Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: seppos - 21.09.15 - klo:22:16
-
Ei millään ole näin pulan ja puutteen aikana väliä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442719223669.html
-
Iloista antajaa Herra rakastaa. Mutta tällaiset uutiset silti panevat miettimään, miksi hemmetissä olla osaltaan rahoittajana moiselle menolle.
-
Pahalta tuntui lukea tuo lehdestä, kun tietää miten monet ihmiset tappelevat jokapäiväsestä leivästään. Tulee toivoton olo.
-
Ei millään ole näin pulan ja puutteen aikana väliä http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442719223669.html
seppos otsikoi reippaasti, mutta mielestäni täysin oikein. Jo tuo korskeus ( kaupungin kallein asunto ) on ikävä asia. Mutta murheellisena katson sitäkin kun Lapuan piispa muuttaa pysyvästi Seinäjoelle! Lapua on kirkollis-uskonnollis-herätysliikkeellisesti sekä perinteinen että myös vahvasti nykyinen paikkakunta. Kaikki Lapuan herättäjuhlilla olleet, viime vuonna tai aiemmin, voinevat tuon seikan allekirjoittaa. Saatoin myös itse läheltä havaita kuinka 1970- ja 1980-luvulla Lapuan hiippakunnan, Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan ja Herättäjä-Yhdistyksen kolmiyhteys toimi mainiosti ja kaikkia osapuolia kuin myös kirkkokansaa hyödyttäen.
Tuntuu, että Lapuan nykyinen piispa antaa piupaut paitsi menneelle, myös yhä kirkollis-uskonnollis-herätysliikkeellisesti vahvalle Lapualle. Tuossa kyllä piispa suoristi rukoilijoiden kädet, ja tyrehdytti virren. :kahvi:
On jo aikapäiviä sitten sanouttu ja todettu, että on olemassa kristuspiispoja ja kirkkoruhtinaspiispoja. Voitte itse tykönänne miettiä kumpaan ryhmään Lapuan nykyinen piispa Simo Peura kuuluu.
-
seppos otsikoi reippaasti, mutta mielestäni täysin oikein. Jo tuo korskeus ( kaupungin kallein asunto ) on ikävä asia. Mutta murheellisena katson sitäkin kun Lapuan piispa muuttaa pysyvästi Seinäjoelle! Lapua on kirkollis-uskonnollis-herätysliikkeellisesti sekä perinteinen että myös vahvasti nykyinen paikkakunta. Kaikki Lapuan herättäjuhlilla olleet, viime vuonna tai aiemmin, voinevat tuon seikan allekirjoittaa. Saatoin myös itse läheltä havaita kuinka 1970- ja 1980-luvulla Lapuan hiippakunnan, Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan ja Herättäjä-Yhdistyksen kolmiyhteys toimi mainiosti ja kaikkia osapuolia kuin myös kirkkokansaa hyödyttäen.
Tuntuu, että Lapuan nykyinen piispa antaa piupaut paitsi menneelle, myös yhä kirkollis-uskonnollis-herätysliikkeellisesti vahvalle Lapualle. Tuossa kyllä piispa suoristi rukoilijoiden kädet, ja tyrehdytti virren. :kahvi:
On jo aikapäiviä sitten sanouttu ja todettu, että on olemassa kristuspiispoja ja kirkkoruhtinaspiispoja. Voitte itse tykönänne miettiä kumpaan ryhmään Lapuan nykyinen piispa Simo Peura kuuluu.
Itse otsikon asiaan en ota kantaa, mutta piispa Peurahan on kotoisin Keski-Suomesta, joten siteet Lapualle ei liene hänelle niin elämän ja kuoleman kysymys kuin lapualaiset luulevat monille olevan? Olen kuullut useitten keskisuomalaisten sanovan, että Jyväskylä olisi heille se oikea hiippakunnan keskuspaikka. Tätä mieltä mm. monet papit siellä päin. Onhan kokoerokin jo huomattava. Lapua saisi pitää rauhassa oman hiippakuntansa ja Keski-Suomi saisi omansa. Isosta Kuopion hiippakunnasta voisi liittää esim. Konneveden ja Hankasalmen Keski-Suomen hiippakuntaan, sillä eihän ne Savoa muutenkaan ole. Hiippakuntien rajoja voisi muutenkin mulkata järkevimmiksi.
