Körttifoorumi
Keskustelu => Raamattupiirit => Aiheen aloitti: kalamos - 26.04.25 - klo:09:19
-
Johannes kärsii vankeutta
Patmos-saarella
Jumalan Sanan ja Jeesuksen tähden.
Yhtäkkiä hän kuulee kuin
pasuunan äänen kajahtavan
ja sanovan hänelle:
- Kirjoita kirjaan,
mitä näet
Johannes kääntyy katsomaan,
mikä ääni hänelle puhuu.
Näky puhujasta on niin valtava,
että Johannes kaatuu
(kuin) kuolleena
puhujan jalkojen juureen.
Mutta tämä laittoi kätensä
Johanneksen päälle,
ja ilmaisee olevansa
kuoleman voittaja.
Puhuja toistaa tarkentaen
antamansa kirjoitustehtävän.
- Kirjoita siis
mitä olet nähnyt
ja
mikä nyt on
ja
mitä tämän jälkeen on tapahtuva
Ensimmäiseksi
Johanneksen tuli kirjoittaa ylös se,
mitä hän oli jo nähnyt,
kun näki Jeesuksen.
Toiseksi
Johanneksen tuli kirjoittaa siitä,
mikä nyt on.
Kolmanneksi
Johanneksen tuli kirjoittaa siitä,
mitä tämän nykyisen
seurakuntakauden jälkeen on tapahtuva.
Kolmeosaisen pääsisällön edellä
ensimmäisen luvun alkuosassa on
alkusanat ja alkutervehdys.
Kolmeosaisen pääsisällön jälkeen
viimeisen luvun loppuosassa on
loppusanat ja lopputervehdys.
Ilmestyskirjan sisältö on siis
hyvin selkeä
seitsemän osion
mudostama kokonaisuus.
- Alkusanat
Alku tervehdys
Mitä Johannes oli jo nähnyt
Mikä nyt on
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
Loppusanat
Lopputervehdys
Avain Ilmestyskirjan pääsisältöön
on sen ensimmäinen osio,
jossa Johannes kertoo,
mitä hän näki,
kun kääntyi katsomaan,
mikä ääni hänelle puhui.
Ilmestyskirjan kokonaisuuteen
on avain sen ensimmäinen sana.
ἀποκάλυψις
apokalypsis
Kysymys on verbistä
καλύπτω = peittää
kalyptō
Mutta sen kääntää vastakkaiseksi
etuliite
ἀπό = pois
apo
Kysymyksessä onkin siis
peitteen ottaminen pois.
Eli Ilmestyskirja on
Jeesuksen Kristuksen tekemä
Jeesus ottaa pois peitteen
sen päältä,
mikä on ollut kätkettynä.
Ensin tämän paljastuksen
teki Isä Jumala,
joka antoi Jeesukselle
tämän kätkettynä olleen.
- Jeesuksen Kristuksen ilmestys,
jonka Jumala antoi hänelle
Tuo antaminen
on hyvin voimakas ilmaisu.
Samaa ilmaisua käyttäen
luvuissa 2-3
Jeesus lupaa antaa seurakunnille
aina jotakin erityistä.
Ja jokainen meistä on varmuudella
saava kaiken sen,
mitä tuossa huipukatkelmassa
eli Ilmestyskirjan
keskimmäisessä osiossa
meille luvataan.
Johannes edustaa Ilmestyskirjassa
koko seurakuntaa.
Ja näin me läydämme itsemme
autuaina vastaanottajina
jo Ilmestyskirjan
ensimmäisestä jakeesta.
- Jeesuksen Kristuksen ilmestys,
jonka Jumala antoi hänelle,
näyttääkseen palvelijoillensa,
mitä pian tapahtuman pitää;
ja sen hän
lähettämänsä enkelin kautta
antoi tiedoksi
palvelijalleen Johannekselle
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Ilm 1:11
Ilm 1:19
Ilm 1:1
-
Tekstissä on aikamääre 'pian'. Hain sen vastineen alkukielestä. Sanakirja antoi useita vaihtoehtoja: nopeasti, kiireesti, vikkelästi, joutuun, äkkiä, paikalla, heti, pikaisesti, kohta, pian. Ilmestyskirjaa luetaan kuitenkin viimeisten aikojen ennustuksena. Niinpä tuo 'pian' hämmentää.
-
Alkutekstissä on tuossa
Ilmestyskirjan ensimmäisessä jakeessa
substantiivi:
τάχος = nopeus
takhos
Sijamuoto ja prepositio huomioiden
siinä siis sanotaan:
ἐν τάχει = nopeudella
en takhei
Kysymys on siis
yllättävistä käänteistä.
Minä tavaisin tuon jakeen näin:
- Paljastus Jeesuksen Kristuksen,
jonka antoi Hänelle Jumala,
näyttääkseen palvelijoille Hänen,
mitkä pitää tapahtua äkisti
ja tunnusmerkitsi
lähettäen kautta enkelin Hänen
palvelijalle Hänen
Johannekselle.
Kun jotain tapahtuu,
niin se tapahtuu niin äkisti,
että meidän täytyy etukäteen
tietää, mitä tapahtuu,
jotta voimme sitten toimia.
Kun Jeesus puhui lopunajan
tapahtumista,
niin itse asiassa Hänen puheensa
alkoi toteutua jo
tuon silloisen sukupolven aikana,
vaikka tuo puhe eskaloituu
sitten aivan maailmanloppuun asti.
Ja niin sitten kävi,
että Jeesuksen sukupolven aikanakin
vain ne selvisivät
silloisesta ahdistuksesta,
jotka tekivät aivan kirjaimellisesti
niinkuin Jeesus oli käskenyt.
- Kun te siis näette
hävityksen kauhistuksen,
josta on puhuttu
profeetta Danielin kautta,
seisovan pyhässä paikassa
- joka tämän lukee,
se tarkatkoon -
silloin ne,
jotka Juudeassa ovat,
paetkoot vuorille;
joka on katolla,
älköön astuko alas noutamaan,
mitä hänen huoneessansa on,
ja joka on pellolla,
älköön palatko takaisin
noutamaan vaippaansa.
Siis heidän tuli jo silloin ymmärtää,
että kaikki tapahtuu
sellaisella nopeudella niin äkisti,
että pellolta ja katoltakin
suoraan juostaan pakoon,
eikä haeta kotoa mitään
pakomatkaa varten.
Mutta sitten toinen asia on,
että milloin jotain tapahtuu.
Ja tämän asian
Ilmestyskirjan alkusanat
Johanneksen tallentamana
kirjaa näin:
- joka tässä todistaa
Jumalan sanan
ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen,
kaiken sen,
minkä hän on nähnyt.
Autuas se,
joka lukee,
ja autuaat ne,
jotka kuulevat
tämän profetian sanat
ja ottavat vaarin siitä,
mitä siihen kirjoitettu on;
sillä aika on lähellä!
Siis vain ottamalla vaarin
ne tunnusmerkit,
jotka Ilmestyskirjasta löydämme,
voimme ymmärtää
missä aikakaudessa olemme.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Ilm 1:1 kirj.
Matt 24:15-18
Ilm 1:2-3
-
Kysyn uudestaan mielipidettäsi jota eräät ovat jo vuosikymmeniä sitten puhuneet: Tarkoitetaanko tässä tällä Paavin kirkkoa, tai Paavia itseään? Voiko sitä tietääkään.
Ajatus nousee tietenkin eilisen huikean hautajaisnäytelmän myötä. Itse Franciscus ei voine olla iljetys.
Muita merkkejä , luonnonmullistukset, tulipalot, sodat on on ollut aina. Nyt kuitenkin tiedämme niistä heti ja enemmän.
Minua eniten huolestuttavat nämä 'väärät johtajat' jotka pukeutuvat kristityn hahmoon, mutta tekevät tekoja joita kristityn ei pitäisi tehdä. Valheen ruhtinan palvelijoita ne ovat.
Ilmastomuutos on todistus Raamatun ennustuksista vesien myrkyttymisestä, kalojen jalintujen kuolemasta. Ilmaston kuumeneminen enteilee tulta joka polttaa kaiken.
-
Viittaat Jeesuksen sanoihin,
joita lainasin:
- Kun te siis näette
hävityksen kauhistuksen,
josta on puhuttu
profeetta Danielin kautta,
seisovan pyhässä paikassa
Ja näin Danielin kautta oli puhuttu:
- Ja siitä ajasta,
jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan
ja hävityksen kauhistus asetetaan,
on oleva
tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.
Autuas se,
joka odottaa ja saavuttaa
tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.
Tämän katkelman tarkastelu
olisi varmaan hyvä aloittaa
selaamalla jo toteutunutta historiaa.
Hävityksen kauhistus
tulee ensimmäisen kerran esille
jo Danielin kirjan luvussa 8.
Tosin mutkan kautta.
Eli tarkkaan ottaen tuo sanonta
hävityksen kauhistus
löytyy Makkabilaiskirjasta,
jossa kerrotaan
sen tapahtuman toteutumisesta,
joka oli Danielin kirjassa oli ennustettu.
Ja siinä yhteydessä (1 Makk 1:54)
käyttää ilmaisua
hävityksen kauhistus:
- he pystyttivät
hävityksen kauhistuksen
alttarille
Danielin kirjan luvussa kahdeksan
Daniel näkee
kuinka kaksisarvinen oinas riehuu
kunnes uhkeasarvinen kauris
tallaa sen maahan.
Kauris kasvaa suureksi,
mutta sitten
sen uhkea sarvi katkeaa
ja tilalle kasvaa neljä uutta,
joista yksi poikii
alussa vähäpätöisen sarven,
joka kuitenkin lopulta kasvaa
ja ulottuu ihanaan maahan asti
lakkauttaen siellä olevan pyhäkön
jokapäiväisen uhrin.
Tuo kauhistava rikos kestää
2300 iltaa ja aamua,
sitten pyhäkkö asetetaan
jälleen oikeuteensa.
Gabriel selittää näyn Danielille
vaihe vaiheelta:
- Kaksisarvinen oinas,
jonka sinä näit,
on Meedian ja Persian kuninkaat.
Ja kauris on Jaavanin kuningas ...
Mutta sinä lukitse näky,
sillä se tarkoittaa kaukaista aikaa.
Ja nyt tarvitaan enää vain
pieni vilkaisu historiaan,
ja voimme nähdä,
että kauan Danielin päivien jälkeen
näky toteutui pilkun tarkasti
alkaen Meedian valtaannoususta
ja päätyen siihen,
kun neljännestä sarvesta
puhjennut sarvi
lopulta häpäisee
Jerusalemin temppelin vihkimällä
sen Zeuksen palvontapaikaksi
irstaine uhrimenoineen.
