Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Hanna - 22.05.07 - klo:12:24
-
Sain surullisia uutisia Suomesta: Vanhempieni synnyinkuntaa ja henkista kotiani Nurmoa, ei oo enaa olemassa :cry: , se on liitetty Seinajokeen :evil:
Siis alkaa kasittako mua vaarin Seinajoki oma kotikaupunkini ja ihan ok paikka...mut siis etta seurakunnasta tulee kappeliseurakunta ja kaikkee.
Tajuan tottakai et ei naa jutut ihan yksiselitteisia oo, mut itse olen kylla kaikenmaailman liitoksia vastaan. Siis yhteistyota pitaa tehda, sehan on selva, mut ylisesti ottaen olen sita mielta et paatokset tulisi tehda lahella kutakin ihmista. On utopiaa ajatella et osaisivat "Suur-Seinajoella" tehda kaikkia hyodyttavia paatoksia. Siis kyllahan sen ymmartaa jos joku kunta, jolla ei mee hyvin haluu liittyy, mut ku Nurmolla menee oikestaan paremmin ku Seinajoella, et huonot kaupat Nurmo teki.
Mitka on mietteet tasta asiasta yleensa tai tasta liitoksesta? Onko omia kokemuksia ja miten ootte "selvinny"kaikenlaisista"liitoksista. Vai onko kuntaidenteetilla valia?
Taalla Irlannissa on kylaidentiteetin lisaksi viela kreivikunta(county) identiteettikin ja se tuntuu oikeen mukavalta. Tuntuu todellakin kuuluvansa jonnekin! :D
-
Tietyt toiminnat on hyvä keskittää. Lähidemokratialle jää kyllä tehtävää. Yksi sellainen on yhdistymisestä seuraavat ongelmat, sellaiset, jotka ovat vaarassa joutua osastoon 'Lapsi pesuveden mukana'. Muutosvastarinta on siltä osin aina oikeutettua, että se vaatii kaikilta uutta asennoitumista. Lapsi parkuu. Hän tarvitsee hoivaa.
Päätösten vieminen kauemmaksi sallii päättäjän nähdä paremmin kokonaisuuden. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Etäältä havainnoiden yksityiskohdat eivät näy, mutta suurten rahojen liikuttelun kannalta koko kentän jännitteiden tiedostaminen toteutuu vain pitemmän etäisyyden päästä ykseydessä, yhdessä, sovussa omaa identiteettiä silti menettämättä.
-
Itse en ymmärrä yhdistämistä yhdistämisen vuoksi. Nyt tuli se yksi laki, että terveydenhoito pitäis järjestää niin, että on vähintään 20000 ihmistä alueella. Järjetöntä, kun tehdään keinotekoisia rajoja. Oma kotikuntani on tehnyt naapurikunnan kanssa yhteistyötä niin, että kirjasto ja kansalaisopisto ovat yhteiset, palvelupisteet kummassakin. Tasapuolisuuden vuoksi toinen hallinnoi toista. Homma on pelannut hyvin, mutta itsenäisiä kuntia molemmat edelleen.
Terveyskeskus on just vähän aikaa sitten yhdistetty ja minun kotikuntani isäntänä. Siinä säilyi vain joku palvelupiste siellä. Ei käy kateeksi naapurikuntalaisia, kun esim. vuodeosasto on toisessa kunnassa. Onko se reilua, että ihmiset viedään kuoleman lähestyessä naapurikuntaan kuolemaan? Toisekseen tk oli ennenkin jo ahdas paikkojen suhteen ja nyt kun tuli toisen kunnan hoidokit lisää, niin tietäähän sen, mikä tilanne on, kun paikkoja ei ole lisätty...osa potilaista on käytävillä ja esim. ruokailutilasta on erotettu sermeillä "huoneita". Onpas viihtyisä ja rauhallinen paikka viettää loppuaikojaan! Ihan älytön olo tulee, mutta onneksi ei ole tarvettä käydä, eikä omia läheisiäni ole sinne joutunut, vaan ovat saaneet ihan kotona kuolla tai sitten "terveempien" osastolla eli akuttiosastolla, jossa hoidetaan esim. parantumattomattomasti syöpäsairaat tms. ei-pitkäaikaishoidokit. Varsinainen vuodeosasto ei ole ihmisarvoinen paikka.
Tk:n kohdalla meni yli, mutta muuten on tuo yhteistyö pelannut. Muita kohteita on tietääkseni, että helluntaiseurakunnalla on toimipiste naapurikunnassa eli yhteinen on. Ortodoksinen seurakuntahan taasen on kaikkialla monien kuntien yhteinen. Naapurikunnassa ei ole koskaan ollutkaan lukiota, niin tulevat tänne lukioon. Kannanotoissa ym. tehdään myös yhteistyötä. Yhteistyö on minusta ok, niin säästetään, kun päällekkäisyyksiä karsitaan, mutta ei niin, että palvelut häviävät. Esim. vuodesosaston ois voinut säilyttää toisessakin kunnassa.
Kuntaliitoksissa on koomista, kun niitä ajavat usein ne köyhät kaupungit. Esim. Kuopion kaupungilla on talous tiukalla, niin mielellään ottaisi Siilinjärven parikseen. Matkaa ei ole kuin 20 minuuttia moottoritietä keskustojen välillä ja Siilinjärven Pohjois-osista käyvät melkein kaikki Kuopiossa töissä. Muuttotilastot on Pohjois-Savon huippuja, lapsia syntyy ja ongelma taitaa olla lähinnä, että minne kaiken rahan sijoittaa tulevaisuutta ajatellen, jos joskus tilanne huononeekin. Ei ole ihme, että Siilinjärvellä ei ole halua Kuopioon päin.
Toinen esimerkki Savosta, että Iisalmi kosiskelee Sonkajärveä ja Vieremää. Iisalmihan on tunnetusti niin velkainen kaupunki kuin mikä. Sonkajärvelläkin vähän mietitään, että haluavatko he siihen soppaan ja pari vuotta sitten äänestivät "ei" ja nyt on taasen mietitty tilannetta. Eikö ne kerralla usko? Vieremällä taasen ei ole haluja ollenkaan, kun menee niin hyvin, kun firmat menestyvät ym.
Ettäs semmoista. Itse ihmettelen tätä meininkiä. Kauan taisteltiin, että saatiin itsenäiset kunnat ja nyt ei se olekaan hyvä. Kunnilla on kulttuuriarvoja, identiteettiarvoja ym. Toisekseen, mitä järkeä on suurkunnissa, joissa on niin monta keskusta, että homma hajoaa. Lisäksi esim. Kuopioon liitetyistä kunnista veikkaan, että ei ne kaikki tunne itseään kuitenkaan kuopiolaisiksi, kun jotkut ei käy "oikeassa" kuopiossa lähes koskaan, kun oma keskusta on lähempänä.
Sellaista tällä kertaa. Tulipa pitkä viesti.
-
Kuntaliitoksissa taidetaan palata entiseen aikaan. Oli Rautalampi, Juva ja täälläpäin Tavisalmi jne. Liitoksissa kärsii sivukylillä asuvat autottomat ihmiset, eli eläkeläiset. Lieneekö tarkoitus siirtää nämä ihmiset liikekeskuksiin, jotka ovat entisiä kirkonkyliä. Missä ovat palvelut. Tietenkin siinä suurkeskustassa, jonne on pitkä matka perukoilta.
Pitää aina muistaa:PAKKOAVIOLIITOT eivät onnistu
Ihmisiä ei pidä pompottaa.
Kuntien yhteistyötä voidaan kehittää niin, ettei vähäväkinen väestönosa kärsisi.
-
Kotipuolessa Pieksämäellä saatiin vuosien jahkaamisen jälkeen reikäleipä liitettyä reikään tämän vuoden alusta. Seurakunnat yhdistyivät samalla, mikä on mielestäni hieno juttu. Oli ihan pähkähullua, että oli kaksi kuntakeskusta muutaman kilometrin päässä toisistaan, ja jonkun piti mennä toisen läpi asioidakseen "omassa" kunnassaan siellä toisella puolella, ja koululaisia kuljetettiin maalaiskunnasta aamuisin meidän koulun ohi vielä kymmenen kilometriä.