-
Hiippakuntien rajoja voisi muutenkin mulkata järkevimmiksi.
Jatkan fundeeraamista...Pohjois-Karjala voisi myös muodostaa oman hiippakuntansa. Aina ollaan Kuopion orjuuden ikeen alla :003: - joka asiassa. Sitäpaitsi savolaiset on paljon konservatiivisempia kuin pohjoiskarjalaiset, olen sen huomannut monessa asiassa. Vaalipiiriuudistus oli kyllä asiaa; nyt pienillä puolueillakin on mahiksia saada ehdokas läpi eduskuntaan ja niin vihreät ja kristilliset saikin. Joensuun piispa kylläkin on piispa Arseni, mutta eri kirkkokuntaa. Hän asuu Savossa ???
-
Onko noilla hiippakuntarajoilla ja piispanistuimen paikoilla nyt oikeasti mitään väliä? Tai siis sikäli, että minusta piispa voisi telkkarituolinsa mieluusti läväyttää elementtilähiön vuokrakaksioon, mutta väliäkö sillä minkä kaupungin? Itse en kaipaa kotikaupunkiini piispaa ja aika sama mikä hiippakuntakin.
Uutisessa mainittu "edustustila" kirkollisissa yhteyksissä kuulostaa kanssa hullulta. Kenelle sitä pitäisi edustaa, ja millaista kuvaa antaa?
-
Uutisessa mainittu "edustustila" kirkollisissa yhteyksissä kuulostaa kanssa hullulta. Kenelle sitä pitäisi edustaa, ja millaista kuvaa antaa?
Se on jäänne menneiltä ajoilta kun pappilassa pidettiin neuvoston ja valtuuston kokoukset kun ei kirkon lisäksi ollut muuta tilaa, nykyään tarpeeton.
-
Periaatteen vuoksi väitän vastaan.
Piispan asuntona on 4 huonetta, satakunta neliötä. Ei mielestäni kohtuutonta. Loput on tuomiokapitulin tiloja.
Asunnon yhteydessä on työtila, mikä huonontaa käytännössä asuntoedun arvoa. Tiedän omasta kokemuksesta, kun asunnon yksi huone on ollut kotitoimistona kymmeniä vuosia.
Piispan hommassa "edustaminen" on "yhteydenpitoa sidosryhmiin" eli ihmisten tapaamista muutenkin kuin virallisissa kokoustiloissa. Maallisella puolella käytettävissä ovat ravintolat, hotellit ym., mutta seurustelu kutsujan kotona voittaa kyllä nämä mennen tullen. Se saattaa tulla myös halvemmaksi tarjoiluiltaan.
Huoneiston hinta on korkea, mutta sen hankinnassa hiippakunnan varallisuus ei vähene (paitsi yhtiövastike ym.), muuttaa vain muotoa esim. pankkitalletuksesta osakekirjaksi. Jos edustusasunto olisi sen sijaan vuokrattu, hiippakunnan varallisuus vähenisi tasaiseen tahtiin vuokran verran. Vuokraa ei ole helppo arvioida, koska tarjontaa ei ole. Sataneliöisten perusteella tuskin jäisi alle kahden tonnin.
Hiippakunnallinen toimipiste Seinäjoella on perusteltu. Onhan Seinäjoki sentään maakunnan kiistämätön keskuspaikka, jossa on maakunnan komein kirkko!
(Edelläolevaan viitaten totean, että jos lehdessä on uutinen "seinäjokelaistaustainen eläkeläismies sai foorumikirjoituksen takia turpiinsa", niin kyseessä on vain perinteinen pohjalainen kirkollisasioita koskeva neuvonpito.)
Mt
-
kyllä seppos lohkaisi aivan oikean otsakkeen ja ajatuksen tähänkin kysymykseen...eli siinähän aihetta pula-ajan mietintään.