Hävityksen kauhistus on siis mainittu
ensimmäisen kerran asiayhteydessä,
jossa Jumalan temppelistä on tehty
epäjumalan palvontapaikka
irstaine uhrimenoineen.
Ilmestyskirjassa tuo 'kauhistus'
liitetäänkin juuri porttoon:
- Ja nainen oli puettu
purppuraan ja helakanpunaan
ja koristettu
kullalla ja jalokivillä ja helmillä
ja piti kädessään kultaista maljaa,
joka oli täynnä
kauhistuksia
ja hänen haureutensa riettauksia.
Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi,
salaisuus:
'Suuri Babylon,
maan porttojen ja kauhistuksien äiti'.
Kun Jeesus puhui (Matt 24:15)
hävityksen kauhistuksesta,
niin Hän ei tietenkään tarkoittanut
Makkabilaiskirjaan tallennettua tapahtumaa,
koska sehän oli jo toteutunut.
Kun Matteus kirjoittaa tuon kohdan
Jeesuksen puheesta evankeliumiinsa,
hän pyytää lukijoitaan huomioimaan sen.
Ei Matteus missään muussa kohdassa
niin tee.
Hän siis selvästi ymmärsi tapahtuman
olevan lähellä, oven edessä.
Myös Paavali antoi jopa avio-ohjeita
lähestyvää ahdinkoa silmällä pitäen.
Apostolit olivat siis tietoisia siitä,
että hävitys on hyvin lähellä.
Ja sitten vuonna 70
temppeli häväistiin
viemällä sinne
Roomalaisten voitomerkki.
Ja tuhoamalla temppeli.
Hävityksen kauhistus oli siis
jo kerran tapahtunut,
ennen Jeesuksen puhetta.
Toiseksi se oli kohta toteutuva.
Mutta Jeesuksen puhe
tuossa kohden on hyvin hienosyinen.
Tuo puhe hävityksen kauhistuksesta
lipuu viimeiseen
hävityksen kauhistukseen asti.
Ja silloin itse antikristus
astuu Jumalan temppeliin,
ja julistaa olevansa JUMALA.
Tämä tapahtuu
Danielin kansalle säädetyn viimeisen
eli 70. vuosiviikon puolivälissä.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Matt 24:15
Dan 12:11-12
Ilm 17:4-5
-
Kiitos ohjauksesta.
Kiva kun et käynyt varmalla tiedolla opettamaan vuosiviikoista, patsaan savijaloista ym. Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan salaisuuksista.
Olen niistä lukenut mm. Kilpi Kylälän vihko-sarjan ja erään tutun papin kirjan Danielin kirjan ahaa-selityksestä. Voimmeko me tietää sen mikä on Jumalalta meille salattua, vain viittauksin mainittu.
Luterilaiset eivät puhu tai kirjoita yhtä varmasti kuin vapaiden suuntien papit ja opettajat.
Moneen kertaan ennustetut maailmanlopun päivät ovat lipuneet ohi sen kummemmitta tapahtumia.
Tietenkin näemme ja kuulemme nyky-viestimistä heti kaiken mitä maapallolla tapahtuu. Niitä on pelottavaa seurata, esim. suuria maastopaloja USAssa tai tulvia Euroopassa ja Aasiassa.
On kehotettu valvomaan !
Rukous maailman puolesta on se mitä pitää tehdä. Se on varmaa.
-
Kerrataan vielä
Ilmestyskirjan ensimmäinen osio
eli alkusanat:
- Jeesuksen Kristuksen ilmestys,
jonka Jumala antoi hänelle,
näyttääkseen palvelijoillensa,
mitä pian tapahtuman pitää;
ja sen hän
lähettämänsä enkelin kautta
antoi tiedoksi
palvelijalleen Johannekselle,
joka tässä todistaa
Jumalan sanan
ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen,
kaiken sen,
minkä hän on nähnyt.
Autuas se,
joka lukee,
ja autuaat ne,
jotka kuulevat
tämän profetian sanat
ja ottavat vaarin siitä,
mitä siihen kirjoitettu on;
sillä aika on lähellä!
Minä olen autuas,
kun juuri jaoin tuon tekstin teille.
Ja Sinä, joka juuri luit sen,
olet myös autuas.
Ja kun jatkamme eteenpäin
Ilmestyskirjaa niin autuutemme
vaan lisääntyy.
Meidän on syytä
kuulla kaikki
ja ottaa vaarin kaikesta
siihen kirjoitetusta.
Sillä aika on lähellä.
Ja siinä ennustetut
tapahtumat tapahtuvat äkisti.
Aika oli niin lähellä,
että Jeesus käskee lähettää
kirjeen seitsemälle silloiselle
seurakunnalle.
Ja nyt on aika siirtyä
Johanneksen esittämään
Tervehdykseen
eli Ilmestyskirjan toiseen osioon.
- Johannes
seitsemälle Aasian seurakunnalle
Efeso
(kaunis/täydellinen/haluttava)
Smyrna
(mirha)
Pergamon
(toiselle avioitunut)
Tyatira
(uhri)
Sardee
(perkaus)
Filadelfia
(veljesrakkaus)
Laodikea
(kansanvalta/suosio)
Tällaisille seurakunnille
Johanneksen piti lähettää kirje
ja toivottaa heille kaikille
armoa ja rauhaa.
- Armo teille
ja rauha häneltä,
joka on
ja joka oli
ja joka tuleva on,
ja niiltä seitsemältä hengeltä,
jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä
Tässä kohtaa kunkin seurakunnan
johtaja on varmaan änkyttänyt,
ja kukin seurakunnan jäsen
höristänyt korviaan.
Kirja on siis sisältävä
jotain aivan taivaallista sanomaa
suoraan Jumalan Valtaistuimelta
- ja Jeesukselta Kristukselta,
uskolliselta todistajalta,
häneltä,
joka on kuolleitten esikoinen
ja maan kuningasten hallitsija!
Lukija lukee siis itse asiassa
taivaasta lähetettyä kirjettä,
jonka allekirjoittaa Jeesus Kristus.
Meille luetaan siis kirje Häneltä,
joka on kerran tullut maan päälle
syntyen ihmislapseksi,
elänyt synnittömän elämän,
kuollut
ja noussut kuolleista
ensimmäisenä.
Joka on nyt
maan kuningasten hallitsija,
ja mekin olemme saaneet
armon eli suosion
ja vapautetut synnistä
Hänen verellään,
ja tulemme hallitsemaan
Hänen kanssaan.
- Hänelle,
joka meitä rakastaa
ja on päästänyt meidät
synneistämme verellänsä
ja
tehnyt meidät kuningaskunnaksi,
papeiksi Jumalalleen ja Isälleen,
hänelle
kunnia ja voima
aina ja iankaikkisesti!
Amen.
Me olemme jo
Jumalan Valtakunnassa,
ja Jumalan Valtakunta
on meissä sisäisesti,
mutta kaikki realisoituu,
kun Jeesus palaa maan päälle.
Seuraa ensimmäinen
erityishuomio:
- Katso,
hän tulee pilvissä,
ja kaikki silmät saavat nähdä hänet,
niidenkin, jotka hänet lävistivät,
ja kaikki maan sukukunnat
vaikeroitsevat hänen tullessansa.
Totisesti, amen.
Niin lukijan kuin seurakunnankin
on täytynyt vapista tässä vaiheessa.
Ja sitten tulee Hengen ilmoituksena
sanoma:
- "MINÄ OLEN
Alfa ja Omega" ,
sanoo Herra Jumala,
joka on
ja joka oli ja
joka tuleva on,
Kaikkivaltias.
Alkusanat ja Tervehdys on luettu.
Kukaan tuskin voi enää
olla kuulematta
ja vaarin ottamatta,
kun lukija siirtyy
Ilmestyskirjan kolmanteen osioon
ja lukee ensimmäistä
kolmeosaisen pääkirjoituksen
katkelmaa,
jossa Johannes selvittää,
mitä hän näki,
kun kääntyi katsomaan,
mikä ääni hänelle puhui.
Johannes toteuttaa näin
Jeesuksen käskemän
ensimmäisen kirjoitustehtävän
- Kirjoita siis:
Mitä olet nähnyt
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Ilm 1:1-3 Avaussanat
Ilm 1:4-8 Tervehdys
-
Kun esittelet Ilmestyskirjaa näin, se on selkeytymään päin. Ennen pelkäsin edes yrittää tutkia mitä siinä sanotaan.
Nyt näen, että Jeesuksen paluusta tässä Johannes näkee. Tosin ihmiset ovat tarttuneet sanaan pian niin että ovat kai kyllästyneet odottamaan.
Selvää on ainakin että Hän tulee, mutta milloin, sitä ei tarkasti sanota.
Merkit maailmassa ovat kiihtyvään tahtiin ( tiedottaminen ? )lisääntyneet. Ahneus, vallanhimo ja ylimielisyys ovat pöyristyttäneet minua muutamissa johtajissa. Vääryys on vallalla. Samoin Luomakunnan saastuminen, eläinkunnan ja kasvikunnan kato ja ilmastomuutos on ilmiselvää.
Itselleni tuli eräs lause kuin pisto sydämeen: Olet hyljännyt ensirakkautesi ! Oliko Sardeen seurakunnalle sanottu, mutta myös minulle se osui.
Vanhuuteen ja sairauteen en halua vedota. On tehtävä parannus !
Tule Herra Jeesus !
-
Kun Johannes kääntyi katsomaan,
mikä ääni hänelle puhui,
hän näki Jeesuksen
lampunjalkain keskellä.
- Ja minä käännyin katsomaan,
mikä ääni minulle puhui;
ja kääntyessäni minä näin
seitsemän kultaista lampunjalkaa,
ja lampunjalkain keskellä
Ihmisen Pojan muotoisen,
pitkäliepeiseen viittaan puetun
ja rinnan kohdalta
kultaisella vyöllä vyötetyn.
Johanneksen katseen vangitsee
tuo Ihmisen Pojan muotoinen.
- Ja hänen päänsä ja hiuksensa
olivat valkoiset
niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi,
ja hänen silmänsä
niinkuin tulen liekki;
hänen jalkansa
olivat ahjossa hehkuvan,
kiiltävän vasken kaltaiset,
ja hänen äänensä
oli niinkuin paljojen vetten pauhina.
Ja hänellä oli oikeassa kädessään
seitsemän tähteä,
ja hänen suustaan lähti
kaksiteräinen, terävä miekka,
ja hänen kasvonsa
olivat niinkuin aurinko,
kun se täydeltä terältä paistaa.