Kuntaliitosten hinta tietysti on, että ihmiset tuntevat vähemmän voivansa vaikuttaa asioihinsa. (Tosin kaipa siellä Nurmossakin jo nyt Bryssel määrää kaiken. ;)) Itse maksaisin mieluusti vähän korkeampaa kunnallisveroa, jotta saisin asua pienemmässä ja ihmisläheisemmässä kunnassa.
Vanhusten ja sairaiden pompottelu ja kurjistaminen on hävytöntä. Se on joku bisneskonsultti pistänyt kunnanisien päät sekaisin, kun johtavat kuntiaan kuin firmoja. Tai sitten kuntalaiset vain nurisevat veroistaan niin paljon, että tehostaa täytyy.
-
Mulla oli pitkät listat tunne- ja järkisyitä vastustaa Nurmon ja Seinäjoen kuntaliitosta. Nyt olen jo niin väsynyt,pettynyt ja surullinen liitokseen että tässä vain muutama tiivistettynä:
Tunnesyitä tietenkin se, että olen kasvanut Nurmolaiseksi. Nurmolla on oma historiansa ja perinteensä, nurmolaisilla nurmolaisen identiteetti. Nurmo on sopivankokoinen ja mukava paikka asua. Esim. nurmolaiset nuoret ovat hyviä tyyppejä, aina ei voi Seinäjokisista sanoa samaa. (tämä vähän kärjistettynä)
Suurin järkisyy on tietenkin demokratia. Nurmossa oli neuvoa-antava kansanäänestys, jonka tulos oli 60% vastustava ja vain 30% kannattava. Myös yläaste+lukiolle tehdyn äänestyksen tulos oli selvä: 70% vastusti kuntaliitosta.
Seinäjoki ja Nurmo ovat aina olleet ainakin välillä kuin kissa ja hiiri. Kysyn vaan mitä järkeä on pakkoavioliitossa, ja miten vain muutama saakurin päättäjä voi kävellä kansan yli ja vähät välittää nurmolaisten tahdosta! Niimpä lopullinen kunnanvaltuuston äänestys maanantaina pääättyi tulokseen 17-18 kuntaliitoksen hyväksi! Kunnanjohtaja ei itse edes uskaltautunut paikalle. Nurmon itsenäisyyden puolesta pitkään taistellut ProNurmo-järjestö ja paikalle saapunut väkijoukkokaan ei tietenkään enää kenenkään päätä kääntänyt.
MISSÄ ON DEMOKRATIA?!
Nurmo on hyvinvoiva, itsenäinen, ihmisläheinen kohtuullisen rikas kunta. Nurmolla ei myöskään ole velkoja. Ainakin joskus olen kuullut, että Seinäjoella niitä olisi.
Liitoksen avulla halutaan tehdä "vetovoimainen maakuntakeskus". Toisinsanoen verorahat laitetaan kaikki Seinäjoen keskustan parantamiseen ja sivukylät varsinkin vain unohdetaan. Nurmo on ollut tähän asti erittäin vetovoimainen, eikä kuntaliitos mielestäni millään lailla tähän vetovoimaisuuteen vaikuta, varsinkaan myönteisesti. Nurmoon on tullut paljon paluumuuttajia. Itseäni ei välttämättä enää houkuttele muuttaa takaisin täältä lähdettyäni, sillä ei ole enää olemassa Nurmoa jonne muuttaa takaisin.
Yksi suurin asia,joka muuttuu merkittävästi on Nurmon seurakunta. Nurmon srk:lla on mennyt erityisen hyvin. Myös esim. srk-talolla on ollut joustavaa järjestää jokin tilaisuus esim. seurat. Järjestäminen on ollut ilmaista ja joustavaa. Liitoksen jälkeen Nurmon srk:sta tulee kappeliseurakunta, ja jos kaikkiin systeemeihin tulee Seinäjoen malli, niin sen jälkeen jos seuroja tms. tilaisuuksia haluat järjestää srk-talolla, maksaa 2€ /hlö joku kahvikuppi. Täytyy siis tietää melko tarkasti montako ihmistä on tulossa. Mutta millä rahalla joku tilaisuuden järjestäjä maksaa esim. 100 ihmisestä 200€ omasta pussista..
Seinäjoki alkoi ikään kuin kiristämään Nurmoa, sillä tähän mennessä Ylistaron/nurmo/sjoen ollessa erillisiä kuntia, on ollut yhteiset hyvät terveydenhuoltojärjestelmät. Jos vain Sjoki ja Ylistaro olisivat tehneet liitoksen, olisi Seinäjoki halunnut purkaa entisen järjestelmän, ja Nurmolla ei ole tarpeeksi asukkaita (n.13 000) järjestää kaikkia omia terveydenhuoltojärjestelmiä.
Kaikenkaikkiaan en voi ymmärtää miten tämän mahtavan SUURSEINÄJOEN asioita joku yksi seinäjoen kunnanhallitus yms. voi johtaa. Päättäjät eivät varmasti edes tiedä kaikkia suurseinäjoen kolkkia jotka tähän nykyiseen kaupunkiin tulevat kuulumaan. Asun itse syrjäkylällä, ja pikkukoulut ja -kirjastot lopetetaan varmaankin alta aikayksikön.
Vasten ihmisten tahtoa ei varmastikkaan ala yhteistyö sujua kuin rasvattu. Nurmolaisista ei seinäjokisia saa ainakaan minusta. Surettaa kyllä kovasti Nurmon kohtalo, mutta ei kai auta itku markkinoilla.... Yritän tässä päästä tragediasta yli mahdollisimman pian, mutta tekisi kyllä mieli vetää lippu puolitankoon ja kapinoida, vaikka ei siitäkään taitaisi olla minkäänlaista hyötyä.
Kirjotan vähän vielä lisää syitä myöhemmin, jos tulee jotain mieltä painavaa tekstiä. :D
Tällaista Nurmossa!
-
Yhdistivät vuoden alusta myös minun vanhan kotikuntani Suolahden. Liitoskumppaneina Äänekoski, Sumiainen, ja jo aiemmin Äänekoskeen yhdistynyt Konginkangas. Nimeksi tälle "uudelle" kunnalle tuli "uusi Äänekoski". (Kuten arvata saattaa, Äänekoski siis näistä ennestään isoin oli.) Tuo lisäliite uusi tiputetaan ajan myötä nimestä pois.
Nyt ovat sitten päivitelleet kuinka ei sittenkään uudessa kunnassa toteutetut säästöt riitä. Konkurssikypsyydestä puhuttu. Yhä vielä pitäisi säästää ainakin koulutuksesta. Vanha lukioni on lakkautuslistalla. Sen valtteina on ollut juurikin pienuutensa, jolla saatu aikaan mahtavaa yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä, laadukasta ja kannustavaa opetusta, mikä on näkynyt mm. yo-kirjoitusten tuloksissa.
Ja yhdistyihän tässäkin liitoksessa tietysti myös seurakunnat. Kovin suurta on.
En ole vielä kauhean paljon positiivisuuksia tästä liitoksesta kuullut, paitsi niissä kunnanisien ja poliitikkojen puheissa liitosta markkinoidessaan.
Olisi kiinnostavaa nähdä sadan vuoden päähän tulevaisuuteen. Miten nämä kuntaliitokset ovat vaikuttaneet? Miten voivat terveyspalvelut ym., ihmisten hyvinvointi? Joko silloin taas pilkotaan pienempiin palasiin? Mitkä ovat poliitikkojen linjaukset ja valtion ohjaussuunta silloin?
-
Hengellisestä uskovaisuudesta seuraa maallinen. Kävelemme kuin lampaat keskusjohtoisesti. Juutalaisten joukkomurhakin perustui tähän tosiasiaan. Menivät ylhäältä annettujen ohjeiden mukaisesti kaasutettaviksi.
Toiselta puolen aina tulee olemaan nopeita, jotka syövät hitaat. Se ei ole viidakon laki, sillä sivistykseksi kutsuttua ajattelua on pehmentämässä putoamista.
Mitä itse aiheeseen tulee, kuntaliitoksissa on turha nikotella. Katse on suunnattava eteenpäin. Mitä pikemmin palautuminen tapahtuu, sitä pidemmällä olet. Et jää jalkoihin, kun seuraava mullistus iskee.