-
piispa voisi telkkarituolinsa mieluusti läväyttää elementtilähiön vuokrakaksioon
Tännepäin, hyvä näin. Mutta sen mukaan kuin asuntojen koko määritetään kotona asuvien lasten lukumäärän mukaan niin että jos asuu liian pienessä ei myönnetä asumistukiakaan.
Eli Irja-piispa! Ollos tervehditty, ja tervetullut tuohon Jakomäkeen tai Siltamäkeen lähelle paimennettaviasi. Kyllä sieltä löytyy siistejä kaksioita. Täälläkin saattaisi olla vapaita.
Piispan virka-asunto voisi olla siis periaatteellisesti vaatimaton kaksio yksinasuvalle, kolmio pariskunnalle ja sitä mukaa kun lapsia karttuu piispallisen perheeseen, niin sen systeemin mukaan kuin on suositus. Meillä on siis ihan normit.
Entä sijainti? Ehdotan lähiötä tyydyttävin palveluin, joukkoliikenteen sujuvuus huomioiden. En tunne Pohjanmaan kaupunkeja häävimmin, mutta pk-seudulla kaiken kristityn kirkon virkakunnan vaatimaton käyttäytyminen toimisi esimerkkinä niille porhoille, joiden on matkustettava Pyhään Maahan kerta vuoteen vaeltaakseen Vapahtajamme jalanjäljissä.
-
Seurakunnalliset tilat epäilemättä kelpaavat neuvottelutiloiksikin, eikä ole sitten tarpeen miettiä, mihin sijoittaa niitä turhia lukaaleja joiden kunnostus ei kun maksaa. Osa sai arvoisensa käytön nyt pakolaisten hätämajoituskeskuksina, mutta totuus on ettei meillä ole kirkkona varaa rälläämiseen.
Tavatkoon virkatiloissa kenet tarvitsee. Säilyy koti lepopaikkana.
-
Piispan virka-asunto voisi olla siis periaatteellisesti vaatimaton kaksio yksinasuvalle, kolmio pariskunnalle ja sitä mukaa kun lapsia karttuu piispallisen perheeseen, niin sen systeemin mukaan kuin on suositus.
Kyllä pariskunnan pitäisi kaksioon mahtua!
Yksinasuva mahtuisi periaatteessa yksiöön, mutta ne voisi kyllä minusta jättää köyhempien kuin sinkkupiispojen asunnoiksi. Yksiöistähän on pulaa.
Ja kyllä kaksioon ihan hyvin voi vieraita kutsua. Minulla mahtuu kotona työskentelykin tänne kaksioon asumista mitenkään häiritsemättä, mutta voihan se olla että piispa pyörittää enemmän paperia kuin bittejä.
Miksi sen edes pitää olla virka-asunto, eikös ne sellaiset ole vähän mennyttä maailmaa jo? Sen ymmärtäisin, että jollekin kiinteistön vahtimestarille hommataan asunto vahdittavan kohteen yhteydestä. Mutta piispahan vahtii sellaista laajempaa kohdetta kuin hiippakuntaa ja voisi hyvin kustantaa itsekin asumisensa jossain hiippakunnan alueella.
-
Olen samaa mieltä Mt:n kanssa. Köyhistely kirkon asioissa on vähän epistä, ei kirkko yleensä rahoillaan leveile.
Lukekaa artikkelit Venäjän ökyrikkaista, siellä rahoilla pelaaminen on helppoa, jos kuulut nomenklatuuraan. Saat puliveivatuksi vaimollesi timanttikruusatun kellon tai meren lahteen satojen miljoonien jahdin.
Kyllähän koko Suomi on leveillyt, koska on syömävelkaa on otettu viime vuosina 6-7 miljardia, sitä ennen jäi muutama sata miljoonaa säästöön. Että köyhisteltäisiin näitäkin asioita.
-
Olen samaa mieltä Mt:n kanssa. Köyhistely kirkon asioissa on vähän epistä, ei kirkko yleensä rahoillaan leveile.
