: Kaleva.plus.nimentakana)
Lauri (Lars) Mikael Nivala
________________________
ei kova ja sitkeä eikä myöskään pieni koski, vaan nörttikörtti.
-
Nivalan nimi oli varhaisenmpana ajankohtana Pidisjärvi. :wink:
-
Nivalan nimi oli varhaisenmpana ajankohtana Pidisjärvi. :wink:
Sallittaneen vielä pätkä Nivalan historiaa, kun se sisältää tälle foorumille mielestäni sopivaa historiaa myös herännäisyydestä.
Nivala sai nimensä sen kantatalon Nivalan mukaan (ensimmäisiä asukkaita olivat 1. Lauri Niva sekä 2. Niva-Kaija). Pidisjärveksi sitä kutsuttiin sitä ennen pitkään alueella sijäinneen järven nimen mukaan. Nivalan historia kertoo mm: ...ankarat katoajat 1830- ja 1860-luvuilla vaikeuttivat suuresti maanviljelyksen harjoittamista. Monet lähteet antavat viitteitä rappiollisesta elämästä. Vaimot keittivät viinaa ja miehet joivat ja tappelivat. Isännät renkeineen muodostivat partiojoukkoja, jotka terrorisoivat ympäristöä. Nivalan metsärosvot, "puukkojokelaiset",...tunnettiin koko läänissä.
Siveellisen rappion vastapainona virisi kuitenkin ennenkuulumattoman voimakas hengellinen elämä. Pidisjärvestä tuli eräs maamme herännäisyyden keskuspaikkoja. Herätyksen sanotaan saaneensa alkunsa jo vuoden 1820 vaiheilla, jolloin kappalaisen apulaisena toiminut Matias Woldstedt keräsi ympärileen kymmenkunta henkilöä käsittäneen heränneiden piirin. Varsinaiseksi joukkoliikkeeksi se muodostui kuitenkin vasta silloin, kun Niilo Kustaa Malmberg siirtyi Pidisjärvelle paheellisesta elämästä syytetyn papin, Alanin, apulaiseksi. Siellähän tapahtui myös Pohjanmaan ja Savon herännäisyyden yhtyminen helluntaina 1834, kun Malmberg ja Paavo Ruotsalainen kohtasivat toisensa.
Lars Mikael
-
Ovatkohan he lappalaisia. Niva -käsite voi olla lappalaista. :?:
-
Mainitsin joskus Nivalan kirkon sisäänkäynneistä;
Vilkaiseppa kirjasta HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ s. 136 naistenovi, s. 137 miestenovi, ja s. 139 kirkossa sisällä samassa penkissä. (vanhempani) :roll: :cry: :roll:
-
Mää istun aina sillä parkkipaikan puoleisella ristillä. Siitä kun ei näy saarnastuolin portaita niin ihmettelin pienenä että miten pappi sinne saarnastuoliin pääsee ja tulin siihen tulokseen että papit osaa lentää :idea:
Legendan mukaan Niva-Kaija karkoitettiin jostain kun oli varastanut porsaan, muutti sitten tänne ja perusti Nivalan. Mistä tulee yläasteen nimi Niva-Kaijan koulu.
-
Mainitsin joskus Nivalan kirkon sisäänkäynneistä;
Vilkaiseppa kirjasta HERÄNNEEN KANSAN ARKEA JA PYHÄÄ s. 136 naistenovi, s. 137 miestenovi, ja s. 139 kirkossa sisällä samassa penkissä. (vanhempani) :roll: :cry: :roll:
Joku on kirjoittanut kirjaani, että poika välissä on Arvi Malkamäki. Sivulla 46 samassa kirjassa on Nivalan edellisen kirkkoherran (HH) isä kalassa ja sivuilla 48 ja 49 hänen kotoaan jos vielä pysytään Nivalassa. Kuvat ovat tosin Nilsiästä.
-
Pysytelläänkö vielä Nivalassa ?
Nivalan kirkkoherrana oli 30 luvulla Einari Hohti. Kanssakäyminen perheidemme välillä oli melko tiivistä. Kerrompa tapauksen kuinka tiivistä:
Eräänä elokuun varhaisena aamuna vanha Ford auto ajoi pihaan. Se oli Hohdin auto ja Hän toi taloomme KÄTILÖN.