-
Hengellisestä uskovaisuudesta seuraa maallinen. Kävelemme kuin lampaat keskusjohtoisesti. Juutalaisten joukkomurhakin perustui tähän tosiasiaan. Menivät ylhäältä annettujen ohjeiden mukaisesti kaasutettaviksi.
Toiselta puolen aina tulee olemaan nopeita, jotka syövät hitaat. Se ei ole viidakon laki, sillä sivistykseksi kutsuttua ajattelua on pehmentämässä putoamista.
Mitä itse aiheeseen tulee, kuntaliitoksissa on turha nikotella. Katse on suunnattava eteenpäin. Mitä pikemmin palautuminen tapahtuu, sitä pidemmällä olet. Et jää jalkoihin, kun seuraava mullistus iskee.
Tuota noin, ihan muutamasta jutusta olen kanssasi satman eri mielta:
1. Vaitanpa etteivat ne juutalaiset ihan Jumalan kaskysta sinne kaasutettaviksi menneet...Kylla ne natsit ne sinne tais vieda, eika paljon vaihtoehtoja jaanyt. Iltalukemisiksi suosittelen John Boynen kirjaa The Boy in the Striped Pyjamas.
2. Kylla kannattaa valittaa! Tottakai tassa on nyt sitten katse suunnattava eteepain, kun kotikunnasta on tullut "Suur-Seinajoki"...mut ei kylla ilman pienta identiteettikriisia...Niin ja kuten ounastelinkin on myos taalla korttifoorumissa kohtalotovereita ja "sielunveljia ja -siskoja", jotka eivat myoskaan kannata kuntaliitoksia. Mutta siis sillahan ei tietenkaan ole paattajien mielesta mitaan valia mita kuntaleiset ajattelevat. Nyt siis kortit vaan joukolla mukaan kunnallispolitiikkaan ajamaan oikeita asioita! Niin vaikka taitaa sana kunnallispolitiikkakin olla kohta vanhentunut, kun ei Suomessa ole kohta enaa muuta kun kaupunkeja, eika kuntia ollenkaan.
3. Ja siis alkaa nyt kukaan luulko et taa topic on vaan tyyliin "vanhat hyvat ajat takaisin :cry: " perustettu. Vaan siis ihan oikeesti mielestani siina on suuri ristiriita, et paattajat on yhdistelee kuntia vaikka kuntalaiset ei halua. Kuten Annuu sen jo sanoi: Missa on damokratia? Ja siis oikeasti kylla se on identiteettikysymyskin mun mielesta!
-
Menettävätkö nurmolaiset identiteettinsä, jos kunnan nimi muuttuu? Eikö yhtä lailla ole vielä olemassa paikkakunta nimeltä Nurmo?
-
Mä ainakin empatisoin nurmolaisia ihan täydet. Kyllä siinä olisi lapualainen identiteetti kaukana, jos Lapuakin johonkin Seinäjokeen liitettäisiin. Nyt on keskusteltu Ylihärmän liittämisestä Lapuaan, ja ensireaktio siihen oli, että mitä ne tänne tunkevat (tai sinne, nythän asun Helsingissä...). No, on kai siinä ne taloudelliset hyvät puolet jne. mutta kyllä varsinkin Pohjanmaalla eri kunnilla ja kuntalaisilla on niin vahvat identiteetit ja oma kotikuntarakkaus, että liitoksilla saadaan valitettavan paljon eripuraa aikaan.
-
Samaa mieltä An-nan kanssa, että se on myös identiteettikysymys. Kuten aiemmin sanoinkin, niin ei kaikki tunne olevansa siihen kuntaan kuuluvia, mihin virallisesti kuuluvat. Ainakin itse kirjoittaisin aika pitkällä tikulla kotikunnakseni vaikkapa Iisalmen, jos asuisin vaikka Sonkajärvellä. Kuntien välillä on aina ollu identiteettieroja. Huomaahan sen jo siitäkin, että esim. Lapinlahdella on Alapitkä-niminen taajama, joka on etäällä Lapinlahdesta. Se on siis ihan taajama, ei ole koskaan ollutkaan oma kuntansa, mutta silti olen kuullut, että monet sanovat olevansa mieluummin alapitkäläisiä kuin lapinlahtelaisia. Käyväthän he kaupassa ja pankissa omassa taajamassaan tai työreissuilla Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Pohjoiseeen päin kunnan keskustaajamaan "Lapinlahteen" on harvemmin asiaan. Lähinnä terveysasioissa ja virallisissa asioissa, jos ei ole työ siellä. Itsekin koen heidät jotenkin vähän etäisinä, kun koko taajama on niin kaukana emätaajamasta ja siellä on itsessään paljon palveluja.
Ja vaikkapa Lapinlahti ja Varpaisjärvi...aina nahistelleet keskenään. Minunkin aikaani oli lukiossa erikseen se "Varpaisjärven sakki" ja Lapinlahden sakki". Varpaisjärvi on huomattavasti pienempi ja on selvää, että mahdollisessa kuntaliitoksessa (jota ei tosin onneksi vielä edes sunnitella) Varpaisjärvi olisi se häviäjä. Näin on käynyt jo nyt, kun terveyskeskus on Lapinlahdella ja lukio on aina ollut. Yhteistyöllä on kuitenkin molemmat kunnat voineet edes hieman pitää puoliaan, kun ei ole pakko tehdä mitään.
-
Menettävätkö nurmolaiset identiteettinsä, jos kunnan nimi muuttuu? Eikö yhtä lailla ole vielä olemassa paikkakunta nimeltä Nurmo?
Ei nurmolaisuus ja nurmolaisten identiteetti varmaankaan häviä, ainakaan tämän sukupolven aikana. En sitten tiedä miten on seuraavat sukupolvet, joka syntyy ja kasvaa Seinäjoki-nimisessä kaupungissa seinäjokelaisiksi, ja eivät koskaan ole edes eläneet aikaa, jolloin oli paikkakunta nimeltä Nurmo.
Nurmolaisilla ja esim. lapualaisilla on melko vahva oma identiteettinsä. Jos Lapuaa yritettäisiin liittää johonkin muuhun, (ja Lapuan nimi muuttuisi jne.) luulisin että vastustus olisi suurta. Vai mitäs luulet Anna? : )
-
Minen ihan oikiasti jaksa tuata rutinaa nuasta liitoksista.
Joskus muinoon oli muuan Lapuan seurakunta, johon kuuluu Härmät, Kauhava, Kuartane ja suuri osa Nurmua. Ennen kunta-aikaa tiätenki. Kuntalaitoskaan - tua rakas systeemi jonka takia moni ny ajatteloo elämänsä menevän pilalle - ei kyllä oo sataaviittäkymmentä vuattakaan. Son vaan pari kolome sukupolovia. Ja ihmiset jo ajatteloo, että oman kunnan raja on liki Raamatun veroonen muuttumaton totuus!
Kylät on ollu monin paikoon samat jo monta sataa vuatta, kunnat ja seurakuntarajat tuloo ja menöö. Mihinkä se ihmisten irentiteetti siitä katuaas? Mun veikkaus o, että isoommat kunnat saa aikahan paikallisuuren uuren nousun, ku kylät korostaa omaa paikkaansa maakunnas. Taitaa ollakki jo nii, että ne jokka enite keuhkoaa kunnan rajoosta, ei enää kaipaa kylähän, ku se on sitte jo liian piäni yhteesö. Halutahan piäntä muttei sentää liian piäntä.
Kyllä on tärkiämpää ja ristillistä on koko alueen tasaane hyvinvointi ku joirenki piänten kuntien ittekäs (toisinansa myäs viäreestä isompaa kuntaa kuppaamalla hankittu) hyvinvointi ja toisten viälä piänempien epätoivoone köyhyys ja väkimäärän vähenemine.
*muoks. meinas lipsahtaa yleeskiältä joukkohon*
-
Kyllä on tärkiämpää ja ristillistä on koko alueen tasaane hyvinvointi ku joirenki piänten kuntien ittekäs (toisinansa myäs viäreestä isompaa kuntaa kuppaamalla hankittu) hyvinvointi ja toisten viälä piänempien epätoivoone köyhyys ja väkimäärän vähenemine.