Lukekaa artikkelit Venäjän ökyrikkaista, siellä rahoilla pelaaminen on helppoa, jos kuulut nomenklatuuraan. Saat puliveivatuksi vaimollesi timanttikruusatun kellon tai meren lahteen satojen miljoonien jahdin.
Kyllähän koko Suomi on leveillyt, koska on syömävelkaa on otettu viime vuosina 6-7 miljardia, sitä ennen jäi muutama sata miljoonaa säästöön. Että köyhisteltäisiin näitäkin asioita.
Epis on nuorisoslangia tosin,näpsäkkä sana, muta lauseesi muuttui käsittämättömäksi sillä kun tarkoitetaan epäreilua. Tarkoititkohan juuri sitä vai halusitko sanoa jotakin muuta. Ei kai köyhistely ole epistä, vaan leventely?
Mutta tuumin, olisiko tuo useasti kuultu hokema "syömävelasta" asiain yksinkertaistamista. Lähdin sitä opiskelemaan kun en saanut muuten selvää. Ymmärtääkseni maa otti velkaa mutta myös lainasi pois, kun sellainen oli kannattavaa. Kyseessä ei ole mikään ahneiden työläisten halu "syödä" kysymättä kenen rahoilla, vaan esimerkiksi eläkeyhtiöiden keinottelut pörssissä. Ehkä nyt opin kun luetaan historian ohessa myös taloushistoriaa.
Tilanteet ovat muuttuneet suuressa määrin ulkopoliittisista syistä. Aikanaan Euroon liittyminen vaikutti ikävältä mutta pakolliselta, ei ollut viisasta jäädä ulkopuolelle pikku valuuttasirpaleena, mutta ostovoiman säätely devalvoinnein oli ketterä olkoon että piensäästäjille ikävä juttu. Nythän ei tehtäisi muuta kuin devalvoitaisiin niin menetelmin jotka raskaaseen valuuttaan sitoen on mahdollista, ja tolkutonta on riidellä lomarahasta, se on tolkuttomasti tolkuttominta. Miksi lomasta pitää erikseen maksaa?
En koskaan käsittänyt "lomarahaa" tai alkuaan "lomaltapaluurahaa" , ja vakuutan, palkkani oli niin pieni että muuan söpöliini-Sari-Sairaanhoitaja väitti minun valehtelevan kun palkkakuitti yhä tuli osastolle ja hän vaati saada sen nähdä. Siitä huolimatta! En ymmärtänyt miksi siitä maksettiin, ja sehän siis ei ole palkkajärjestely kuten Metalli väittää, pikemmin lahjoma, sen sijaan opettajan palkka kolmelta kouluttomalta kuukaudelta todella on alun perin ollut järjestely. Eli vuosipalkkaa jaettu 12 osaan. Siltä ajalta kun palkkana useasti olikin hamekangas tai kenkäpari.
-
Tuohon edelliseen. Minunlaista venkoilua köyhistelystä. Kiitos vaan suomenkielen opettamisesta. Nyt on niin, että piispa ei kauppaa ole tehnyt, sylttytehdas on luottamushenkilöiden suunnassa. Kirkon omaisuus ei kaupassa vähene, koska rahalle tuli vastineena omaisuutta. Alv-kansalle oli töitä. Muutostöissä varmasti venkoiltiin piispaa mammonajutuilla. Ilkeältä tuntuu, kun asiaa tuntemattomat haluavat määrittä piispan asunnon koon, verottaja huolehtii piispan maksuvelvoitteista. Samalla laillahan meidän tul Maallinen esivaltaisi miettiä hovioikeuksien "presidenttien" ja kenraalien asuntojen koosta. Ovat hierarkiassa vissiin samoilla viivoilla. Jos piispalle kuuluu kaksio, niin pastorille korkeintaan tampuuri jossain kivijalkaisessa talossa. Kohortissa värvätty saisi kuitata varastolta teltanerotettua yhteistä rahaa.
