Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Hheikki - 03.07.06 - klo:13:10
-
Eilisessä Horisontissa (Kirkon tiedotuskeskuksen kirkkoja ja uskontoa käsittelevä ohjelma Yleradio 1:ssä) haastateltava, jonka nimeä en ehtinyt rekisteröidä, otti kantaa "vihapuheeseen" - leimaavaan, stigmatisoivaan tai tuomitsevaan puheeseen vähemmistöjen tai oikeudettomien ryhmien lähimmäisistä.
Varsin ronskeihin teksteihin voikin törmätä joissakin kristillisissä foorumeissa ja medioissa. Osaan lukijoista leimaava kirjoittelu vaikuttaa kirkosta vieraannuttaen ja evankeliumin kuulemiselle esteitä rakentaen.
Varmasti useimpiin lukijoihin stereotyyppisesti lähimmäisiä käsittelevät tekstit vaikuttavat paradoksaalisesti raitistaen, havahduttaen. Mutta entä erityisen herkkään, vaikutteille alttiiseen ja tiivin lahkomaisen ryhmän tai johtajan ohjauksessa olevaan? Mikä on vastuu "vihapuheen" seurauksista?
Laitan lopuksi muutamia "mietoja", "asiallisia" ja painokelpoisia esimerkkejä vähemmistöjen lähimmäisten luonnehdinnoista. Kirkon&kaupungin yleisönosastolta, josta varmasti todella valitettavat tekstit suodatetaan. Paperilehden lisäksi nämä kristittyjen kirjoitukset on julkaistu verkkosivuilla, mistä julkaisupäivämäärät:
- 19.6.06 "ei se ole normaalia ihmisen toimintaa, kun kaksi partaista ”äitiä” saati peruukkiin pukeutuvaa ”isiä” suutelee ja pakottaa ”lapsensa” osallistumaan heidän piirinsä marsseihin,"
- 25.4.06 "koska nainen on näin hillitön ja sekä itselleen että lapselleen vaarallinen, hänen täytyisi saada laillinen keinosiemennys. Lakia siis tarvitaan suojelemaan naista vastuuttomalta käyttäytymiseltään"
- 28.4.06 "Ehkäpä kaikki Suomen naiset tulisi steriloida ja marssittaa vuosien odotuksen jälkeen laboratorioon, jotta taatusti odotetulta lapselta ”ei tule rakkautta puuttumaan”? Moinen rakkaus-pulputus on rikinkatkuista kuin kylpyammeessa kupliminen."
- 9.5.06 "homopari tarkoittaa kahta saman sukupuolen ihmistä, jotka jostain syystä haluavat matkia normaalipariskuntia, kuvitellen toista naiseksi ja toista mieheksi"
-
"Hate speech" on enemmän sääntö kuin poikkeus tietyissä liikkeissä. Ihmisiä pyritään systemaattisesti rikkomaan, toki hyvää tarkoittaen, mutta silti armottoman julmasti, ihmisen valtaa ja "viisautta" hyväksi käyttäen. Kovin kauaksi ehdotonta armoa saarnaavasta nasaretilaisesta olemme edenneet. Jos jokin asia tulee meille luonnostaan niin heikompien lyöminen ja rikkominen. Onneksi tämä meidän "kansa keväinen" on tästä murskaavasta vallankäytöstä sanoutunut irti: "suo Jeesus hellä mieli"...
-
.
Vaikka provosoidaan, ei pidä provosoitua. (M. Koivisto)
Kansalais- ja uskonveli, -sisar -vastuuseen kuuluu kuitenkin lempeä ojentaminen, kun huomaamme selvää ylilyöntiä.
Jos jokin ihminen ei miellytä, ei hänen kanssaan tarvitse olla. Tämä koskee myös laajemmin seurustelua median välityksellä.
Kaikki kyllä järjestyy aikanaan. Asioilla on taipumus selvitä.
Olkaa huoleti. Herra on teidän kanssanne. Teidän ei tarvitse pelätä mitään.
.
................................................................................................................................. :)
.
-
Aika tärkeä huomio puhetavasta, joka tuntuu kristityillä olevan helmasyntinä. "Ne toiset", niitä saa lyödä kuin vierasta sikaa. Tai niin kuvitellaan.