Taidat viitata tällä lopulla Nurmoon, joka on loisena hankkinut hyvinvointinsa Seinäjoen avulla? Onhan se niin, mutta toisaalta taas ei. Nurmo ei olisi mitään ilman Seinäjokea, mutta ei Seinäjokikaan yksin pärjäisi ilman naapurikuntia. Seinäjokelaisia saattaa olla Nurmossa töissä esim. Atrialla, monet nurmolaiset ovat töissä Seinäjoella yrityksissä ja muissa. Nurmo käyttää monia Seinäjoen palveluja (uimahalli,elokuvateatteri,teatteri, kaupat jne monia monia asioita) mutta samalla Nurmo on myös rikastuttanut Seinäjokea niitä käyttämällä. Se on vastavuoroista, ja kunnat tukevat toisiaan. En mielestäni ole pahimpia "keuhkoajia" tämän asian kanssa, itse kukin alkaa väsyä koko touhuun.Nyt totta kai uusiin asioihin pitää sopeutua ja yrittää etsiä hyviä puolia.
Totta kai liitos on hyödyksi koko Etelä-Pohjanmaalle, verovaroilla kehitetään Seinäjokea kilpailukykyisemmäksi koko Suomen mittakaavassa. Se on hienoa, mutta se tehdään osaksi Nurmon (ja Ylistaron) kustannuksella!
Liitos lisää kuitenkin byrokratiaa, jamiten yksi tuleva hallitus voi olla tasapuolinen, rahaa kuitenkin aina tarvitaan joka paikassa. Mietin vaan, miksi kaikessa täytyy siirtyä suurempaan ja suurempaan amerikanmallilla? Kukaan ei kuitenkaan osaa ennustaa miten tässä käy, onko liitoksesta hyötyä kuinka paljon ja kenelle, se nähdään sitten joskus, kuinka tää homma toimii.
Nurmossa kuntaliitosasiat ovat myllänneet raivokkaasti ja tunteet kuohuneet. Eniten ärsyttää koko hommasssa kaikennäköinen "vilunkipeli", Ilkan puolueellisuus, kuntaliitosselvityksen vajavaisuus, (huonoja puolia ja taloudellisia haittoja ei oltu tutkittu ollenkaan,vaikka olisi pitänyt) kaikenmoinen kiertely ja kaartelu. Asiaa puoltavat eivät aina suostu myöntämään, että tästä voisi olla jotain haittaa; maalaillaan tulevaisuudesta onnenpäiviä, kaikki on vain täydellistä, kunhan liitos tulee! Toisaalta taas ProNurmon jutut on menneet yli toisesta päästä.. Olisi siis helpompaa jos kuulisi aivan puolueettomasti kaikkia hyviä ja huonoja puolia yms. järkevästi.
-
Suurin järkisyy on tietenkin demokratia. Nurmossa oli neuvoa-antava kansanäänestys, jonka tulos oli 60% vastustava ja vain 30% kannattava. Myös yläaste+lukiolle tehdyn äänestyksen tulos oli selvä: 70% vastusti kuntaliitosta.
Seinäjoki ja Nurmo ovat aina olleet ainakin välillä kuin kissa ja hiiri. Kysyn vaan mitä järkeä on pakkoavioliitossa, ja miten vain muutama saakurin päättäjä voi kävellä kansan yli ja vähät välittää nurmolaisten tahdosta! Niimpä lopullinen kunnanvaltuuston äänestys maanantaina pääättyi tulokseen 17-18 kuntaliitoksen hyväksi! Kunnanjohtaja ei itse edes uskaltautunut paikalle. Nurmon itsenäisyyden puolesta pitkään taistellut ProNurmo-järjestö ja paikalle saapunut väkijoukkokaan ei tietenkään enää kenenkään päätä kääntänyt.
MISSÄ ON DEMOKRATIA?!!
Tuota niin, eikös ollutkin ihan demokraattisesti kunnallisvaaleissa valittu porukka, joka tuosta liitoksesta oli päättämässä? Mulle ei vielä ole valjennut, minkä ihmeen takia pitäis jokaisesta asiasta järjestää kansanäänestyksiä, kun noita päätöksiä tekemään kuitenkin erikseen äänestetään kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat. He perehtyvät asiaan monipuolisesti, ja tietävät jotain sen taustoista. Heitä kiinnostaa todennäköisesti enemmän se, mitä hyötyä/haittaa esim. tässä tapauksessa Nurmolle oli liittyä Seinäjokeen, ja ilmeisestikin tulivat siihen tulokseen että enemmän on hyötyä kuin haittaa. Sama homma vaikkapa Naton kanssa, turha siitä on kansanäänestystä järjestää, kun ei tavan tallaaja viitsi asiaan perehtyä vaan on valmiiksi ei-kannalla, koska "kaikki muutkin ovat". Minusta on hyvä juuri näin, että kansanäänestyksiä järjestetään harvoin, niihin liittyen äänestäjille jaetaan hyvissä ajoin tietoa ja ne ovat silti neuvoa-antavia eivätkä sitovia. Minusta koko demokratian ajatus onkin siinä, että päätöksiä tekevät sitä varten kansan valitsemat ihmiset, kuin se että me kaikki tekisimme päätöksiä, ja 95% niistä olisi täysin tunteella arvottuja, suurimpana perusteena naapurin Erkin painava kolmen promillen perjantaikännissä julistama totuus.
-
Hyvä minttu! Hyvä m.k! Mutta äänestäkää nyt vaan rohkeasti puolesta. Ollaan kerrankin hallituksen tukena eikä kuuluta änkyröiden valittajajengiin. Vaalikausi kerrallaan mennään myötä tai vastaan. Parempi kunnon rutina kuin ainainen kitinä, kaikkein paras 100 %:n tuki päättäjille. Yksityiskohtien arvostelu himmentää julkista kuvaa. Fasaadi on tärkeää vastustajien lamaannuttamiseksi. Keskustelu on käytävä omassa porukassa, jos epäselvyyksiä syntyy. Ollaan ulospäin yhtenäisiä.
-
Minä olen joskus miettinyt, että mitä järkeä on äänestää, kun ei ne kuiteskaan itse sitten edusta minua niin kuin itse haluan. No äänestäminen on kuitenkin pienempi paha, niin saa edes valitusoikeuden. Sveitsi on siitä hieno maa, että siellä ihmisillä on enemmän sananvaltaa käytännön asioissa. Jos suomalaisista suurin osa ei halua Natoon, niin ei kansanedustajien pitäisi 200 hengen voimin sellaista päättää. He ovat siellä ajamassa sitä, mitä kansa haluaa.
Ja sitten...itse olen äänestänyt jonkun sinne. No, okei, näin on, mutta se on kompromissi. Täydellistä ehdokasta ei ole, jos itse ei ole ehdolla, niin pitää tehdä kompromissi ja silloin taas joutuu tinkimään joistain asioista. Lisäksi vaikkapa tällaiset kuntaliitosasiat, koulujenlopettamiset ym. pidetään aina salassa vaalien yli, niin ei sitä voi tietää, mitä ne on oikeasti mieltä ja puolueenkin mielipiteet vaihtuvat. Viimeksi kunnallisvaaleissa äänestin ihmistä ja puoluetta joka kannatti sivukylien koulujen jatkamista. No, vajaa kuukausi meni vaaleista ja ruvettiin käsittelemään koulujen lopettamista ja kolme sai tuomion, koska "se on yleinen trendi". Oppilasmäärissä ei ollut muutoksia kuin yhdessä, yhdessä se jopa kasvoi. Ennen vaaleja kunnanjohtajaa ja omaa ehdokasta myöten kaikki kannattivat sivukouluja. Se ei ole demokratiaa tuo pimittäminen ja pienen porukan päätökset. Minun mielestä demokratia toteutuisi parhaiten, jos kaikista isoista asioista järjestettäisiin kansanäänestys. Vai pelätäänkö Suomessa, että kansa on eri mieltä, kuin se 200 hengen eliitti?
-
Keskustelu on käytävä omassa porukassa, jos epäselvyyksiä syntyy. Ollaan ulospäin yhtenäisiä.
Voi satman, ei voi taaskaan olla ku eri mielta. Minun mielestani nimenomaan pitaa kayda keskuskustelua (ja vaittelyakin) seka "ryhman" sisalla, etta ulkopuolella. Ei tassa nyt kukaan ole "kehityksen kyydista jaamassa" tai ikuisesti kitisemassa vaan kertakaikkiaan miettimassa: Onks tassa mitaan jarkea?