Avasimme veljeni kanssa yläkerrankamarin ikkunan ja seurasimme tilannetta. Kun hommat oli onnistuneesti hoidettu ja kätilö meni autoon, kuulimme isän sanovan kyyditsijälle , "onkohan tämä siunaukseksi, kun syntyi jo toiset kaksoset. Emme kuulleet mitä Hohti vastasi,kopaisi isää olalle ja nousi autoonsa.
Veljeni kanssa menimme vähän arkaillen peräkamariin ja näimme kopassa kaksi vauvaa nukkuvan. Kymmenes ja yhdestoista siinä nukkuivat. Yhteensä meitä on neljätoista. Kaikki ovat eläneet aika vanhaksi ja kaksitoista on vielä elossa.
Toinen vauvoista oli se keskellä istuva. :wink: :idea: :roll:
-
upeata ja mahtavaa... teidän suku on parasta A-ryhmää. :D
-
Ei ole :!: :!:
-
On kiehtova lukea jUHOMA4:n esiin tuomia tunnelmapaloja ajalta, jolloin herännäisyydellä oli vielä yhteiskunnallista merkitystä.
-
'Tunnelmapaloilla' näyttää olevan nykyisin kovasti yhteiskunnallista merkitystä. Ainakin tekstiviesteillä. Ehkä herännäisyyskin vielä piileskelee joidenkin päätöksentekijöiden takaraivossa. Kyösti Kalliosta on vain muisto.
-
Pena ja muut mahdolliset tämän jutun lukijat: Näin ja näen yhteiskunnallisuuden laajemmin kuin poliittisuuden. Näen mielessäni muitakin kuin päättäjiä. Puhun kokonaisvaltaisesta liikehdinnästä. Puhun siitä mikä oli arjessa ja pyhässä.
-
Pena ja muut mahdolliset tämän jutun lukijat: Näin ja näen yhteiskunnallisuuden laajemmin kuin poliittisuuden. Näen mielessäni muitakin kuin päättäjiä. Puhun kokonaisvaltaisesta liikehdinnästä. Puhun siitä mikä oli arjessa ja pyhässä.
Herännäisyys ja yhteiskunta:
Herätysliikkeitä ja uskonnollisuutta ylipäätään on jo liian kauan tarkasteltu vain uskonnollisesta kokemuksesta käsin samalla kun on - tietoisesti tai tiedostamatta - unohdettu, että mikään inhimillinen toiminta ei tapahdu tyhjiössä. (Pekka Hirvonen) Herännäisyyden yhteiskunnallisuutta ovat pohtineet mm: Kimmo Ylikangas, Jukka Kesola ja Aamenesta öylättiin (Ev.lut.kirkko).
Herännäisyys ja kulttuuri:
Herännäisyys on innoittanut myös taiteilijoita kuten; Joonas Kokkosta ja Lauri Kokkosta. Suomen kansallisoopperalla ja Aholansaari Sinfonietalla on vahvä kulttuurisidonnainen panos herännäisyyteen. Unohtaa ei tietenkään sovi Juhani Ahoa.
-
Kun en oikein noihin hengellisiin asioihin voi ottaa kantaa, enkä varsinkaan antaa neuvoja , niin kerrompa kuinka näihin tilaisuuksiin matkattiin 30 - 40 luvulla. Luulenpa , että muutama "nykykörtti" voi olla tänäpäivänä tyytyväinen, että on käytössä auto :
Isälläni oli käytössään nimikkohevonen, jota ei juuri talon töissä käytetty. Mitä joskus heinäaikana haravakoneen vetäjänä, joka oli kevyttä työtä. Se oli siitä vähän erikoinen , pieni pyöreä ruuna, joka pystyi menemään kevyttä hölkkää vaikka kymmenen kilometriä pysähtymättä. Hölkkä alkoi heti kun pihasta käännyttiin maantielle. Tämän hevosen isä valjasti kesällä "keisien ja talvella kippurakeulaisen "kirkkoreen" eteen aina , kun he äidin kanssa KAHDEN lähtivät liikkeelle. Siinä he köröttelivät rinnakkain ja saivat näin mukavasti keskustella ajan tapahtumista. Luulenpa ,että tämä oli yksi syy miksi heistä oli niin mukava näin ajella.