Kun luemme tämän kuvauksen
niinkuin seemiläistä tekstiä
tulee lukea,
niin huomaamme,
että se etenee aivan järjestyksessään
päätyen huippukohtaan eli siihen,
kun Johannes kuuli
takaansa valtaisan äänen
kuin pasuunan äänen:
Tämä näky Jeesuksesta
on liikaa Johannekselle.
- Ja kun minä Hänet näin,
kaaduin minä kuin kuolleena
Hänen jalkojensa juureen.
Ja hän pani oikean kätensä
minun päälleni sanoen:
Älä pelkää!
Minä olen
Ensimmäinen ja Viimeinen,
ja Minä elän.
Minä olin kuollut,
mutta nyt Minä elän
aina ja iankaikkisesti,
ja Minulla on
kuoleman ja tuonelan avaimet.
Johannes oli nähnyt Jeesuksen
lampunjalkain keskellä
pitäen oikeassa kädessään
seitsemää tähteä.
Jeesus selittää Johannekselle,
mitä nämä tarkoittavat.
- Niiden
seitsemän tähden
salaisuus,
jotka näit minun oikeassa kädessäni,
ja
niiden seitsemän
kultaisen lampunjalan
salaisuus
on tämä:
ne seitsemän tähteä
ovat
niiden seitsemän seurakunnan enkelit,
ja
ne seitsemän lampunjalkaa
ovat
ne seitsemän seurakuntaa.
Ilmestyskirjan ensimmäinen luku
päättyy tähän.
Kirjoittamalla tuon luvun
Johannes on täyttänyt
kolmiosaisesta kirjoitustehtävästä
ensimmäisen:
- Kirjoita siis
Mitä olet nähnyt
Johannes oli nähnyt Jeesuksen
lampunjalkain keskellä
pitäen kädessään seitsemää tähteä.
Seuraavaksi on vuorossa
Johanneksen tallennus siitä,
mitä Jeesus näkee näissä
lampunjaloissa eli seurakunnissa.
Jeesuksella on viesti
noille seitsemälle tähdelle eli
seitsemän seurakunnan
lähettiläälle/kaitsijalle/johtajalle.
Ilmestyskirjan kaksi seuraavaa lukua
sisältävät viestin
meneillään olevasta
seurakuntakaudesta eli siitä
Mikä nyt on
Ja siinä tulee ensimmäiseksi
eli Efeson seurakunnan kohdalla
eteemme esille ottamasi asia eli
(http://thumbs2.imgbox.com/77/8f/ZKaqwVw6_t.jpg)
Ensimmäinen Rakkaus
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Ilm 1:12-20
-
Kerrataan vielä
Ilmestyskirjan toinen osio
eli Johanneksen tervehdys.
- Johannes
seitsemälle Aasian seurakunnalle:
Armo teille ja rauha
häneltä,
joka on ja joka oli ja joka tuleva on,
ja
niiltä seitsemältä hengeltä,
jotka ovat
hänen valtaistuimensa edessä,
ja
Jeesukselta Kristukselta,
uskolliselta todistajalta,
häneltä,
joka on kuolleitten esikoinen
ja maan kuningasten hallitsija!
Hänelle,
joka meitä rakastaa
ja on päästänyt meidät
synneistämme verellänsä
ja
tehnyt meidät kuningaskunnaksi,
papeiksi Jumalalleen ja Isälleen,
hänelle
kunnia ja voima
aina ja iankaikkisesti!
Amen.
Katso,
hän tulee pilvissä,
ja kaikki silmät saavat nähdä hänet,
niidenkin, jotka hänet lävistivät,
ja kaikki maan sukukunnat
vaikeroitsevat hänen tullessansa.
Totisesti, amen.
"MINÄ OLEN
Α ja Ω" ,
sanoo Herra Jumala,
joka on
ja joka oli ja
joka tuleva on,
Kaikkivaltias.
Ja sitten tulee siirtymä
tarkastelemaan sitä,
mitä Johannes näki,
kun kääntyi katsomaan,
mikä ääni Hänelle puhui.
- Minä, Johannes, teidän veljenne,
joka teidän kanssanne
olen osallinen
ahdistukseen
ja valtakuntaan
ja kärsivällisyyteen
Jeesuksessa,
minä olin
Jumalan sanan
ja Jeesuksen todistuksen tähden
saaressa, jonka nimi on Patmos.
Minä olin hengessä Herran päivänä,
ja kuulin takaani suuren äänen,
ikäänkuin pasunan äänen,
joka sanoi:
"Kirjoita kirjaan,
mitä näet,
ja lähetä niille
seitsemälle seurakunnalle,
Efesoon
ja Smyrnaan
ja Pergamoon
ja Tyatiraan
ja Sardeeseen
ja Filadelfiaan
ja Laodikeaan".
Ja sitten seuraakin jo
Johanneksen tallennus siitä,
mitä Hän näki.
- Ja minä käännyin katsomaan,
mikä ääni minulle puhui;
ja kääntyessäni minä näin ...
Ja tätä selvitinkin
edellisessä viestissäni.
Ja näin olemme lukeneet
kolme ensimmäistä osiota
- Avaussanat
- Tervehdys
- Mitä Johannes näki
Ja seuraavaksi on vuorossa
neljäs eli keskimmäinen
Ilmestyskirjan seitsemästä osiosta.
Samalla se on keskimmäinen
eli toinen kolmesta pääosiosta.
Seemiläiseen kirjoitustyyliin
kuuluu laittaa huippukohta
keskimmäiseksi.
Olemme siis jo nousemassa
Ilmestyskirjan huippukohtaan
eli seitsemään seurakuntakirjeen
sanomaan.
Ensimmäisessä pääosiossa
Mitä olet nähnyt
me saimme Johanneksen silmin
katsella Kirkkauden Herraa
Jeesusta Kristusta.
Seuraavaksi saamme kuulla,
mitä Jeesus näkeekään meissä.
Ensimmäisessä pääosiossa
me tarkastelimme Jeesusta.
Toisessa pääosiossa
Hän tarkastelee meitä.
Hän liikkuu meidän
eli seurakuntien
eli lampunjalkain keskellä
ja kertoo,
mitä Hän aistii meissä.
Aina ensimmäiseksi Hän kuitenkin
kiinnittää huomiomme Itseensä
ja käskee Johanneksen esitellä
Jeesuksen kullekin seurakunnalle
jollain otoksella siitä,
mitä Johannes oli nähnyt:
Avain kaikkeen oli
siis ensimmäinen pääosio
Mitä olet nähnyt.
Me siis palaamme jatkuvasti
tähän ensimmäiseen pääosioon,
kun seuraavaksi avaamme
toista pääosiota
Mikä nyt on.
Ensimmäisessä pääosiossa
me saimme nähdä Jeesuksen.
Jeesus tarkoittaa Pelastusta.
Toisessa pääosiossa
Jeesus katselee meitä pelastettavia.
Ja mitä Hän näkeekään meissä.
Sen paljasti jo alustavasti
kunkin seurakunnan nimi:
- kaunis/täydellinen/haluttava
- mirha
- toiselle avioitunut
- uhri
- perkaus
- veljesrakkaus
- kansanvalta/suosio
Jeesus ilmaisee siis aina
aivan ensimmäiseksi
nimen muodossa sen,
mitä Hän on nähnyt meissä,
ja samalla sen,
mitä meidän tuon perusteella
on syytä erityisesti huomioida Hänessä.
Esimerkiksi ensimmäisen seurakunnan
eli Efeson kohdalla
Jeesus haluaa korostaa sitä,
että me olemme Hänen kädesssään
ja Hän on meidän keskellämme.
Ensimmäiseksi
kunkin seurakunnan huomio
siis kiinitetään siihen,
mitä Johannes näki,
kun näki Jeesuksen.
Toiseksi
Jeesus antaa kullekin seurakunnalle
tilannekatsauksen siitä,
mikä nyt on.
Kolmanneksi kukin seurakunta
saa kuulla rohkaisun sanan siitä,
mikä heitä kohtaa
tämän seurakuntakauden jälkeen.
Eli samoinkuin koko Ilmestyskirja
jakaantuu kolmeen pääosioon,
jakaantuu myös
jokainen seurakuntaviesti
kolmeen osaan:
- Mitä olet nähnyt
- Mikä nyt on
- Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg)
Ilm 1:4-8 Tervehdys
Ilm 1:9-11
-
Seurakuntia, omilla nimillä, omin johtajin, syntyy jatkuvasti. Se ei suinkaa ole minuta hyvä merkki. Ri seurakunta näin kasva, vaan hajoaa. Aina noudee johtajia jotka vievät uskollisensa mukanaan.
Samoin teki Lucifer.
Myös ilmenee aivan sairaita muotoja minkä ympärille näiden seurakuntien elämä pyörii. Räikeimpiä ovat olleet seksiin ja jopa joukkoitsemurhiin päätyneet ilmiöt.
Missä on seurakunnan päänä Kristus, siellä on myös armo, anteeksianto, rauha ja rakkaus.
Onni ei ole kristityn haave tai päämäärä. Kristus kärsi ja oli ahdistuksissa jopa vihainen. Sitä esimerkkiä seuraten hänen seurakuntansakin pitäisi elää ja toimia.
Palkinto on vasta perillä.
-
Efeso
kaunis/täydellinen/haluttava
- Efeson seurakunnan enkelille
kirjoita:
Mitä olet nähnyt
- Näin sanoo
hän,
joka pitää
niitä seitsemää tähteä
oikeassa kädessään,
hän,
joka käyskelee
niiden seitsemän kultaisen lampunjalan
keskellä:
Mikä nyt on
- Minä tiedän
sinun tekosi
ja vaivannäkösi
ja kärsivällisyytesi,
ja ettet voi pahoja sietää;
sinä olet koetellut niitä,
jotka sanovat itseänsä
apostoleiksi, eivätkä ole,
ja olet havainnut heidät
valhettelijoiksi;
ja sinulla on kärsivällisyyttä,
ja paljon sinä olet saanut kantaa
minun nimeni tähden,
etkä ole uupunut.
Mutta se minulla on sinua vastaan,
että olet hyljännyt
ensimmäisen rakkautesi.
Muista siis,
mistä olet langennut,
ja tee parannus,
ja tee niitä ensimmäisiä tekoja;
mutta jos et,
niin minä tulen sinun tykösi
ja työnnän sinun
lampunjalkasi pois paikaltaan,
ellet tee parannusta.
Mutta se sinulla on,
että sinä vihaat nikolaiittain tekoja,
joita myös minä vihaan.
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
- Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Sen, joka voittaa,
minä annan syödä elämän puusta,
joka on Jumalan paratiisissa.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg) Ilm 2:1-7
Efeso tarkoittaa
kaunista/täydellistä/haluttavaa.