Kun on tuota verotettuna saatua yhteistä rahaa käytettävissä, niin kun se on yhteistä, niin se ei kuulu kenellekään ja se nopsasti törsätään. Maallinen esivalta, kansanedustajat lain laatijoina, on ollut vielä vikkelämpi yhteisen rahan kuluttamisessa.
-
Olen pahoillani, tekstini on hyppinyt ties miten.
-
Lukekaa artikkelit Venäjän ökyrikkaista, siellä rahoilla pelaaminen on helppoa, jos kuulut nomenklatuuraan. Saat puliveivatuksi vaimollesi timanttikruusatun kellon tai meren lahteen satojen miljoonien jahdin.
Niin? En minä sitkäkään hyvänä pidä, mutta Venäjän asiat kuuluvat minulle paljon vähemmän kuin oman kirkkomme. Eikä kai sillä tavoin voi perustella, että minä saan tehdä väärin koska muut tekevät vielä enemmän väärin.
Kyllähän koko Suomi on leveillyt, koska on syömävelkaa on otettu viime vuosina 6-7 miljardia, sitä ennen jäi muutama sata miljoonaa säästöön. Että köyhisteltäisiin näitäkin asioita.
Se velka on otettu lähinnä työttömyyden hoitoon. Ja noinhan valtion pitääkin tehdä, laskusuhdanteessa velkaantua ja noususuhdanteessa maksaa velkoja.
-
Öppiäisen kanssa minä pärjään, koska hän perustelee analyyttisesti asiansa. Eri lailla me varmaankin äänestämme.
Yleisellä velan otolla tarkoitan sitä, että elintasoamme pidetään liian korkealla eikä se voi onnistua pidemmän päälle näin.
Mitä kirjoitan Venäjästä, se on takautumieni painolastia Jeesiöjoen tuolta puolen.
-
Sananen piispan käyttöön tarkoitetun yksityisasunnon koosta.
Piispat ovat toivoakseni oppineita ja lukeneita teologeja. Tämä sisältää väistämättä sen, että teologinuran aikana on karttunut melkoinen kirjasto, joka sisältää paitsi teologisia erikoisteoksia myös laajemmin esim. yhteiskunnallista ja historiallista tutkimusta ja tietoa. Sekä tietysti kaunokirjallisuutta. Tiiviistikin hyllytettynä tällainen kotikirjasto vaatii tilaa, käytännössä oman huoneen (kokemusta on). Virkahuoneessa niitä ei voi säilyttää, koska siellä olevalle hyllytilalle on varmasti muuta käyttöä, ja ne teoksethan jäävät seuraavan viranhaltijan käyttöön.
On turha sanoa, että lainatkoot kirjastosta. Se ei ole käytännössä mahdollista. Laajojenkin yleisten kirjastojen anti on vaatimaton. Olen harrastellut kirkkohistoriaa, eikä Helsingin ja Porvoon (maakuntakirjasto) kirjastojen valikoimalla pääse kuin hädin tuskin alkuun. Tieteellisten kirjastojen valikoimat ovat kaukana. Monia vanhempia teoksia ei saa kirjakaupasta, hyvä jos edes antikvariaatista (olen ollut yhden kirjan ostajajonossa eräästä piispasta seuraava). Piispalla pitää puheita ja kirjoituksia valmisteltaessa olla riittävä taustakirjallisuus olla välittömästi käytettävissä - ja tietysti muutenkin tutkittavissa. Pohdiskelu kun olen olennainen osa viranhoitoa.
Pyydän lisäksi ottamaan huomioon sen, että piispalle ei ole asetettu lapsettomuusehtoa, joten virka-asunnossa on varauduttava myös perheeseen. Esim. nykyinen Porvoon piispa muutti aikoinaan lapsena piispantaloon, ja hänenkin mukanaan muutti myös yksi lapsi.
Mt
-
Miksi sitten tarvitaan virka-asunto? Eikö piispa voi hankkia asuntoa samoin konstein kuin tavalliset kuolevaiset, vaihtaa kokoa perhetilanteen mukaan?