Se oli aivan saman-näköistä , kun kerran sain tutustua Amishien tapoihin Ohiossa. Samoin siellä pariskunnat ajoivat melkein samanlaisilla rattailla. Silloin tuli elävästi mieleeni - näinhän juuri vanhempani myös Nivalassa. :roll:
-
Hevoskulkuneuvolla suoritetut kirkko- ja seuramatkat muodostuivat joskus pojankossista jännittäviltä, kun syntyi kilpailu kyytimiesten kesken. Melkein aina, kun kiesiä tai talvella kirkkorekiä oli menossa samanaikaisesti samaan suuntaan, miteltiin hevosten paremmuudesta. Taisin olla itsekin yllyttämässä tähän. Kyllä siinä tieraa lensi hevosen kavioista talvella. Reen jalaksilla ollessa piti kumartua takalaidan suojaan, ettei saanut tierasta otsaan. Muistan senkin kun aisakelloja alettiin mahtipontisuudessa suurentaa. Aisakellon piti "moikaa" tiukujen lisäksi, niin että naapurit varmasti kuulivat sen sisälle asti ja tiedettiin kenestä isännästä oli kulloinkin kysymys. Isäntä hevosineen kun tunnistettiin usein aisakellon äänestä, vaikka ei häntä sisälle nähty. Eikä tässä suhteessa körtti-isäntä erottunut muusta kansasta.
-
Jouluaamuna ajoimme aina kilpaa kirkosta kotiinpäin. En muista, että vanhempiväki olisi siihen osallistunut.
Kotonamme oli yksi suurjuoksija tamma Loisto nimeltään. Kukahan oli ensimmäisenä Välikylällä. :D :roll:
-
Kotonamme oli yksi suurjuoksija tamma Loisto nimeltään. Kukahan oli ensimmäisenä Välikylällä.
Eikö Niskasen tammatkaan pärjänneet? Se olis jo ihme...
-
Ei Niskasessa ollut hyviä hevosia. Se oli ihme :!: :D
-
Ei se aivan niin ollut. :!: Eläinlääkäri luuli, että Ruuttusen tammassa on näivetystauti, joka oli väärä diaknoosi ja määräsi tamman lopetettavaksi.
Siitä syttyi Nivalan konikapina. :wink: :roll:
Tarkennuksena asiaan. Kyseessä ei ollut lääkäri vaan välskäri, jolla on huomattavasti vaatimattomampi koulutus ja osaaminen kuin lääkärillä.
-
Seppos: Minulla olevan aineiston mukaanRuuttusen tamman määräsi lopetettavaksi Jääkärieläinlääkintämajuri Kaarlo Engelvuori :?:
terv. juhoma
-
Lisään vielä tähän Ruuttusen tamma-asiaan , jos lopettamis määräyksen olisi antanut joku "välskäri" , niin varmasti Ruuttusen pojat ja Rättyän veljekset , sekä Lars Mikaelin isä olisivat heittäneet välskärin Kalajokeen :D
-
Seppos: Minulla olevan aineiston mukaanRuuttusen tamman määräsi lopetettavaksi Jääkärieläinlääkintämajuri Kaarlo Engelvuori :?:
terv. juhoma
Olen lukenut sen olleen välskäri, mutta olen mielelläni väärässä. Kiitän korjauksesta.
-
Ei se mittään, tulipahan tämäkin asia käsiteltyä.
Terkistin vielä tietoni netistä - Google Nivala Konikapina - (vikipedia)
Toivotan Sinulle ja kaikille foorumilaisille Oikein Hyvää Pääsiäistä !
(syökää Saarioisten MÄMMIÄ se on "Mämmeistä parhain" ) :D
-
Nivalassa, samoinkuin muuallakin Suomessa vaikutti Pienviljelijäin puolue. Puolue kuuluu olleen sen ajan kommunismiä. Tämän on minulle kertonut isä- vainaa vuosikymmeniä sitten. Hän oli kuulunut ko. puolueeseen. Puolueellahan oli jonkinlainen naru Yrjö Sirolaan. (kirjoista luettu tieto. Puolue sitten myöhemmin lakkautettiin. Näille raunioille sitten isä-Vennamo perusti Pientalonpoiken Puolueen. Nykyhistoriaa.