Jeesus osoittaa siis
ensimmäisen seurakuntaviestinsä
sanat jollekin,
joka Hänen silmissään on sitä,
mitä tuo nimi osoittaa.
Raamattu ilmaisee alusta asti
ihmisen nimen muodossa sen,
mitä Jumala näkee kussakin ihmisessä.
Yleisilmoitus siitä,
mitä Jeesus näkee
meissä ihmislapsissa
löytyy sekin
jo Vanhan Testamentin sivuilta,
kun Jeesus kertoo olleensa
työtä tekevä elin,
kun maailmaa luotiin.
Kaiken päätteeksi Hän sanoo:
Ja ihastukseni olivat ihmislapset
Jokainen ihmislapsi
on Jeesukselle niin arvokas,
että Hän antoi itsensä uhriksi
pelastaakseen hänet,
saadakseen itselleen
Hänessä pyhitetyn
ihanan ja täydellisen morsiamen.
Ja nyt Jeesus lähettää
Rakkauskirjeen Efeson
seurakunnan enkelille
Johanneksen kautta.
Ei Johannes tietenkään
lähettänyt kirjeitä
taivaan enkeliolennoille,
vaan kunkin seurakunnan
lähettiläälle eli johtajalle.
Ja jo tuo kirjeen avaus
Efeson seurakunnan enkelille,
jo ensimmäinen sana
Efeso
iskee suoraan kirjeen viestin ytimeen.
Vaikka Jeesus näkee Efeson
kauniina ja haluttavana,
niin Efeso on kadottanut
ensirakkautensa.
Ja nyt on vielä niin,
että tuo Efeson seurakunnan
enkeli/lähettiläs/sananpalvelija
oli juuri Johannes,
se opetuslapsi,
joka oli Jeesukselle erityisen rakas.
Eli kun Jeesus sanoo:
Efeson seurakunnan enkelille kirjoita,
niin itse asiassa Johannes kirjoittaa
kyynelsilmin kuin muistiota itselleen,
jotta voisi kertoa omalle
Jeesuksen lampaiden laumalle,
mitä Henki seurakunnille sanoo
Jeesus näkee meidät Efesona
eli kauniina/täydellisenä/haluttavana.
Mutta heti seuraavaksi
Jeesus tahtoo,
että me käännämme katseemme Häneen,
joka pitää niitä seitsemää
tähteä oikeassa kädessään,
joka käyskelee niiden
seitsemän kultaisen lampunjalan
eli seurakunnan keskellä.
Eli avain kunkin kirjeen
ymmärtämiseen on aina
viittaus ensimmäiseen pääosioon,
joka kertoi siitä,
mitä Johannes näki,
kun kääntyi katsomaan Jeesusta,
joka sanoi tuossa hetkessä:
Kirjoita kirjaan, mitä näet.
Ja kun näky Kirkkauden Herrasta
sai Johanneksen kaatumaan
(kuin) kuolleena maahan,
Jeesus elvyttää hänet,
ja sanoo uudelleen
mutta eri aikamuodossa:
Kirjoita siis,
mitä olet nähnyt
Mutta nyt Jeesus vuorostaan
kertoo nimen muodossa sen,
mitä Hän näkee meissä.
Efeso on Jeesuksen silmissä
ja Jeesuksen tähden
nimensä mukaisesti
kaunis, täydellinen, haluttava.
Mutta Jeesuksen ihastus ja rakkaus
on nyt yksipuolista.
Efeso on hyljännyt
ensimmäisen rakkautensa.
Mitä meidän tulee
tällaisessa tilanteessa tehdä.
Nostaa katseemme Jeesukseen.
Aivan niinkuin Johannes teki,
kun vankileirien synkässä saaristossa
yhtäkkiä kuuli äänen takaansa
ja kääntyi katsomaan ...
Jos me olemme samassa
tilanteessa kuin Efeso,
on meidän käännyttävä
siihen suuntaan,
mistä kuulemme tuon äänen.
Äänen, joka on niin voimakas,
kuin vain on Jumalan ääni,
joka jo Eedenissä huusi ihmistä.
Jos ensirakkaus on sammunut,
ei asiaa ollenkaan korjaa se,
että me vihaamme kaikkea sitä,
mitä Efesokin vihasi.
Efeso vihasi oikeita asioita.
Siis tiivistäen Jeesuksen viesti
Efesolle on,
että Hän tietää
heidän tekonsa ja ansionsa,
Ja senkin,
että he ovat vaatimassa niitä muiltakin.
Mutta yksi asia on
vakavasti pielessä.
- Mutta se
minulla on sinua vastaan,
että olet
hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
Ja tästä johtuen
Efeso,
vaikka onkin Kristuksen ruumiiseen
kuuluva joukko,
ei enää voi olla maailman valkeus,
jos se ei nouse ylös
lankeemuksensa paikasta
ja palaa ensirakkauteen.
- Muista siis,
mistä olet langennut,
ja tee parannus,
ja tee niitä ensimmäisiä tekoja;
mutta jos et,
niin minä tulen sinun tykösi
ja työnnän sinun lampunjalkasi
pois paikaltaan,
ellet tee parannusta.
Monikin seurakunta
on kautta aikain langennut
tässä kohden.
Se on oikein peruslankeemus,
mikä tuodaan Ilmestyskirjan
seurakuntakautta koskevassa osiossa
heti ensimmäiseksi esille.
Vaikka olisimme ihan täydellisiä
kaikkine armolahjoineen,
mutta meiltä puuttuu Rakkaus,
niin emme mitään ole
Jumalan elopellolla.
Sinänsä on tietenkin hyvä asia,
että me vihaamme
Nikolaiittain tekoja,
joita Jeesuskin vihaa.
- Mutta se sinulla on,
että sinä vihaat
nikolaiittain tekoja,
joita myös minä vihaan.
Nikolaiitat ottivat osaa
pakanallisiin uhriaterioihin,
ja söivät epäjumalille uhrattua.
Mutta meidän tulee silti Rakastaa
näitä pahoja tekoja tekeviä,
niinkuin Jeesuskin rakastaa
ja tarjota heille
ihan toisenlaista ruokaa,
joka ei ole kuolemaksi vaan elämäksi.
Vaikka vihaamme Nikolaiittain tekoja,
meidän tulee Rakastaa kaikkia ihmisiä.
Erityisesti niitä,
jotka vielä ovat siteissä maailmaan.
Ilman Rakkautta näitä ihmisiä kohtaan,
emme ole heille miksikään hyödyksi,
vaikka vihaammekin heidän tekojaan.
Tietenkin vihamme varjelee
meitä itseämme osallistumasta
tuohon pahan palvontaan.
Mutta jos haluamme
tarjota näille synnin orjille
jotain parempaa ateriayhteyttä
ja tulevaisuutta,
meidän on nähtävä se
mitä Johannes oli nähnyt.
Meidän on nähtävä Hänet,
joka käyskentelee
illan viileydessäkin
etsien meitä kylmenneitä.
Ja samalla meidän on nähtävä se
- ja vieläpä ensimmäiseksi,
että Hän pitää meidät
oikeassa kädessään.
Ei mikään koskaan
voi meitä irroittaa tuosta kädestä,
jossa nuo seitsemän tähteä ovat.
Johannes seurakunnan edustajana
oli tuo ensimmäinen tähti.
Nyt hän,
se opetuslapsi,
jota Jeesus erityisesti rakasti,
saa olla ensimmäisenä
meistä näkemässä Hänet,
joka käyskentelee
meidän keskellämme
ja tietää meistä kaiken,
joka pitää meidät tiukasti
oikeassa kädessään
eikä meitä hylkää eikä jätä.
Mutta jos ensirakkaus
on päässyt sammumaan,
meidän on sytyttävä uudelleen.
Tarvitaan uusi kosketus
Hengen liekkiin,
Häneen,
joka käyskentelee lampunjalkain keskellä.
Hän saa tuon sammumaisillaan
olevan liekin uudelleen hulmahtamaan.
Me voimme taas olla valaisemassa ...
ehkä vain yhtä pimeää huonetta,
ehkä vain lähipiiriämme,
tai ehkä kokonaista kaupunkia,
jos meidät on asetettu vuorelle.
Mutta jos öljy ei virtaa astiaamme,
meidän lamppumme sammuvat.
Mutta Hän käyskentelee
lampunjalkain keskellä,
jotta voisimme
laittaa lamppumme kuntoon.
Jos emme laita,
Jeesus tulee ja työntää
lampunjalkamme pois paikaltaan.
Seurakunta toisensa jälkeen
on tämän kokenut.
Mutta meidän ei tarvitse tätä kokea.
Ei yksilönä eikä seurakuntana.
Vaan me voimme olla
valaisemassa pimeää maailmaa
tuomalla sille iankaikkisen toivon
paremmasta ateriayheydestä.
- Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Sen, joka voittaa,
minä annan syödä elämän puusta,
joka on Jumalan paratiisissa.
-
Smyrna
mirha
Ja
Smyrnan seurakunnan enkelille
kirjoita:
Mitä olet nähnyt
Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen,
joka kuoli ja virkosi elämään:
Mikä nyt on
Minä tiedän
sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi
- sinä olet kuitenkin rikas -
ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä,
jotka sanovat olevansa juutalaisia,
eivätkä ole,
vaan ovat saatanan synagooga.
Älä pelkää sitä,
mitä tulet kärsimään.
Katso,
perkele on heittävä
muutamia teistä vankeuteen,
että teidät pantaisiin koetukselle,
ja teidän on oltava ahdistuksessa
kymmenen päivää.
Ole uskollinen kuolemaan asti,
niin minä annan sinulle elämän kruunun.
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Sitä, joka voittaa,
ei toinen kuolema vahingoita.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg) Ilm 2:8-11
Paavalin suorittaman
lähetystyön seurauksena
Efesossa
oli seurakunta eli lampunjalka,
joka loisti Valoa.
Tuo liekki oli
Efesosta
levinnyt edelleen
Smyrnaan.
Efeso oli nyt kuitenkin hyljännyt
ensimmäisen rakkautensa.
Jos se ei tekisi parannuta,
se ei enää kauan saisi
olla levittämässä Valoa,
vaan tuo lampunjalka
työnnettäisiin pois paikaltaan.
Smyrna,
johon liekki Efesosta oli levinnyt,
oli toisenlaisessa tilanteessa.
Jeesuksella ei ole moitteen sanaa
Smyrnan lähettiläälle (Polykarpos).
Se,
mitä Jeesus haluaa viestittää Smyrnalle,
käy ilmi heti ensimmäisestä sanasta
Smyrna
joka tarkoittaa
mirhaa.
Smyrna oli toki
Efeson lailla kaunis,
mutta Jeesus haluaa
viestittää Smyrnalle
jotain vielä syvällisempää.