Se on ihan totta mita m.k kirjoitti, et itsehan ne kunnallispaattajat on sinne valittu. Ja se juuri on pointsi, kessa on vika kun eivat paattajat aja Nurmon asiaa! Ihan sellanen konkreettinen esimerkki: Nurmossa on hiljattain peruskorjattu kaikki koulut ja Seinajoella asia on viela ainakin osittain edessapain ja arvatkaa ketka maksaa verorahoistaan!
Kylaidentiteetti on kylla aivan kaunis ajatus, mutta ei enaa nykyaan helppo toteuttaa. Naista liitoksistahan hyotyvat lahinna lahiot kummallikin puolella kunnanrajaa. Oikeista kylista on jo kauan sitten lakkautettu koulut ja kaupat. Nyt sitten lapset pahimmassa tapauksessa kuskataan kymmenien kilometrien paahan kouluun kaupunki- tai ainakin ex-kuntakeskuksiin! Voihan sita kylahenkea sit hihkua siella pellolla, mut toivottavasti on auto kaytos, muuten voi tulla nalka, ku lahin kauppa on 50 km paassa.
Tottahan karjistinkin edellisessa kappaleessa ja Nurmossa ei kaikki oo ees niin kaukana, kun varmasti jossain Lapissa ym. Poitsini on siis vaan se et kannatan mahdollisimman paikallista paatoksentekoa. Tyyliin 'think globally, act locally'. Tottahan mullakin on taalta Irlannista nakokulmaa ja etaisyytta Nurmon asioihin (taishan joku mainita topicissa Brysselinkin), mut ei oo kylla mitaan halua ja kykya kokeilla paatoksentekoa siella (enhan ees seuraa paikallista mediaa)
Jos ennen oli tarkeeta saada oman kylan edustaja kunnanvaltuustoon, niin nyt ois varmaan kiva saada ees muutama oman ex-kunnan edustaja kaupunginvaltuustoon...Niin ja ajaakohan ne sitten joka kylan asiaa, epailempa :roll:
-
Kylaidentiteetti on kylla aivan kaunis ajatus, mutta ei enaa nykyaan helppo toteuttaa. Naista liitoksistahan hyotyvat lahinna lahiot kummallikin puolella kunnanrajaa. Oikeista kylista on jo kauan sitten lakkautettu koulut ja kaupat.
Identiteetti ja palvelut on kaksi eri asiaa, se kannattaisi nyt tietty muistaa. Joku haikaili identiteetin perään, ja sitä huolta en ymmärrä.
Palvelut katoaa pienissäkin kunnissa syrjäkyliltä joka tapauksessa ainakin resurssien puutteeseen (liikaa eläkeläisiä, liian vähän työssäkäyviä veronmaksajia, liian pienet koululaisten ikäluokat lähikoulujen ylläpitoon..). Ei sitä itsenäisyys paljon auta, realismi kunniaan.
Ja ne kaupat. Ne on pisnestä. Jos ei ole asiakkaita, niin yrittäjä lopettaa tai siirtää liiketoiminnan. Ei se mikään kunnan päättäjien lakkauttama palvelu ole, jos kylältä kauppa lähtee. Silloin on kyläläiset äänestäneet todnäk myös jaloillaan ja käyneet sit kuitenkin prismassa vaikka puheissaan haikailevat lähikyläkauppaideologiaa. Hyväntekeväisyyden nimissä tuskin kukaan haluaa tappiollista liikeyritystä pyörittää niiden parin autottoman eläkeläisen takia. Ja kauppaan pääsee taksisetelillä samalla kun käy lääkärissä.
-
Nua kunta kuntafuusiothan johtuu paliolti kuntien saamien valtionavustusten tiukentumisesta ja valtion kunnille asettamista palaveluvelevottehista. Moni kuntatalous pyärii miinusmerkkisenä pahoon. Ei siinä palion muu auta ku ottaa lusikka kaunihiseen kätehen ja yrittää jotenki tulla täs maas toimehen.
Onhan se selevää, että johanakin 3000 asukkahan Ylihärmäs esim. sairahanhoitopalavelujen tuattaminen maksaa palion enemmän, ku 14 000:n asukkahan Lapualla.
Tuan Ahavenanmaan kyllä vois myyrä Ruattalaasille, ku ne nii nenänvartta pitkin muutenkin tänne manterehelle katteloo. :wink:
-
Minä olen joskus miettinyt, että mitä järkeä on äänestää, kun ei ne kuiteskaan itse sitten edusta minua niin kuin itse haluan. No äänestäminen on kuitenkin pienempi paha, niin saa edes valitusoikeuden. Sveitsi on siitä hieno maa, että siellä ihmisillä on enemmän sananvaltaa käytännön asioissa. Jos suomalaisista suurin osa ei halua Natoon, niin ei kansanedustajien pitäisi 200 hengen voimin sellaista päättää. He ovat siellä ajamassa sitä, mitä kansa haluaa.
Ja sitten...itse olen äänestänyt jonkun sinne. No, okei, näin on, mutta se on kompromissi. Täydellistä ehdokasta ei ole, jos itse ei ole ehdolla, niin pitää tehdä kompromissi ja silloin taas joutuu tinkimään joistain asioista. Lisäksi vaikkapa tällaiset kuntaliitosasiat, koulujenlopettamiset ym. pidetään aina salassa vaalien yli, niin ei sitä voi tietää, mitä ne on oikeasti mieltä ja puolueenkin mielipiteet vaihtuvat. Viimeksi kunnallisvaaleissa äänestin ihmistä ja puoluetta joka kannatti sivukylien koulujen jatkamista. No, vajaa kuukausi meni vaaleista ja ruvettiin käsittelemään koulujen lopettamista ja kolme sai tuomion, koska "se on yleinen trendi". Oppilasmäärissä ei ollut muutoksia kuin yhdessä, yhdessä se jopa kasvoi. Ennen vaaleja kunnanjohtajaa ja omaa ehdokasta myöten kaikki kannattivat sivukouluja. Se ei ole demokratiaa tuo pimittäminen ja pienen porukan päätökset. Minun mielestä demokratia toteutuisi parhaiten, jos kaikista isoista asioista järjestettäisiin kansanäänestys. Vai pelätäänkö Suomessa, että kansa on eri mieltä, kuin se 200 hengen eliitti?
Jos joku muu maksaa ne kansanäänestykset kuin minä niin mikä ettei. Lisäksi esim. ennen Nato-äänestystä sellainen koe jokaiselle äänestäjälle, jossa katsotaan että kukaan joka ei asiasta tiedä muuta kuin naapurin Erkin mielipiteen niin ei pääse äänestämään niin sopii mulle. Homma vaan on niin, että ennen kuin tuollaisesta asiasta menee mitään sanomaan, niin kannattaa kyllä hieman perehtyä. Itse olen asian tiimoilta käynyt useammallakin luennolla, osa noista on ollut sopa maksullisia. Mm. Juhani Suomen esityksen olen käynyt kuuntelemassa muutaman sadan kilometrin päässä ja muutenkin seurannut asiasta käytyä keskustelua mediassa. Tällä perustella uskallan väittää, että kovin vaikeaa on keksiää kovin montaa hyvää syytä olla liittymättä Natoon, kun taas liittymistä puoltavia seikkoja on pilvin pimein. Tästä asiasta ei kuitenkaan tässä topicissa ollut kyse, joten ei siitä sen enempää. Sitä hain takaa, että ennen kun tuollaisista asioista menee äänestämään, niin joutaisi sitten kyllä olla kunnolla perehtynyt asiaan. En millään jaksa uskoa, että kaikki äänioikeutetut suomalaiset jaksaisivat moiseen hommaan ryhtyä, joten antaa vaan niiden päättää, joille siitä maksetaankin (monen kateellisen mielestä liikaakin). EU-kansanäänestyksessäkin oli todella lähellä ettei käynyt kehnosti, kun jyväjemmarit ja vastarannankiisket äänestivät Ei ihan siksi kun naapuri ja Paavo Väyrynenkin. Luojan kiitos oli neuvoa antava kansanäänestys ja päättyi lopulta parhain päin. Vielä enemmän olen kiitollinen ettei Eurosta järjestetty kansanäänestystä, itse olisin todennäköisesti tunnesyistä äänestänyt Ei, mutta nyt kun muutama vuosi ollaan niiden kanssa totuteltu niin ehdottomasti hyvä uudistus kaikin puolin.