Itse olen joskus kuulevinani vaatimuksessa "synti pitää saarnata synniksi" myös rivien välissä ajatuksen "... ja tietyille julkisyntisille pitää osoittaa heidän paikkansa". Ja tällä ei tietenkään tarkoiteta sitä, että paikka olisi Kristuksen jalkojen juuressa, vaan siellä, minne ristikin pystytettiin: ulkopuolella, kaukana, selän takana, hylättynä. Tuomitun paikka.
Tuli mieleeni: voiko vihapuhe koskaan palvella mitään hyvää? Voiko omaan joukkoon kohdistuva vihapuhe toimia silmien avaajana? Onhan kuitenkin kristityillä aina vähän sitäkin vikaa että "maailma vihaa meitä", yhy yhy. Ja monesti ihan syystäkin.
Entä sitten, kun ei enää mitään saa sanoa, kaikki on rasistista, vihamielistä, käännyttämistä? Onko vikaa myös kuulijan korvassa?
-
Entä sitten, kun ei enää mitään saa sanoa, kaikki on rasistista, vihamielistä, käännyttämistä? Onko vikaa myös kuulijan korvassa?
Saa sanoa ja saa sanoa synninkin synniksi, mutta ei pidä osoittaa ketään edes epäsuorasti.
Vanha körttiläinen viisaus on Kareksen Heränneen kansan vaelluksen mukaan se, että hunajalla saa enemmän kärpäsiä kuin tervalla.
-
Onhan kuitenkin kristityillä aina vähän sitäkin vikaa että "maailma vihaa meitä", yhy yhy. Ja monesti ihan syystäkin.
Heh, todellakin.
-
Kristillinen media on juuri sen näköinen kuin maailma yleensä. Raadollinen, julma, rakkaudeton, kova, inhottava, v-mäinen, ilkeä, piikittelevä, inhottava ja niin edellen. Ainoa ero vain tuppaa olemaan, että noille kaikille ominaisuuksille annetaan ihmisen kasvojen sijaan Jumalan kasvot. "Jumala sanoo..." on aika tyypillinen, kun joku tyyppi halutaan saarnata suoraan Helvettiin. Ja useimmiten se vielä tehdään niin, että saarnaajaan sattuu mahdollisimman vähän. "Minun" sijaan syntiseksi tehdään "joku muu". Kristillisyyttä parhaimmillaan. Eikö totta?
Teme, joka menee Helvettiin jonain muuna, jos Kristus ei kanna kotio.
-
Kristillinen media on juuri sen näköinen kuin maailma yleensä. Raadollinen, julma, rakkaudeton, kova, inhottava, v-mäinen, ilkeä, piikittelevä, inhottava ja niin edellen. Ainoa ero vain tuppaa olemaan, että noille kaikille ominaisuuksille annetaan ihmisen kasvojen sijaan Jumalan kasvot. "Jumala sanoo..." on aika tyypillinen, kun joku tyyppi halutaan saarnata suoraan Helvettiin.
Tuo on 'kontrapunkti'. "Maailmassa, muttei maailmasta." "Viidakon lait."
Erosin aikoinaan kirkosta ajatellen, että kristityt karsastavat: toinen silmä katsoo Jumalaan, toinen maailmaan. Liityin sitten muutaman vuoden kuluttua. "Se oli eräs krapulapäivä." Halusin tuen, koska esikoiseni oli syntynyt. Oli turvallista olla seurakunnan yhteydessä.
Viimekädessä turva on Jumalassa. Hädässä katson Häneen. Rakkaus on aina velassa. Lähimmäinen... lähimmäinen... kuka on lähimmäiseni? Yksinkertainen totuus on vaikea nähdä: lähimmäinen on lähinnä.
Jumalan kirkkaus sokaisee.
Kiitos kaikille Juhlista!
........................................................................................................................................... :)
.
-
Jumalalla on vain päivän vanhoja lapsia.
-
Päivänvanhat lapset eivät vihaa. :058:
-
Raamatussa on armon lisäksi vihapuheeksi leimattua tekstiä mm. Jumalan vihasta, helvetistä ja synnistä. Ei armo kuulu kaikille. Uskokaan ei ole joka miehen. Armo kuuluu vain ja ainoastasn oikeille ja todellisille syntisille. Armo EI kuulu mielikuvitussyntisille. Jumalan armo jotenkin vääristyy, kun sitä tuodaan sinne, mihin se ei kuulu.