Jeesus ei korosta nyt morsiamensa
kauneutta vaan tuoksua.
Smyrna oli ja eli
sellaisessa voitelussa,
että se ei ollut pelkästään
Valoa levittävä lampunjalka.
Se oli itse Kristuksen kirje,
joka oli läpikotaisin
hajustettu Kristuksen tuoksulla.
Tuo voitelu oli jo aikanaan
Stefanoksella.
Hänessä oli sellainen Viisaus,
ettei kukaan voinut vastustaa Sanaa.
Tuon tähden hänestä tuli
ensimmäinen marttyyri.
Smyrna tulisi myös kokemaan tätä.
Siksi Jeesus halusi Smyrnalle
alleviivata siitä,
mitä Johannes oli nähnyt,
sen osion, jossa Jeesus sanoi:
- Älä pelkää!
Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
ja minä elän;
ja minä olin kuollut
Ja nyt Jeesus sanoo Smyrnalle,
siitä mikä nyt on,
näin:
Älä pelkää sitä,
mitä tulet kärsimään.
- Katso,
paholainen on heittävä
muutamia teistä vankeuteen,
että teidät pantaisiin koetukselle,
ja teidän on oltava
ahdistuksessa kymmenen päivää.
Ole uskollinen kuolemaan asti,
niin minä annan sinulle
elämän kruunun.
Siis heidän vaelluksensa aikana
tapahtuva uskollisuus palkitaan
elämän kruunulla.
Se on jo talletettuna heille.
Eri ihmisille on varattuna
erilainen kutsumus
ja sen mukaan erilaisia
kruunuja eli seppeleitä.
Tuo ei koskenut
koko Smyrnan seurakuntaa,
vaan joitakin heistä.
Ja ne,
joiden osana oli
tuo marttyyrikuolema,
tulisivat saamaan
kruunun tai seppeleen,
joka alkutekstissä
ilmaistaan sanalla stefanos.
στέφανος = seppele, kruunu
stefanos
Mutta sen sijaan ihan jokaiselle
Kristuksen omalle,
jotka muodostamme
Kristuksen Ruumiin
eli Seurakunnan,
Henki sanoo,
että meitä ei
toinen kuolema vahingoita.
Ja tämä onkin
ihan toisen luokan asia,
kun puhutaan
toisesta kuolemasta,
joka kohtaa jokaista kerran.
Jos se vahingoittaa ihmistä,
niin hän on hukassa ikuisesti.
Seurakunnan alkuaikoina
valtaisat määrät kristittyjä
koki marttyyrikuoleman.
Jeesuksenkin kuolemaa
vaati uskonnollinen johto.
Ja me olemme
Hänen Ruumiinsa jäseniä.
Paitsi tuon
Smyrnan seurakunnan yhteydessä
Jeesus mainitsee myös
Filadelfian seurakunnan kohdalla
saatanan synagoogan.
- Katso,
minä annan sinulle
saatanan synagoogasta niitä,
jotka sanovat olevansa juutalaisia,
eivätkä ole,
vaan valhettelevat
Palataan Filadefian seurakunnalle
annettuun sanomaan myöhemmin,
mutta tuosta nähdään,
että sen joukkoon on oikein
kuin soluttautunut ihmisiä,
jotka ovat uskonnollisia,
mutta heillä ei ole
uskon suhdetta Jeesukseen,
vaan ovat saatanan synagooga.
Siis sekä seurakuntahistorian
alussa heti toisena mainittu
Mirhalle tuoksuva seurakunta
kuin seurakuntakauden lopussa
toiseksi viimeisenä mainittu
Veljesrakkauden seurakunta
joutuu kärsimään
saatanan synagoogasta.
Synagooga on juutalaisten
uskonnollinen kokoontumispaikka.
Näitä oli tuohonkin aikaan
valtavan paljon.
Nämä ovat siis
Jumalanpalveluspaikkoja.
Jumalan pitäisi olla läsnä
siellä missä Häntä palvotaan.
Mutta on paikkoja,
joissa ei tosiasiassa
palvotakaan Häntä.
On myös yksittäisiä ihmisiä,
jotka ovat
kuin palvelisivat Jumalaa,
mutta eivät tosiasiassa niin tee.
Eli kun synagooga tarkoittaa
erityisesti huonetta,
niin myös jokainen ihminen
on temppeli.
Mutta ketä temppelissä
sitten palvotaan,
siitä riippuu
onko kysymyksessä
Jumalan vai paholaisen temppeli.
Uskovien eli todellisten juutalaisten
joukkoon tulee aina myös niitä,
jotka eivät olekaan
todellisia juutalaisia,
vaan ovat saatanan synagooga.
Jotenkin näinä aikoina tuntuu,
että juuri sellaiset ihmiset,
jotka eivät ollenkaan välitä
Jumalan Sanasta
ja Vanhurskauden laista,
erityisesti oikein vaativat
saada päästä sisälle
Jumalan seurakuntaan.
Johanneksen päivinä
kaksi seurakuntaa,
jotka olivat kumpikin niin
moitteettomia,
ettei Jeesuksella
ollut mitään pahaa sanottavaa
heistä,
olivat joutuneet
tuon saatanan synagoogan
ahdistamaksi.
Ihan alussa kristityt olivat juutalaisia.
Sitten Jeesus ilmoitti näyn kautta
Pietarille,
että pakanatkin kuuluvat Hänelle.
Ja niin kristittyjen joukot
eivät olleet enää yksistään
juutalaisten uskovien seurakuntia.
Mutta tietenkin Uusi Liittokin
on nimenomaan
Jumalan ja Egyptistä vapautetun
Israelin kansan välinen liitto.
Me villit pakanat olemme vain
päässeet oksastuksen kautta
osallisiksi tuosta
jalon puun juuresta ja elämästä.
Ymmärrän niin,
että nuo seitsemän seurakuntaa
kuvaavat paitsi seitsemää
tuon ajan seurakuntaa
myös koko tätä
seurakunnan armotalouskauden
historiaa
alusta alkaen siihen asti,
kunnes tapahtuu
seurakunnan tempaus.
Tuo seurakunnan historia
siis alkaa
Efeson seurakunnan kuvauksella.
Ja tietääkseni itse Johannes,
joka nuo
Jeesuksen sanelemat kirjeet
kirjoittaa Patmoksen vankilasaarella,
oli sitten juuri Efeson seurakunnan
johtaja eli lähettiläs/enkeli.
Ja varmasti muitakin juutalaisia
tuohon seurakuntaan kuului.
Seurakunta koostuu
niin Israelista
kuin pakanakansoista
uloskutsuttujen joukosta.
Paavali käytti ilmaisua
niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin.
Ja nimenomaan tuossa järjestyksessä.
Efeson seurakunnan perusti
pakanain apostoli Paavali,
joka tietenkin myös oli Israelilainen.
Jokainen seurakunta on
siinä mielessä juutalainen,
että Pelastus on juutalaisista.
Mutta aina näiden pelastettujen
joukkoon tulee ihmisiä,
jotka eivät olekaan tosiasiassa
Jeesuksessa (=Pelastuksessa)
vaan kieltävät Hänet.
He pilkkaavat Jeesusta
ja Jeesuksen omia.
Vievät uskovia jopa tuomiolle.
Tuohon aikaan ja tänäkin päivänä
ympäri maailmaa
uskovat menettävät henkensä
uskonsa tähden.
Ja niin Jeesuksen päätössanat
Smyrnan seurakunnalle
ovat hyvin ymmärrettävät.
Pelastus on siis juutalaisista.
Me olemme osalliset
Aabrahamin uskosta.
Aabrahamin siemenessä
tulevat kaikki kansat siunatuiksi.
Ja toinen vaihtoehto on,
että me olemmekin
saatanan synagooga.
Taistelu, jota käydään,
on Jeesuksen
ja saatanan välinen.
Siis Juutalaisten Kuninkaan
ja tämän maailman ruhtinaan
välillä on sota.
Ensinmainittu on kyllä
jo voittanut tuon sodan
Golgatalla 2000 vuotta sitten.
Ja sen tähden jokainen
Jeesuksen pelastama
on voittaja.
-
Kiitos kalamos pitkistä opetuksista koskien Efesoa ja Smyrnaa.
Kristuksessa mekin olemme kauniit ja hyvältä tuoksuvat. Hän ei meitä aja pois luotaan ( kaada lampunjalkaa ) kun olemme Häneen kastetut, emme kiellä Hänen nimeään, nautimme Hänen ruumiinsa ja verensä syntiemme sovitukseksi.
Älä pelkää piskuinen lauma ! Saatana hyörii ja ahkeroi maailmassa. Me olemme myös maailmassa, mutta kotimme on taivaassa. Turvamme on ikiaikojen Jumala. Pelastajamme ja Vapahtajamme on Kristus. Pyhä Henki ohjaa ja neuvoo tien.
Maailmallisuus voi jokaista eksyttää. Raha, sen antamat ihanuudet, hyödykkeet ja kauneus. Ruokakin voi eksyttää, vaikka mikään ei ole meille saastaista.
-
Pergamo
toiselle avioitunut
- Ja
Pergamon seurakunnan enkelille
kirjoita:
Mitä olet nähnyt
- Näin sanoo hän,
jolla on se kaksiteräinen,
terävä miekka:
Mikä nyt on
- Minä tiedän,
missä sinä asut:
siellä, missä
saatanan valtaistuin on;
ja sinä pidät
minun nimestäni kiinni
etkä ole kieltänyt minun uskoani
niinäkään päivinä,
jolloin Antipas,
minun todistajani,
minun uskolliseni,
tapettiin teidän luonanne,
siellä,
missä saatana asuu.
Mutta minulla on
vähän sinua vastaan:
sinulla on siellä niitä,
jotka pitävät kiinni Bileamin opista,
hänen,
joka opetti Baalakia
virittämään Israelin lapsille
sen viettelyksen,
että söisivät
epäjumalille uhrattua
ja haureutta harjoittaisivat.
Niin on myös sinulla niitä,
jotka samoin pitävät kiinni
nikolaiittain opista.
Tee siis parannus;
mutta jos et,
niin minä tulen
sinun tykösi pian
ja sodin heitä vastaan
suuni miekalla.
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
- Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Sille, joka voittaa,
minä annan salattua mannaa
ja annan hänelle valkoisen kiven
ja siihen kiveen kirjoitetun
uuden nimen,
jota ei tiedä kukaan muu
kuin sen saaja.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg) Ilm 2:12-17
Efeson seurakunta
oli vihannut nikolaiittain tekoja,
mutta luopunut
ensimmäisestä rakkaudestaan.