Ja Hanna, aivan varmasti Nurmon kunnanvaltuutetut ajavat juurikin Nurmon asiaa. He vain ovat perehtyneet tuohon kuntaliitosasiaan huomattavasti syvällisemmin kuin sinä tai moni muu, jonka suhtautuminen asiaan vaikuttaa lähinnä tunnepohjaiselta (ainakin näin ulkopuolisen silmin).
-
Jaahas, mutta minulle ja varmaan Hannallekin tässä ei ole kysymys pelkästä rahasta. Itse en yleensäkään tee päätöksiä vain raha mielessä. Viimeksi perjantaina ostin farkut kontista, koska raha menee SPR:lle ja vielä ympäristöystävällistäkin, ja tietysti halpaa, mutta se ei ole tärkeintä.
Niin ja suurin osa suomalaisista minä mukaan lukien on niitä, joita ei jonkin Juhani Suomen tai muun hepun luennot kiinnosta vaan ihmiset tekevät päätöksensä sen pohjalta, mikä on heidän omasta mielestään paras. Ja jos se naapurin Erkki osaa vakuutta asiansa, niin mikäs siinä. Tai voihan se olla jopa lakimies se Erkkikin... Ja ylipäätään ei asioista pitäisi tehdä niin vaikeita, että niitä ei tavan kansa tajua. Sanasaivartelu on asia erikseen, mutta kysymys, että Natoon vai ei on yksinkertainen asia, siinä on vain kaksi kantaa ja kyse puolustusliittoon kuulumisesta. Tavan ihminen joutuu pohtimaan paljon hankalampiakin asioita, kuten vaikkapa veroilmoitusta, jossa on enemmän kohtia pohdittavana ja lain porsaanreikiä etsittävänä.
Ja jos päätöksenteon halpuutta mitataan, niin kannattavinta olisi diktatuuri fiksun hallitsijan kanssa. Tällöin ei menisi rahaa vaaleihin.
Kaikkia asioita taasen ei voi rahalla tai muilla "järkisyillä" ratkaista. Esim. erilaiset elintapatottumukset. Viimeksi viime viikolla tuli uusin tutkimus (lehdessä) alkoholin yhteydestä syöpään ja nykyisin alkoholi luokitellaan pieninäkin määrinä suunnilleen samaan luokkaan mustaksi käristetyn ruuan kanssa syöpävaarallisuuden suhteen. Vahva karsinogeeni siis. Ennenhän sanottiin, että punaviinilasi päivässä voisi olla jopa terveellistä, mutta ei enää. Siitä huolimatta tuskin sitä kielletään eikä ihmisiä luokitella sen mukaan, että käyttävätkö he sitä tietoisina haitoista vai ovatko he joka asiassa niin ortoreksisia, että voi voi. Entäs yleensä tupakointi, liikunta ja ruokatottumukset? Ihmiset tietävät, mikä on terveellistä, mutta siitä huolimatta elämä on muutakin, kuin pelkkiä ohjeita ja viisaita neuvoja. No tämä nyt meni jo vähän aiheesta, mutta ihan näin esimerkkinä, että järkisyyt ei ole kaikki kaikessa. Esim. Naton suhteen tosin epäilen, että liekö ne järkisyyt niin päteviä, kun ilman sotiakin on pärjätty ihan ok, mutta ei siitä sen enempää.
Oliko se nyt Vennamo vai kuka, joka sanoi, että "kyllä kansa tietää". Edustuksellisen laitoksen tarkoitus on vain helpottaa käytäntöä, kun ei jokaisen tarvitse olla miettimässä jokaista pikkuasiaa, vaan osa ihmisistä saa sen tehtäväkseen. Isoista asioista kuitenkin edelleen kannatan kansan mielipiteen kysymistä suoraan, jotta varmistutaan siitä, että kansa on samaa mieltä kuin edustajat. Edustajillahan kun ei ole muuta merkitystä kuin se, että he edustavat kansaa. Ei heidän tehtävänsä ole ohjailla mielipiteitä tms. vaan tehdä päätöksiä sen mukaan, mitä hän arvelee juuri hänen äänestäjiensä ajattelevan. Toisaalta juhanisuomien ja kumppaneiden harteilla on toisenlaiset työt. He eivät edusta kansaa vaan omia mielipiteitään.
-
Nurmossa kansa halusi pysyä itsenäisenä, mutta "herrat" kävelivät kansalaisten yli. Nurmo kiinnostaa - kuten tietenkin Lapua, Nurmes... - minua aika lailla, sieltä on osa esi-isistäni lähtöisin, siellä asuu äitini, asuu myös yksi siskoistani ja yksi veljistäni. Muutamia hyviä tuttuja, etten sanoisi ystäviä, on minulla Nurmossa myös. Minä halusin ja haluan Nurmon pysyvän itsenäisenä. Tahdon mahdollisimman pysyvää ja pitkäaikaista itsenäisyyttä myös nykyiselle kotikaupungilleni Vantaalle ( olen asunut V:n kaupungissa 1990-luvun alusta asti ), jota on kaavailtu osana massiivista Helsinkiä. Toivon ja hyväksyn väkevää yhteistyötä joukkoliikenne- ja terveydenhoitoasioissa pääkaupunkiseudun kuntien kesken, mutta nyt ja myöhemmin tulen toimimaan itsenäisen Vantaan puolesta.
-
Vuoden 2009 alusta liitetään Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdeksi Länsi-Turunmaan kunnaksi. Asun Korppoossa (840 asukasta), Parainen on suurin kaupunki, Nauvo puolta pienempi kunta, Houtskari Korppoota jonkinverran pienempi ja Iniö pienin (alle 200 asukasta).
Alueellisesti alue on melko laaja ja saarien rikkoma. Useitä pitkiä lauttayhteyksiä.
Ihmetellen odotamme mitä tuleman pitää. Koulujen kokoihin on tuskin vaikutusta, väkilukuhan ei muutu. Vanhainkodit ja päiväkodit pysynevät ennallaan.
Odotettu muutos on se, että palvelujen saamisessa kriteerit yhtenäistyvät. Esimerkiksi omaishoidontukea on vammaisen lapsen hoitamisesta saanut Paraisilla ja rajan takana Nauvossa, muttei täällä Korppoossa. Muitakin sellaisia juttuja on mistä kunnat ovat saaneet päättää varojen puitteissa, ja pienillähän niitä varoja ei ole.
Toivottavasti kuntainliitos täällä saisi aikaan hyviä asioita ja mahdollistaisi saariston elävänä pysymisen. Vanha sananlasku tuli mieleen : Ken elää, se näkee....
-
Mielenkiintoisia ja tunteita kuohuttavia nämä kuntaliitosasiat. Meidän kaksi itsenäistynyttä asemakylää on repimässä paloja emostaan, vaikka oikea ratkaisu olisi panna hynttyyt yhteen elleivät nämä tuhlaajapojat olisi niin velkaisia. Kaikki kolme ovat suurinpirtein samankokoisia väkiluvultaan (noin 35000), joten se ei pakota mihinkään, kun yhteistyö sujuu hyvin jo nyt. Toisin on vallanhimo ja verotulot.
-
Mitäs mieltä olette tuosta Sipoon ja Helsingin jutusta?
Minusta ihan naurettavaa, että Helsinki pystyy noin vain lohkaisemaan palan Sipoosta itselleen vedoten rakennusalan loppumiseen! Sipookin olisi ollut valmis alueen rakentamaan, niin millä oikeudella tämä tapahtuu? Ihan ihmejuttu tämä, että heikompi joutuu taipumaan vahvemman alle. Jos Helsingiltä loppuu kasvuala, niin minkä vuoksi ihmiset eivät saa asua Sipoon kunnan alueella, sillä asuuhan nytkin iso osa Helsingissä työssä käyvistä muissa kunnissa?