-
Nivalassa, samoinkuin muuallakin Suomessa vaikutti Pienviljelijäin puolue. Puolue kuuluu olleen sen ajan kommunismiä. Tämän on minulle kertonut isä- vainaa vuosikymmeniä sitten. Hän oli kuulunut ko. puolueeseen. Puolueellahan oli jonkinlainen naru Yrjö Sirolaan. (kirjoista luettu tieto. Puolue sitten myöhemmin lakkautettiin. Näille raunioille sitten isä-Vennamo perusti Pientalonpoiken Puolueen. Nykyhistoriaa.
30-luvun pienviljelijöiden poliittisesta järjestäytymisesta saa ilmeisen asiallisen kuvan Wikipediasta hakusanoilla
- Suomen pienviljelijäin puolue
- Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue
- Kansanpuolue (1932)
- Pulamiesten vaaliliitto
Artikkelien lähteenä on käytetty Matti Lackmanin tutkimusta.
Mt
-
Tällaiset historiaan liittyvät nostatukset ja huomiot ovat erittäin tärkeitä - herännäisyyden historiassakin on paljon asioita, joita emme ehkä osaa aina ottaa huomioon. Mitä enemmän foorumilla otetaan esiin näitä wanhoja asioita, sen parempi. Mutta samalla meidän on pyrittävä elämään vahvasti myös tätä päivää, ja on pyrittävä katsomaan mitä todella tapahtuu. Edellisen huomion - ja monta muuta huomiota tälle foorumille - ylöskirjannut mt on hyvä esimerkki - hän miettii paljon historiaa, mutta elää vahvasti herännäisyyden tätä päivää - saattaa jopa olla niin, että mt asuu Helsingin seuratuvalla Kampissa.
-
Tällaiset historiaan liittyvät nostatukset ja huomiot ovat erittäin tärkeitä - herännäisyyden historiassakin on paljon asioita, joita emme ehkä osaa aina ottaa huomioon. Mitä enemmän foorumilla otetaan esiin näitä wanhoja asioita, sen parempi. Mutta samalla meidän on pyrittävä elämään vahvasti myös tätä päivää, ja on pyrittävä katsomaan mitä todella tapahtuu. Edellisen huomion - ja monta muuta huomiota tälle foorumille - ylöskirjannut mt on hyvä esimerkki - hän miettii paljon historiaa, mutta elää vahvasti herännäisyyden tätä päivää - saattaa jopa olla niin, että mt asuu Helsingin seuratuvalla Kampissa.
No ei nyt ihan koko aikaa sentään. Välillä pitää käydä Helsingin mainioissa yleisissä saunoissa. Mutta jos Seuratuvalle saataisiin kertalämmitteinen sauna...
Mt
-
Hyvä kuitenkin muistaa, että ei Suomen maaseudun puolue (SMP) ja myöhemmin perussuomalaiset missään nimessä kommunistisia ole olleet. En tunne asiaa tarkemmin, mutta sattui vain silmään tuo, että olisivat lähtöisin jostain semmoisesta. En siis tunne tarkemmin, niin alku voi olla kommunistinen, mutta myöhemmin ei kyllä ole. Tai siis ainakin itse tiedän paljon ihmisiä, jotka kannattivat puoluetta sen takia, että Keskusta ajoi heidän mielestään vain isojen tilallisten etuja ja parin lehmän "mökkiläiset" (pientilalliset) jäivät omilleen.
-
V.V. perusti pientalonpojat puolueen, koska silloinen maalaisliitto ei ajanut mökkiläisten asioita. Johannes totesi aivan oikein.
Puolueeseen liittyi melkoinen määrä puustainpuolueen (SKDL) kannattajia. Tämä tieto on itse elettyä ja koettua.
Kotopuoleen tuli sodan jälkeen kaksi isoa asutusaluetta, jossa puustain puolueen kannatus oli voimakas.
Uuden puolueen synnyttyä ihmisiä siirtyi kannattamaan Veikon puoluetta. Onkin Sanottu, että V.V. pelasti Suomen kommunismiltä.
Seurasin tilannetta läheltä. Isäni oli silloin perustamassa puoluetta.
Siinä sivussa näin ihmisten ahdingon. Tämä riittäköön tällä erää.
-
Se on jännä, miten itsekin tiedän paljon evakkotaustaista väkeä, jotka kannattivat (ja kannattavat) Vennamon puoluetta. Syitä on kai kaksi: monet heistä olivat juuri näitä pientalonpoikia ja toisekseen Vennamon ansiosta asutustoiminta meni kivuttomammin kuin voisi olettaa, vaikka ongelmia toki oli ja paljon olikin.