Smyrna oli ollut väkevässä voitelussa,
jonka tähden
se oli kokenut vainoa
ja joutunut kärsimään
- muutamat marttyyreina.
Kolmas seurakunta syntyi
Pergamoon.
Sanan Valo oli siis levinnyt
Smyrnasta edelleen pohjoiseen.
Myös Pergamon seurakunta tiesi,
mitä vainot merkitsevät.
Nimeltä mainitaan ...
- Antipas,
joka tapettiin luonanne,
siellä missä saatana asuu
Perimätiedon mukaan
Antipas poltettiin elävältä.
Mutta Pergamon
uloskutsuttujen joukko
eli seurakunta
ei tuolloinkaan
kieltänyt uskoansa Jeesukseen.
Pergamo oli siis paikkana
oikein pakanauskontojen keskus.
Se oli kuin paholaisen valtakuntaa.
Siellä oli saatanan valtaistuin.
Jopa tuolla käytetyssä rahassa
oli käärmeen kuva
ja siinä luki
erään epäjumalan nimi:
Kleipos vapahtaa
Ja nyt myös
Pergamon seurakunnassa
oli niitä,
jotka eivät pitäytyneet
tiukasti erossa
epäjumalanpalvonnasta.
Nikolaus opetti,
että kyllä sitä voi osallistua
esimerkiksi
pakanallisiin uhriaterioihin
ja jopa haureuteen.
Jeesus puuttuu tähän asiaan.
Hän mainitsee Bileamin,
siis miehen,
joka oli mieltynyt
vääryyden palkkaan.
Jeesus sanoo
Pergamon seurakunnan keskellä
olevan ihmisiä,
jotka pitävät kiinni
Bileamin opista,
hänen,
joka opetti Baalakia virittämään
Israelin lapsille sen viettelyksen,
että söisivät
epäjumalille uhrattua
ja haureutta harjoittaisivat.
Tällaista ei tietenkään
saa suvaita
seurakunnan keskuudessa.
Ja nyt Jeesus kehottaa
Pergamon seurakunnan
lähettilästä parannukseen
tässä asiassa.
Mutta jos hän ei tee mitään,
niin sitten Jeesus tulee itse
ja sotii suunsa miekalla
näitä nikolauksen seuraajia vastaan.
Oli siis tapahtunut
ratkaiseva käänne.
Efeso
vihasi nikolaiittain tekoja.
Pergamo
ei niin tarkkaa rajaa pitänyt.
Pergamo ei kyllä
tiukassakaan paikassa
kieltänyt uskoaan Jeesukseen.
Mutta ei myöskään
pitänyt tarkoin vaari siitä,
ettei synnin hapate pääse
Elämän leivän sisään.
Ja silloinhan pian käy niin,
että kaikki happanee.
Efeso
oli luopunut
ensimmäisestä rakkaudestaan.
Pergamo
puhtaudestaan.
Aivan vastakkaiset
asetelmat.
Kumpikin sammuttaa
liekin lampunjalasta.
Siis se,
että armo ja rakkaus katoaa,
sekä se,
että pyhyys ja puhtaus katoaa.
Pergamon seurakunnan ongelma
oli siis siinä,
että sen joukoissa oli ihmisiä,
jotka itse asiassa
eivät olleetkaan
Kristukselle kihlattuja,
eivät olleet Kristuksen morsian.
He olivat antautuneet toiselle.
Per gamon
=>
avioitua toiselle puolelle
Smyrnan seurakunnan
ongelma oli ...
Mutta Pergamon seurakunnan
ongelma oli ...
Lääke Pergamolle oli se,
että sen tulee pysyä erossa
hapatteesta ja syödä
maitoa ja hunajaa.
Toisin sanoen
Sanan puhdasta
ja väärentömätöntä maitoa,
ja taivaasta alas tulevaa
mannaa eli elämän leipää.
Ja silloin se on myös
tämän vaelluksen jälkeen
oleva osallinen
taivaallisesta hyvästä
ja taivaallisesta perinnöstä.
Saamme ikuisesti syödä
salattua mannaa.
Saamme asua
taivaallisessa asuinsijassa,
jonka portinpylvään
valkoiseen kiveen
Jeesus on kaivertanut
uuden nimemme.
- Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Sille, joka voittaa,
minä annan salattua mannaa
ja annan hänelle valkoisen kiven
ja siihen kiveen kirjoitetun
uuden nimen,
jota ei tiedä kukaan muu
kuin sen saaja.
Tuo Valkoinen Kivi
samoinkuin muutkin lupaukset,
jotka kuuluvat
seitsemälle seurakunnalle
annettujen viestien
loppuhuipennukseen:
mitä Henki seurakunnille sanoo
on kaikille
Jeesuksen tähden
pelastetuiksi tulleille
kuuluva asia.
Siis kaikki Jeesuksessa pelastetut
kuuluvat joukkoon:
- käyskentelee Jumalan Paratiisissa
- toinen kuolema vahingoita
- saa Valkoisen Kiven
- saa Kointähden
- puetaan Valkeisiin vaatteisiin
- tehdään pylvääksi
- istuvat Valtaistuimella
Valkoinen kivi on ilmaisu,
joka liittyy tuomarointiin.
Tuomari laitti äänestyksessä
uurnaan Valkoisen Kiven
vapauttavan tuomion merkiksi.
Musta kivi merkitsi päinvastaista.
Jokainen Jeesuksen tähden
Pelastuva
tulee saamaan
vapauttavan tuomion.
Myös urheilukilpailuihin
liittyvässä tuomaroinnissa
voittajlle annettiin valkoinen kivi,
joka sitten oikeutti
joihinkin etuisuuksiin.
Myös ystävyyden
ja uskollisuuden sinettinä
käytettiin valkoista kiveä.
Valkoinen kivi jaettiin kahtia,
ja kumpikin kirjoitti
puolikkaaseen nimensä.
Ja sitten kivet vaihdettiin.
Ja näin vain tuo ystävä
tiesi ystävänsä nimen.
ψῆφος
psefos
kivi,
äänestyskivi,
laskukivi,
ääni
Samaa sanaa käyttäen
Paavali selittää
kuningas Agrippalle
Biblia:
- Niinkuin minä
myös tein Jerusalemissa,
ja salpasin monta
pyhää vankihuoneisiin,
kuin minä ylimmäisiltä papeilta
olin saanut vallan;
ja kuin he tapettiin,
mielistyin
minä heidän tuomioonsa
Aapeli Saarisalo:
- Niin
teinkin Jerusalemissa.
Suljin paljon pyhiä vankiloihin
saatuani ylipapeilta vallan,
ja kun heitä tapettiin,
äänestin
puolesta.
Kirjaimellisesti:
Eli tähän mennessä olemme
tulleet tietoisiksi siitä,
että meitä kaikkia
Jeesuksen omia odottaa
tämän maanpäällisen
vaelluksen jälkeen
seuraavat todellisuudet:
1
Me saamme käyskennellä
Jeesuksen kanssa
Jumalan Paratiisissa
2
Meitä ei odota
toinen kuolema
ikuiseen kauhistukseen,
vaan ikuinen elämä
Jeesuksen yhteydessä.
3
Meille on luvassa
valkoinen kivi
merkiksi suhteesta
Jeesuksen kanssa
niinkuin vihkisormuksissakin
on puolison nimi.
-
Onko ymmärrettävä tämä Johanneksen ilmestys osoitetuksi vain näille Vähä-Aasia seurakunnille ?
Vai profetoiko Johannes koko ihmiskunnalle ?
Yhtälailla kun näissä paikoissa oli erilaisia suurempia tai pienempiäkin vikoja alku-kristittyinä, on yhä meissäkin.
Ilman sinun selkeätä esitystäsi en ollut saanut oikein irti muuta kuin pelottavaa lopun ajan ennustusta.
Sen olen nyt ymmärtänyt ettei Kristuksen toinen tuleminen ole hänen omilleen missään nimessä pelottava. Maailman lopun ennusmerkit , nämä ilmiöt jotka nyt täyttyvät, sen sijaan ovat. Ajattelen rakkaita jälkipolviani jotka jo nyt kärsivät ajan ahdistuksista. Mitä se on silloin kun maa ja taivas järkkyvät ja aurinko pimenee.
Hänen ominaan meillä on usko, toivo ja rakkaus voimanamme.
-
Tyatira
uhri
- Ja
Tyatiran seurakunnan enkelille
kirjoita:
Mitä olet nähnyt
- Näin sanoo Jumalan Poika,
jolla on silmät
niinkuin tulen liekki
ja jonka jalat ovat
niinkuin kiiltävä vaski:
Mikä nyt on
- Minä tiedän sinun
tekosi ja rakkautesi
ja uskosi ja palveluksesi
ja kärsivällisyytesi
ja että
sinun viimeiset tekosi
ovat useammat kuin ensimmäiset.
Mutta se minulla on sinua vastaan,
että sinä
suvaitset tuota naista,
Iisebeliä,
joka sanoo itseään profeetaksi
ja opettaa ja eksyttää
minun palvelijoitani
harjoittamaan haureutta
ja syömään epäjumalille uhrattua.
Ja minä olen antanut
hänelle aikaa
parannuksen tekoon,
mutta hän ei tahdo
parannusta tehdä
eikä luopua haureudestaan.
Katso,
minä syöksen hänet tautivuoteeseen,
ja ne,
jotka hänen kanssaan tekevät huorin,
minä syöksen suureen ahdistukseen,
jos eivät tee parannusta
ja luovu hänen teoistansa;
ja hänen lapsensa
minä tappamalla tapan,
ja kaikki seurakunnat
saavat tuntea,
että minä olen se,
joka tutkin munaskuut ja sydämet;
ja minä annan teille kullekin
tekojenne mukaan.
Mutta teille muille
Tyatirassa oleville,
kaikille,
joilla ei ole tätä oppia,
teille,
jotka ette ole tulleet tuntemaan,
niinkuin ne sanovat,
saatanan syvyyksiä,
minä sanon:
en minä pane teidän päällenne
muuta kuormaa;
pitäkää vain,
mitä teillä on,
siihen asti kuin minä tulen.
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
- Ja joka voittaa
ja loppuun asti
ottaa minun teoistani vaarin,
sille minä annan vallan
hallita pakanoita,
ja hän on kaitseva heitä
rautaisella valtikalla,
niinkuin saviastiat heidät särjetään
- niinkuin minäkin
sen vallan Isältäni sain -
ja minä annan hänelle kointähden.
Jolla on korva, se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg) Ilm 2:18-29
Olemme koko Ilmestyskirjan
keskimmäisessä osiossa
ja samalla
keskimmäisessä pääosiossa
Mikä nyt on
ja siinä
keskimmäisen seurakunnan
Tyatiran kohdalla.