-
Armo EI kuulu mielikuvitussyntisille.
Anteeksi, keille? :icon_eek:
-
-
-
Armoa jakelee Kristus, Herra. :eusa_pray: Vihapuhetta pitävät vihaiset ihmiset. :021:
-
En saanut vastausta ihmettelyyni. Mitä tarkoittaa 'mielikuvitussyntinen'? Kuvitteleeko hän olevansa syntinen, vaikka ei olekaan? Vai tekeekö hän syntiä kuvitelmissaan? Onko hän jonkun toisen kuvittelema syntinen, jota ei oikeasti ole olemassakaan?
-
Laitan lopuksi muutamia "mietoja", "asiallisia" ja painokelpoisia esimerkkejä vähemmistöjen lähimmäisten luonnehdinnoista. Kirkon&kaupungin yleisönosastolta, josta varmasti todella valitettavat tekstit suodatetaan. Paperilehden lisäksi nämä kristittyjen kirjoitukset on julkaistu verkkosivuilla, mistä julkaisupäivämäärät:
- 19.6.06 "ei se ole normaalia ihmisen toimintaa, kun kaksi partaista ”äitiä” saati peruukkiin pukeutuvaa ”isiä” suutelee ja pakottaa ”lapsensa” osallistumaan heidän piirinsä marsseihin,"
- 25.4.06 "koska nainen on näin hillitön ja sekä itselleen että lapselleen vaarallinen, hänen täytyisi saada laillinen keinosiemennys. Lakia siis tarvitaan suojelemaan naista vastuuttomalta käyttäytymiseltään"
- 28.4.06 "Ehkäpä kaikki Suomen naiset tulisi steriloida ja marssittaa vuosien odotuksen jälkeen laboratorioon, jotta taatusti odotetulta lapselta ”ei tule rakkautta puuttumaan”? Moinen rakkaus-pulputus on rikinkatkuista kuin kylpyammeessa kupliminen."
- 9.5.06 "homopari tarkoittaa kahta saman sukupuolen ihmistä, jotka jostain syystä haluavat matkia normaalipariskuntia, kuvitellen toista naiseksi ja toista mieheksi"
Kirkko&kuponki taitaa kerätä ne provosoivimmat jotta saataisiin keskustelua.
Lehden linjana on intomielinen ponnistus saada maailma kirkkoon, eihän se niin onnistu. Kirkko maailmaan pitäisi. Tämä minua siinä hatuttaa. Tai pt:ssa.
-
Mielikuvitussyntisestä - olkoon se mitä tahansa - tuli yksi toinen ehkä vähän saman
tapainen asia mieleeni...
Johon itselläni ehkä on taipumus "syyllistyä".
Saatamme rukoilla ja pyytää Jumalalta anteeksi jotain, kenties kauan, vuosikymmeniä.
Ahdistumme ja tuskastumme kun tilanne ei muutu, saatamme ajatella että emme saa
anteeksi, tilanne ei muutu.
Syynä ei ole se että Jumala ei ole antanut anteeksi.
Vaan syynä on oma itsekeskeisyytemme, se että emme anna itsellemme anteeksi,
emme jaksa iloita Jeesuksen lunastustyöstä.
-
"Jumalan armo jotenkin vääristyy, kun sitä tuodaan sinne, mihin se ei kuulu." Onko jotain, mihin Jumalan armo ei ylettyisi? Onko ketään, jolle armo ei kuuluisi? Sekä syntisyyden että armon kohdalla käytetään Uudessa testamentissa toistuvasti sanaa 'kaikki': "Jumala on näet tehnyt kaikki tottelemattomuuden vangeiksi, jotta hän voisi antaa kaikille armahduksen."
-
Meidän kirkossa oli tänään hyvä armosaarna. Se alkoi siitä toteamuksesta, että eräs rippikoululainen oli vastannut kysymykseen, mitä armo on: Se on ansioton rakkaus meille onnettomille. :icon_wink: Meillehän on opetettu: ansioton rakkaus meidän osaksemme.
Hyvän saarnan päätteeksi sijaiskanttori vielä lauloi meille Armolaulun.