-
Niin, ja kun katsoo ilmakuvaa Helsingistä niin kyllähän siellä julmetusti on rakentamatontakin aluetta... Toisaalta mulle on aivan yhdentekevää lohkaistaanko sitten pala Sipoota vai ei, ei muakaan hirveästi ottais kupoliin jos Raudaskylä liitettäisiin vaikka Nivalaan.
-
Helsingissä toisaalta tarvitaan alaa, mutta eipä se sen lähemmäksi maantieteellisesti tule, vaikka Sipoosta tuleekin nimeltään Helsinki. Alueella asuvien huolen mukavan pientaloelämän loppumisesta kyllä ymmärrän, miten lie käy kun alue on osa Helsinkiä? Tietenkään kaikki eivät omakotitaloissa voi asua, ekologisistakin syistä tulisi suosia vähemmän kuluttavia kerrostaloja.
Espoon, Vantaan ja Helsingin yhdistämisestäkin on ollut taas viime aikoina ollut puhetta. Sitä en kyllä usko ihan lähiaikoina näkeväni. Mieluummin näkisin seutuliikennemaksun poistamisen!
-
Mun mielestä ihan hyvä päätös saada lisätilaa Helsinkiin. Sipoo on pinta-alaltaan hervottoman suuri kunta, ja toisekseen ihan liian kauan "elänyt Helsingin siivellä" osallistumatta pääkaupunkiseudun kehittymiseen, toisin kuin esim. länsipuolella oleva Espoo. Helsingissä ei paljoakaan ole rakennustilaa, joskin sitä lähivuosina vapautuu keskustan lähistöltä, kun isoja satama-alueita muuttaa Vuosaareen, ja ne kaavoitetaan/on kaavoitettu asuinalueiksi. Ihan tupaten täyteen ei Helsinkiä saa ja kannatakaan rakentaa, on yleistä viihtyvyyttä ja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista välittämistä, että esim. Keskuspuisto pidetään sellaisena kuin on.
Helsinki ei pysty kasvamaan ja laajentumaan oikeastaan mihinkään suuntaan, kun etelässä on meri, lännessä ja pohjoisessa tiheään asutut Espoo ja Vantaa; jos Helsinkiin halutaan lisää asuinalueita, on ainoa mahdollisuus hankkia sitä Sipoon puolelta. Sipoo itse ei varmaankaan halua rakentaa Helsingin itäpuolelle mitään pientaloalueita, ja myös julkinen liikenne on harmillisen kehittymätöntä sinne suuntaan. Sen vuoksi vaatii maansiirtoja/ostoja. Sipoolaiset tuntuvat suhtautuvan asiaan tunteella, ihan ymmärrettävästi, mutta koska tilanne on ainutlaatuinen Suomessa (muualla tilaa kyllä on ihan tarpeeksi), pitäisi ajatella myös järkevästi. Ja todellisuudessa sillä alueella asuu sipoolaisia ihan pieni osa. Peltoa ja maaseutua kyllä jää Sipooseen yllin kyllin tämänkin jälkeen.
Mun mielestä koko pääkaupunkiseudun isot kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa) saisivat liittyä suureksi kaupungiksi, jossa suuret päätökset tehtäisiin koko aluetta katsellen eikä vain keinotekoisten rajojen kautta.
-
Kieltämättä yhdistyminen olisi päätöksenteon kannalta kätevää, mutta Espoon suostumiseen en usko, saati Kauniaisen. Helsinki ja varsinkin Vantaa varmasti mieluusti ottaisivat myös Espoon verorahat yhteiseen kassaan ;) Päätöksenteon yhtenäistämistä ja alueen yhteisen edun ajattelemista kyllä kaivattaisiin lisää, omien etujen ajamisen sijaan.
-
Jos Helsinki hyökkää itsenäisen Vantaan kimppuun meitä vantaalaisia lähtee iso revohka Ikean kulmille ikään kuin vastaanottamaan helsinkiläisiä. Painiksi se silloin menee.
Olen nyt ja huomenna itsenäisen Vantaan puolesta. Asiasta enemmän tässä ketjussa vähän ylempänä.
-
Tuntuu, että varsinkin muualta Suomesta katsottuna ei ymmärretä, että Espoossa ja Vantaalla asuvillakin on kotikuntaylpeytensä.
-
Espoossa ja Vantaalla asuvillakin on kotikuntaylpeytensä.
Mukava kuulla et on, ettei kaikki siella paassa Suomea asuvat identifoi itseaan vaan "stadilaisiksi" :wink: Vakavasti puhuen, kylla ihmisilla on varmasti tarvetta samaistaa itsensa vahan muuksikin kun suurhelsinkilaisiksi. Ja taitaa itseasissa Helsingin monilla kaupunginosillakin oma identiteetti.
Mukava huomata, et samanlaisia ollaan, oli sit kyseessa Nurmoo tai Sipoo! Vaikka minulla (juuri Ouluun muuttamisesta tietaa saaneena ja muutenkin) ei oo kylla mitaan hinkua tonne paakaupunkiseudulle, vaikka niin monen askeleet sinne johtaakin...
-
Espoon, Vantaan ja Helsingin yhdistämisestäkin on ollut taas viime aikoina ollut puhetta.
Kannatan! rannikkoseudun pikkukylät vain yhteen! 8)
-
Pakko kertoa, että meinasin saada outoja katseita töissä, kun hesarissa pääkaupunkiseudun kuntaliitoksia käsitelleessä jutussa ollut minihaastis aiheutti täydellisen spontaanin repeämisen hirveään naurunremakkaan.
Kysymys oli siis jotakuinkin, että kannattaako kyseinen henkilö pääkaupunkiseudun yhdistämistä yhdeksi kunnaksi. Vastaus oli jotakuinkin: "En kannata. Palvelutkin joutuisi kuitenkin vain hakemaan kauempaa. Nytkin joudun käymään kruunuhaasta punavuoren terveyskeskuksessa."
Ziiz! kruunuhaasta punavuoreen! mitä riistoa! ne kapitalistisiat! :----------------------------D
ps. länsiterminaalista palaavassa bussissa kuultua:
-no, tuossa se eduskuntatalo sitten on
-ai, tässäkö se on
-siellä ne tyhjäntoimittajat istuvat vaan kaiket päivät ja palkka juoksee
-no mutta onhan siellä juha mieto nykyään!
-niin, mutta eihän se yksi järkevä yksin paljoa saa aikaan
-mutta on se mietaa hieno mies - sellainen kunnon rehti mies
-nii, yksi jämpti sinnekki saatu
Demokratia go go! :D
-
Tuntuu, että varsinkin muualta Suomesta katsottuna ei ymmärretä, että Espoossa ja Vantaalla asuvillakin on kotikuntaylpeytensä.
Tai oikeastaan kyläylpeytensä. Jotkut on tapiolailaisia, toiset taas myyrmäkeläisiä. Ja kaikki ihkuylpeitä kylästään. Itse olen taas puoleksi töölöläinen, neljänneksi soukkalainen ja neljänneksi varsinaissuomalainen. :)
Täällä ei ole käsitelty kuntien yhdistämisen mallitapausta. Salon seudun kunnat = 10 kpl (ilman Someroa) liittyvät yhdeksi kunnaksi ja kivutta. Suurin ongelma tuntuu kuntalaisten mielissä olevan se, että millainen on uuden kunnan vaakuna.
-
Täällä ei ole käsitelty kuntien yhdistämisen mallitapausta
Hyva Salis et nostit tamankin puolen esiin: Kylla varmasti onnistuneitakin kuntaliitoksia on! Itseani nyt sattui arsyttamaan tama Suur-Seinajoki, kun siina asiassa on aika monta puolta. Ja yleisesti ottaen kannatan sita et palvelut sais mahdollisimman lahelta. Parhaimmillaan kuntaliitoksista hyotyvat kaikki osapuolet.
Palvelujen tuottaminen tasapuolisesti on kuitenkin hyvin vaativaa hommaa ja valitettavasti useimmiten tunnutaan ajattelevan enemman rahansaastoa kun elamanlaatua. Juu, eikohan vaan kaikki vaan yhdistyta kauniiksi Suur-helsingiksi...onhan siella eduskuntatalossakin onneksi se Mietaa :lol:
-
Täällä ei ole käsitelty kuntien yhdistämisen mallitapausta....Itseani nyt sattui arsyttamaan tama Suur-Seinajoki, kun siina asiassa on aika monta puolta. Ja yleisesti ottaen kannatan sita et palvelut sais mahdollisimman lahelta. Parhaimmillaan kuntaliitoksista hyotyvat kaikki osapuolet.