Seemiläisessä kirjoitustyylissä
se tarkoitta usein huippukohtaa.
Olemme keskellä asian ydintä.
Ratkaisevalla jakolinjalla
hyvän ja pahan taistelussa.
Kun Johannes kirjoitti osion
Mitä olet nähnyt
tallentaen kuvauksen Jeesuksesta,
jonka kohtasi Patmos-saarella,
hänen kuvauksessaan
ensimmäisenä mainitaan
Jeesuksen pää ja hiukset
ja sitten viimeisenä
kasvot
ja nämä siis
hohtavana valkeutena ja kirkkautena.
Tuon kehyksen sisältä
Jeesus kiinnittää huomiomme
Hänen tulisiin silmiin
ja hehkuviin jalkoihin
heti tuon raamituksen
alkuosasta.
~ pää ja hiukset
~~ silmät
~~~ jalat
~~~~ ääni
~~~ oikea käsi
~~ suu
~ kasvot
Hänen kirkkautensa siis
valaisee kaiken alusta loppuun.
Mutta keskikohdan lähestyminen
niin tuossa luettelossa
kuin koko
seurakuntakauden historiassa
merkitsee samalla
tuiman tulisten silmien katsetta
ja hehkuvien jalkojen askelia.
Pimeyden ja Valkeuden
kontrasti on tässä kohden
suurimmillaan.
Jeesuksen Valkeus
valaisee koko maailman.
Hänen kasvojensa kirkkaus
tavoittaa jokaisen.
Mutta kaikki eivät siitä välitä.
Maanpäällisen vaelluksensa aikana
Jeesus sanoi:
- Mutta tämä on tuomio,
että valkeus on tullut maailmaan,
ja ihmiset rakastivat pimeyttä
enemmän kuin valkeutta;
sillä heidän tekonsa olivat pahat.
Sillä jokainen,
joka pahaa tekee,
vihaa valkeutta
eikä tule valkeuteen,
ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
Mutta joka totuuden tekee,
se tulee valkeuteen,
että hänen tekonsa tulisivat julki,
sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.
Nyt tarkastelemme
tämän kahtia jaon
huippuvaihetta
keskellä seurakuntakautta.
Pimeys on valtaamassa maailman.
Vieläpä seurakunnat eli lampunjalat.
Ja niin Jeesus esittäytyy
tuomion hehkussa
käskien Johanneksen mainita
Jeesuksen pään ja hiuksien
valkeuden ja kirkkauden jälkeen
hänen huomioimansa
silmät ja jalat.
- Näin sanoo Jumalan Poika,
jolla on silmät
niinkuin tulen liekki
ja jonka jalat ovat
niinkuin kiiltävä vaski
Noiden silmien
tulen liekki osuu
siihen kauheuteen,
että tuo Tyatiran
seurakunnan johtaja suvaitsee
naista, Iisebeliä.
Alkutekstin ilmaisu
ei tarkoita pelkästään naista.
Se tarkoittaa aviovaimoa.
Kysymys saattaa todella olla
Tyatiran seurakunnan lähettilään
vaimosta.
Joka tapauksessa
tuo nainen pääsi vapaasti seurakuntaan
opettamaan kuin profeetta.
Ja hän opetti seurakuntaa tuntemaan
ei suinkaan
Jumalan Poikaa ja Jumalan voimaa,
vaan saatanan syvyyksiä.
Tässä kohtaa Ilmestyskirjaa
eli Tyatiran kohdalla
olemme niin suuren
ja vakavan ydinkohdan äärellä,
että kysymyksessä on
itse asiassa
siitä paholaisen vallasta
ja paholaisen palvonnasta,
joka alkoi sen jälkeen,
kun Jumala oli vedenpaisumuksella
pelastanut maailman
paholaisen suunnittelemalta täystuholta.
Sen jälkeen paholainen sai ihmiset
rakentamaan Baabelin tornia.
Ja Babylon on oleva huippuroolissa
Raamatun ja siten myös
Ilmestyskirjan loppuun saakka.
Olemme siis syvimmän pimeyden
keskellä.
Valkeuden ja pimeyden
keskinäisessä avioliitossa.
Alkutekstissä
seurakunnan nimen alkuosa
näyttäisi tulevan
kreikan verbistä
θύω = uhrata
thyō
Ja koko alkutekstin sana olisi
Θυάτειρα = uhritiara
thuateira
Siis seurakunta oli
johtajansa avioliiton kautta
naimisissa itse pahan vallan kanssa.
Seurakunta ja maailma oli yhtä,
ja sen valtiaan päätä kruunasi
tuo uhritiara.
Jo Raamatun ensimmäisessä kirjassa
tulemme pian siihen tosiasiaan,
että paholainen lähetti enkelinsä
yhtymään maan tyttäriin,
jotta Jumalan lupaama Vaimon siemen,
ei voisi tulla maailmaan.
Vedenpaisumus pelasti
maailman täystuholta.
Mutta pian oltiin taas siinä tilanteessa,
että koko maailma oli päättänyt
palvoa paholaista ja rakensi tornia
tätä tarkoitusta varten.
Kielten sekoitus esti
tuon toimenpiteen
loppuun viemisen.
Mutta sitten pahan valta
sai aikaiseksi kultin,
joka antoi ymmärtää,
että Jumalan lupaus
vaimon siemenestä olisikin
jo toteutunut.
Ja tämä uskonto oli nyt sitten
levinnyt Pergamoon ja Tyatiraan.
Ei siis ole ihme,
että Jeesus esittelee itsensä
Tyatiran seurakunnan johtajalle
Jumalan Poikana.
- Ja
Tyatiran seurakunnan enkelille
kirjoita:
'Näin sanoo Jumalan Poika
Ja siis Raamatun
ensimmäisestä kirjasta alkaen
viimeiseen kirjan loppunäytökseen asti
käydään taistelua,
jossa näkyvässä ja hallitsevassa
roolissa on
Sen valta katkeaa
vasta vähän ennen
kuin itse paholainen suljetaan
syvyyden kahleilla
tuhanneksi vuodeksi
vankeuteen.
Ja Jumalan Poika tulee
maan päälle ja perustaa
Valtakuntansa.
Ja silloin maan päällä eläviä
hallitsee Kristuksen Morsian,
joka on jo täysin yhtä
Jeesuksen kanssa
taivaassa vihittynä vaimona,
joka kirkkauden pilvenä
tulee Jeesuksen ympärillä
taivaasta takaisin maan päälle.
Ja silloin toteutuu se,
mitä Tyatiran kohdalla
meille kaikille
Jeesuksen ruumiin jäsenille
eli Jeesuksen omille luvataan:
- minä annan vallan hallita
-
Paavilla on tiara, piispanhiippa on eri asia. paavi Franciscus ei käyttänyt tiaraa.
Johtaako tämä kohta ennakoimaan paavinistuinta saatanankirkon paikaksi.
Toisaalta Isebel on nainen, mutta paaveilla ei ole vaimoja ( laillisesti )
Vaikeaa pohdittavaa.
Vyöttäkäämme itsemme Kristuksen sotisopaan ja riippukaamme Hänessä.
-
Minä pyrin kaikilla keskusteluroofumeilla
pyhittämään eli erottamaan
kaikki viestini
Rakkauden ilmapiirissä käytävälle
Jumalaa ja lähimmäistä
kunnioittavalle keskustelulle
Jumalan ilmoituksesta
Hänen Sanassaan ja teoissaan.
Ja niin pyrin tarkoin varomaan,
etten vaan kirjoittaisi minkäänlaista
vihapuhetta tai kiihottamista
ketään ihmistä
tai mitään ihmisryhmää
vastaan.
En salli itselleni
tietenkään minkäänlaista
Jumalan pilkkaamista,
mutta en myöskään salli
ruokokynältäni minkäänlaista paholaisen
tai minkään muunkaan
todellisen tai kuvitellun olennon
herjaamista.
En siis millään tavoin
sivalla ketään,
lyö ketään,
herjaa ketään,
panettele ketään
- puhumattakaan valehtelusta.
En siis keskustele
yksittäisistä ihmisistä tai ihmisryhmistä,
en uskonnoista,
uskonsuunnista enkä uskonryhmistä.
En myöskään keskustele
kenenkään ihmisen
tai minkään ihmisryhmän
oppirakennelmista.
Keskustelen Jumalan ilmoituksesta,
joka käy ilmi
Hänen Sanastaan eli Raamatusta.
En siis edellisessä viestissänikään
kirjoittanut kenestäkään paavista
tai paavin istuimesta.
Minulla ei ole aavistusta siitä,
mitä siltä osin tuleman pitää.
Mutta sitten jos katselen taaksepäin
mennyttä historiaa,
niin kuten ihan hiukan raotinkin,
monenlaisia asioita
on tapahtunut
pimeyden ja Valkeuden
välisessä taistelussa.
Ja näistä on siis kerrottu
ihan Genesiksen alkupuolelta lähtien.
Ja näistä tosiasioista
tietenkin voisi keskustella.
Mutta kun Ilmestyskirja
ei varsinaisesti kerro mitään
sen kirjoittamista ennen
historiassa tapahtuneista asioista,
niin ehkä tässä keskustelussa
niihin syventyminen sotkisi
Ilmestyskirjan teeman avaamista?
-
Huomaan kyllä poikkeuksellisuutesi. Olet ihanteellinnen ja siksi tekstiäsi voi lukea kuka vaan ärsyyntymättä.
Minä olen syntinen ihminen ja minua kiinnostaa verrata nykyaikaa Raamatun iloittamiin ennusteisiin. Onhan kehotettu valvomaan.
Kun aika on mennyt yhä pimeämmäksi, ovat monet sitä mieltä että olemme lähellä Ahdistuksen aikaa ja antikristuksen ilmestymistä. Sen olomuodoksi on arveltu paavin istuinta. Ihailin Paavi Franciscusta hymaanina ihmisenä.
Kuuntelen tässä samalla Jukka Norvannon luentoa. Hän lainasi juuri Efesolaiskirjettä:' Suuri on Efesin Artemis !' Käynti Artemiksen temppelin raunioilla ei merkinnyt minulle sen suurempaa, mutta kun Norvanto rohkeni äsken lausua aikamme epäjumalista esimerkiksi 'Amerikan dollarin' koin väristyksen.
-
Hyvän ja pahan
välinen taistelu
alkoi
Jumalan Valtaistuimen äärellä.
Ja se huipentuu
siihen pahan vallan
huipentumaan,
että antikristus
asettuu istumaan
Jumalan maassa
Jumalan temppeliin
ja julistaa olevansa jumala.
Mutta lähellä määränpäätä
oltiin jo 2000 vuotta sitten,
kun Smyrnassa oli
saatanan synagooga,
Pergamossa
saatanan valtaistuin
ja Tyatirassa
saatanan syvyyksiä
opetettiin seurakunnan keskellä.
Mutta koska kaikki tämä
sai alkunsa jo
Raamatun ensimmäisen
alkurivin jälkeen
niine seurauksineen,
jotka voidaan lukea
Raamatun toisesta jakeesta,
päätin avata
uuden raamattupiirin
Raamatun ensimmäisestä kirjasta
otsikolla Genesis. (http://foorumi.h-y.fi/index.php?topic=6035.0)
Mutta toki on niin,
että koko Raamattu on
yksi yhtenäinen kokonaisuus
alusta loppuun saakka,
ja tuota samaa asetelmaa
tulemme käsittelemään
myös tässä
Raamatun viimeisessä kirjassa
loppuun asti.
Olemme nyt päässeet
seurakuntakautta kuvaavan
osion puoleen väliin,
ja seurakunnan tilanne
on siinä kohden niin hirveä,
että voiko enää hirveämmäksi mennä.
Kyllä voi.
Kun seuraavaksi avaamme
Sardeen seurakunnan enkelille
lähetettyä viestiä,
niin huomaamme,
että olemme kohdanneet
ensimmäisen kerran
seurakunnan johtajan,
joka ei saa mitään kiitosta.
Jatketaan tästä
murhenäytelmästä
tässä ketjussa
ja etsitään vastauksia
syntyihin syviin
tuossa toisessa
raamattupiirissä.
-
Sardes
perkaus
- Ja
Sardeen seurakunnan enkelille
kirjoita:
Mitä olet nähnyt
- Näin sanoo hän,
jolla on ne
Jumalan seitsemän henkeä
ja ne seitsemän tähteä:
Mikä nyt on
- Minä tiedän sinun tekosi:
sinulla on se nimi,
että elät,
mutta sinä olet kuollut.
Heräjä valvomaan
ja vahvista jäljellejääneitä,
niitä,
jotka ovat olleet kuolemaisillaan;
sillä minä en ole havainnut
sinun tekojasi täydellisiksi
Jumalani edessä.
Muista siis,
mitä olet saanut ja kuullut,
ja ota siitä vaari ja tee parannus.
Jos et valvo,
niin minä tulen kuin varas,
etkä sinä tiedä, millä hetkellä
minä sinun päällesi tulen.
Kuitenkin on sinulla Sardeessa
muutamia harvoja nimiä,
jotka eivät ole
tahranneet vaatteitaan,
ja he saavat käyskennellä
minun kanssani
valkeissa vaatteissa,
sillä he ovat siihen arvolliset.
Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
- Joka voittaa,
se näin puetaan valkeihin vaatteisiin,
enkä minä pyyhi pois
hänen nimeänsä elämän kirjasta,
ja minä olen tunnustava
hänen nimensä
Isäni edessä
ja hänen enkeliensä edessä.
Jolla on korva,
se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
(http://thumbs2.imgbox.com/cb/86/M9L3IS41_t.jpg) Ilm 3:1-6
Olemme ohittaneet
puolivälin seurakuntakautta
kuvaavassa Ilmestyskirjan osiossa.
Ja tilanne on niin dramaattinen,
että edes seurakunnan johtaja
ei ole elävä.
Hän on kuollut.
Ei vielä ruumiillisesti,
mutta hän ei vielä ole
edes kokenyt uudestisyntymistä
ylhäältä Hengestä.
Siksi Jeesus esittäytyy
Sardeksen seurakunnan lähettiläälle
muistuttaen siitä,
että Hänellä on seitsemän Henkeä.
Hän voisi herättää eloon
tämän seurakunnan johtajan,
joka ei vielä koskaan ole herännyt.
Eli ensin meidän täytyy herätä.
Emme voi valvoa,
jos nukumme.
Jeesus sanoo Sardeksen (Perkaus)
seurakunnan enkelille:
Kuolleet taimet ja oksat
perataan pois.
Mutta nyt tilanne on nurinkurinen.
Juuri hän,
jonka pitäisi varjella taimia,
on kuollut,
eikä ole vielä herännyt
uuden elämän aamuun.
Sardes oli kaupunki,
jota oli perattu ja ankarasti.
Se oli kaksi kertaa
joutunut vihollisen valloittamaksi.
Ja niin se oli enää vain
mitätön kaupunkipahanen.
Mutta aikoinaan se oli ollut
Lyydian kuningaskunnan
mahtava pääkaupunki.
Ja vastaavasti myös
Sardeksen seurakunta
oli hunningolla.
Samoinkuin kaupunginjohtajan
pitäisi huolehtia asukkaidensa
hyvinvoinnista,
pitäisi seurakunnanjohtajan
huolehtia omiensa hyvinvoinnista.
Mutta tämä suurlähettiläs
onkin kuollut.
Ei pelkästään huonovointinen,
vaan kuollut.
Hänen nimensä on toki vielä
Elämänkirjassa,
jossa se on ollut maailman
perustamisesta asti,
mutta jos mitään ei tapahdu,
niin kerran se pyyhitään pois.
Hänellä on vain se nimi,
että hän olisi elävä,
mutta hän on edelleen kuollut
ja nukkuu synnin unta.
Hänen on korkea aika
herätä eloon,
ja käydä sitten herättämässä
muutkin kaltaisensa
tuossa seurakunnassa.
Siis muutkin sellaiset,
jotka eivät vielä ole koskaan
tulleet eläviksi.
Alkutekstissä oleva adjektiivi
monikkomuotoisena
pitäisi kääntää niinkuin
se on käännetty
vanhimmissa suomennoksissa
vuosilta 1548 ja 1642.
- Ole walpas ia wahuista
nijte muita
iotca coolemallans ouat
- Ole walpas ja wahwista
nijtä muita
jotca cuolemallans owat.
Siis tuossa seurakunnassa oli
tuon johtajansa lisäksi
suuri joukko jäseniä,
jotka samoin olivat vain
nimikristittyjä,
eivätkä ole vielä herätetyt
kuolemasta elämään.
Heidänkin nimensä on vielä
elämän kirjassa
niinkuin kaikkien nimi
on sinne kirjoitettu
jo ennen maailman perustamista,
mutta se pyyhitään pois,
jos koskaan tämän elämän aikana
ei tapahtu kääntymystä.
Jeesuksen toimintaohje
on siis yksiselitteinen
tämän seurakunnan johtajalle
ja muille kuolleille.
Tuo seurakunnan enkeli eli lähettiläs
oli toki saarnannut Sanaa,
ja seurakunta kuunnellut
ja tiesi asioista.
Mutta mitään mielenmuutosta
ja pahoista teoista luopumista
ei ollut tapahtunut.
- minä en ole havainnut
sinun tekojasi täydellisiksi
Jumalani edessä.
Muista siis,
mitä olet saanut ja kuullut,
ja ota siitä vaari
ja tee parannus.
Ja silloin odote muuttuu täydellisesti.
Jeesuksen kohtaaminen on ihana asia.
Mutta jos kääntymystä ei tapahdu,
niin Jeesuksen kohtaaminen
on oleva kauhea asia.
- minä tulen kuin varas,
etkä sinä tiedä,
millä hetkellä minä
sinun päällesi tulen
Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta
saarnattu Sana
oli vaikuttanut joissakin harvoissa
kääntymisen ja uuden elämän.
- Kuitenkin on sinulla Sardeessa
muutamia harvoja nimiä,
jotka eivät ole
tahranneet vaatteitaan,
ja he saavat käyskennellä
minun kanssani valkeissa vaatteissa,
sillä he ovat siihen arvolliset.
Heissä on vaikuttanut
se Jumalan Henki,
joka heidät on
synnyttänyt uuteen Elämään.
Heidän vaelluksensa on julistanut
Hyvää Sanomaa ympärilleen
sellaisella tavalla,
että Jeesus lupaa oikein
voittopalkinnon heille.
He saavat ikuisuudessa
käyskennellä hyvin lähellä
Jeesuksen ympärillä ja seurassa
suuren kirkkauden ympäröimänä.
Mutta kaikki Jeesuksessa pelastetut
ovat kerran puetut
valkeisiin vaatteisiin.
Ja mikä tärkeintä,
heidän nimeään ei koskaan pyyhitä
pois Elämän kirjasta.
- Joka voittaa,
se näin puetaan valkeihin vaatteisiin,
enkä minä
pyyhi pois hänen nimeänsä
elämän kirjasta,
ja minä olen tunnustava
hänen nimensä
Isäni edessä
ja hänen enkeliensä edessä.
Ihan toisenlaisessa seurassa
tulevat viettämään ikuisuutensa ne,
joiden nimiä ei kerran löydykään
enää Elämän kirjasta,
jonne jokaisen ihmisen nimi
on aikanaan kirjoitettu.
Jokainen ihminen on tarkoitettu
Jumalan yhteyteen.
Kuinka vakava onkaan
tuo viesti
koskien nimen pyyhkimistä
Elämän kirjasta.
Ja sitten tulee päätöslause:
- Jolla on korva,
se kuulkoon,
mitä Henki seurakunnille sanoo.
Tämä kuulemiskehotus
on sijoitettu loppulauseeksi
neljännestä eli keskimmäisestä
seurakuntaviestistä alkaen
eli neljässä viimeisessä kirjeessä.
Kaksi seurakuntaviestiä
on jäljellä.
Ja niissä tulee esiin
hirvittävä kontrasti.
Ja kuvausssarja päättyy siihen,
että Jeesus kolkuttaa ovella.
Toiset kuulevat ja avaavat.
Toiset eivät.
-
Hyvin dramaattinen viesti Sardeksen seurakunnalle, etenkin johtajalle. Lauma seuraa johtajaa ja jos johtaja on harhaanjohtaja siinä kuolee monta lammasta.
Olenko rohkea, oletko sinä rohkea ja saarnaat kääntymystä ja parannusta niille joiden näet olevan eksyksissä ?
Minua ainakin pelottaa se itseeni, mutta ennenkaikkea Kristukseen suuntautuva pilkka, jota on odotettavissa. Vastutus on odotettavissa, siitä saatana pitää huolen.
Miten sitten vien pelastus-viestiä eteenpäin ? En ole esimerkillinen ihmisenä, kaikki tuttavat muistavat kyllä entisen , yli 40 v sitten silloineläneen riittani.
Vaikka päällyspuolikin on muuttunut, niin sisäistä muutosta ei voi sanoin kertoa.
Ihminen mittaa omalla mitallaan, mutta Jumala näkee sydämen.
Ainoa miten voin Herraani palvella, on kirjoittaa , ja kutsua pöytääni nälkäisiä.
On taitolaji olla apostoli.