Kyllähän Salon seudulla vastustajiakin on, mutta kuten Seinäjoen niin Salonkin naapurissa on kuntia, jotka eivät tulisi toimeen ilman naapurikaupungin palveluja kuten koulutuspalvelut (lukio, ammatillinen, yläaste), terveyspalvelut (terveyskeskus, sairaala), jätepalvelut jne.
Miksi yläpitää monta kuntaa pystyssä, kun ne kaikki ovat riippuvaisia siitä yhdestä isosta kunnasta?
Palvelujen tuottaminen tasapuolisesti on kuitenkin hyvin vaativaa hommaa ja valitettavasti useimmiten tunnutaan ajattelevan enemman rahansaastoa kun elamanlaatua. Juu, eikohan vaan kaikki vaan yhdistyta kauniiksi Suur-helsingiksi...onhan siella eduskuntatalossakin onneksi se Mietaa :lol:
Kunnan palvelujen hajasijoittaminen on kuntaliitosten ehdoton edellytys. Kunnan talouden kuntoon saattaminen on ehdoton edellytys sille, että kuntalaisille voidaan tarjota elämänlaatua tulevaisuudessakin.
-
Tsot,tsot Salis! Seinäjoen naapurissa on vakaa, vankka ja itsekseen (fyysis-henkis-taloudellisesti) pärjäävä Nurmo, veturinaan 1300 työntekijän Atria, massiivinen lihanjalostustehdas. Vaikka vertaus teurastamon yhteudessä on hassu, niin Seinäjoki halusi hyvin lypsävän lehmän, Nurmon! Nyt taisit, Salis, puhua kunnista, joista et paljon tiedä.
Kerran (ainakin kerran ) vielä: Kalistaja on itsenäisen Nurmon ja itsenäisen Vantaan kannalla.
-
Joo, ja Nurmoa puolustaakseni (vaikkei se tietenkään Lapuan veroinen ole ;)) täytyy sanoa, että siellä on mm. hyvämaineinen lukio, jätehuolto toimii (siinä tehdään yhteistyötä monien lähikuntien kanssa), eikä ole siis riippuvainen ainakaan näissä asioissa Seinäjoesta. Nurmo on ymmärtääkseni ollut hyvinkin itsenäinen ja omavarainen kunta. Seinäjokea vaan harmittaa, kun niin monet asuvat Nurmossa ja käyvät töissä Seinäjoella ja vievät veronsa siten väärään kuntaan.
-
Tsot,tsot Salis! Seinäjoen naapurissa on vakaa, vankka ja itsekseen (fyysis-henkis-taloudellisesti) pärjäävä Nurmo, veturinaan 1300 työntekijän Atria, massiivinen lihanjalostustehdas. Vaikka vertaus teurastamon yhteudessä on hassu, niin Seinäjoki halusi hyvin lypsävän lehmän, Nurmon! Nyt taisit, Salis, puhua kunnista, joista et paljon tiedä.
Kerran (ainakin kerran ) vielä: Kalistaja on itsenäisen Nurmon ja itsenäisen Vantaan kannalla.
Kyllähän mää nyt Nurmoon tunnen, kun paras kaveri on siellä ja monta kertaa siellä käynyt.
Jokainen voi olla omaa mieltää kuntaliitoksista, mutta sanonpa vaan, että vajaan kuuden miljoonan Suomeen ei sais mahtua yli 400 kuntaa. Siinä on ainakin puolet liikaa.
-
Seinäjokea vaan harmittaa, kun niin monet asuvat Nurmossa ja käyvät töissä Seinäjoella ja vievät veronsa siten väärään kuntaan.
Kyllahan vaan vaitan et ihan jokunen Seinajokinenkin saattaa olla siella Atrialla tois :D Vaan jotenkin sita vaan toivois, et sita ihan oikeesti ajateltais kuntalaisten parasta, eika vaan pyoriteltaisi niita lukuja. Satun nyt vaan olemaan edelleen sita mielta, et mita lahempana paatoksenteko on kuntalaista sita enemman se hyohyttaa hanta.
-
Satun nyt vaan olemaan edelleen sitä mieltä, et mitä lähempänä päätoksenteko on kuntalaista sita enemmän se hyödyttää häntä.
Mielenkiintoinen ristivalo syntyy, kun niputamme demokratiassa keskittämisen ja lähidemokratian. Keskittäminen takaa suunnittelun ja säästöt, lähidemokratia edellyttää ja aktivoi kansalaisten omatoimisuutta. Kädestä suuhun minä itse ja ystäväni sekä naapurit, me olemme kaikkea keskusjohtoisuutta vastaan. Emme tunne heitä, jotka päättävät meille tärkeistä asioista. Olemme omalla työllämme saaneet kaiken tämän aikaan. Emme hyväksy, että nyt joku byrokraatti alkaa sanelemaan, miten on oltava ja elettävä. Te kommunistit vain haluatte riistää meiltä kaiken sen hyvän ja kauniin, minkä olemme OMALLA TYÖLLÄMME SAANEET.
-
Emme tunne heitä, jotka päättävät meille tärkeistä asioista. Olemme omalla työllämme saaneet kaiken tämän aikaan. Emme hyväksy, että nyt joku byrokraatti alkaa sanelemaan, miten on oltava ja elettävä. Te kommunistit vain haluatte riistää meiltä kaiken sen hyvän ja kauniin, minkä olemme OMALLA TYÖLLÄMME SAANEET.
Ei kannata nyt liika kiihtyä. Onhan aina sellainen vaihtoehto, että pyrit Yhdysvaltojen kansalaiseksi, jossa voit toteuttaa yksilöllisyyttäsi ilman byrokratia ja saat maksaa maltaita koulutuksesta, terveydenhuollostasi ja muista palveluista.
-
Tänä vuanna on kuntauuristusta alettu Kokoomuksen johrolla valamistella torenteolla ja kuntakarttaa aiotahan harventaa oikeen aukkohakkuu periaatteella. Mun miälestä isot kolhoosikunnat ei ole terveellisiä ihimisen elää ja maaseurun autioituminen tuhoaa vähitellen infran joka pitää maakunnat elävinä.
Lapualaanen Seppo Niemelä on myäs huamioinu hyvin yhteisöllisyyren katoamisen vaikutukset kuntauuristuksis.
"Sen sijasta kuntauudistajat panevat tarmonsa lopunkin paikallisen yhteisöllisyyden tuhoamiseen. Herätän kansalaismielipidettä, joka reivaa suunnan kohti vahvan sosiaalisen pääoman Suomea. Tarvitsemme laajan yhteisöllisyyden palautusohjelman. Tässä jos missä olisi myös sen kuuluisan arvojohtamisen paikka.
Seppo Niemelä
Kirjoittaja on Lapualla asuva filosofian tohtori. http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/sosiaalisen-kadottaminen-1.1128764
-
Olen Seppo Niemelän kanssa samoilla linjoilla.
Kuntarakenteen uudistus ilman paikallisuuden ja paikkakuntasamastumisen tukemista on huonoa hallintoa.
Hallintokunta on yksi asia, paikkakunta on toinen. Ihminen asuu paikkakunnalla. Hallinto pyörii omissa yksiköissään.
Pernaja on edelleen Pernaja, vaikka (hallintokunnan) nimi on Loviisa. Ja Loviisa on tietysti Loviisan kaupunki, joka loppuu siinä missä Pernaja alkaa. Tätä ei vallantäyteydessään monikaan kunnanpamppu tajua.
Jos ei asiaan puututa ajoissa, Pernajan pojasta Mikael Agricolasta tulee tulevaisuuden koulukirjoissa loviisalainen.
Jossain mainittiin, että kuntarakenneuudistus on ikään kuin paluuta vanhoihin emäpitäjiin, joiden kappeliseurakunnista muodostui sitten myöhemmin kuntia. Oiva ajatus. Etelä-Savon kuntien yhdistynyt yksikkö olisi siten Savilahden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Savilahti) hallintokunta (eikä esim. Mikkeli).
Mt