-
Sama kysymys koskee mm. presidenttiä, pääministeriä, puolustusvoimien komentajaa, eräitä kaupunginjohtajia sekä suurlähettiläitä ulkomailla. Ja varmaan myös ortodoksisen kirkon piispoja, ehkä myös katolista kirkkoa Suomessa. Esimerkiksi presidenttimme pärjäisi varmaan valtion Kontulasta tai Suvelasta vuokraamassa kaksiossa, virkatoimethan voisi hoitaa Kauppatorin varrella olevassa linnassa.
Jos kirkon virka-asuntokäytäntöä kritikoidaan, olisi mielestäni loogista ottaa tarkasteltavaksi myös edellä mainitut muut vastaavat tehtävät. Silloin saattaa löytyä perusteita virka-asuntokäytännölle, mutta toisaalta voidaan tulla johtopäätökseen, että kaikkien julkista valtaa käyttävien yhteisöjen virka-asuntokäytäntö on lakkautettava.
Virka-asunnosta sen käyttäjä maksaa tietysti käyvän vuokran - näin ainakin kirkon virkasäännön mukaan.
Mt
-
Kyllä voisin yleisemminkin kuulla perusteita virka-asuntokäytännölle.
Äitini aikoinaan työskenteli asuntolanvalvojana, siinä työssä ymmärrän, että oli kätevintä olla virka-asunto sen valvottavan asuntolan yhteydessä. Asukit olivat enimmäkseen alaikäisiä, joten kaitsevan aikuisen läsnäolo oli toivottavaa (ja ehkä jopa laissa säädettyä). Vuokra siitä asunnosta ei tainnut olla ihan markkinavuokrien mukainen, ja se oli sitä paitsi rakennettu sillä oletuksella, että virkanainen on tietysti lapseton vanhapiika. Kun näin ei ollutkaan, käytimme joitakin niitä asuntolan tiloja myös (en tiedä, kuinka virallisesti).
-
Kun kirjoitin tuon otsikon en ajatellut vain virka-asuntokäytäntöä (olen joskus aikoinaan asunut vaimon virka-asunossa), vaan ainoastaan sen hintaa. Seinäjoen hinnoilla muutettuna Helsingin hinnoiksi saisi yli 300neliötä, mitä pidän prameana ja liioittelevana. Tiedän, että Lauttasaaren kirkkoherran virka-asunto maksoi yhden Mrahan Lauttasaaressa meren päällä. Ei sekään korosta vaatimattomuutta, mutta kylällä on kauheat hinnat.
-
Kyllä voisin yleisemminkin kuulla perusteita virka-asuntokäytännölle.
Äitini aikoinaan työskenteli asuntolanvalvojana, siinä työssä ymmärrän, että oli kätevintä olla virka-asunto sen valvottavan asuntolan yhteydessä. Asukit olivat enimmäkseen alaikäisiä, joten kaitsevan aikuisen läsnäolo oli toivottavaa (ja ehkä jopa laissa säädettyä). Vuokra siitä asunnosta ei tainnut olla ihan markkinavuokrien mukainen, ja se oli sitä paitsi rakennettu sillä oletuksella, että virkanainen on tietysti lapseton vanhapiika. Kun näin ei ollutkaan, käytimme joitakin niitä asuntolan tiloja myös (en tiedä, kuinka virallisesti).
Kirkossa oli vielä 1970 luvun alkupuolella voimassa kokonaispalkkaus eli asunto oli osa palkkaa. Kun aikoinaan tilanahtauden vuoksi ym. syistä ostimme oman jouduimme anomaan siihen lupaa ensin omalta seurakunnalta ja kun se puolsi, niin sitten vielä kirkkohallitukselta, joka sekin puolsi, kun se oli saman seurakunnan alueella. Parin vuoden päästä siitä alettiin purkaa kokonaispalkkausjärjestelmää, jossa oli asuttava seurakunnan osoittamassa asunnossa.
-
Olen pahoillani, tekstini on hyppinyt ties miten.
Juu, ei siitä selkoa juuri saa, mutta älä sure, minulle tapahtui tentissä samoin kun Helsingin yliopiston Moodle eli verkkotekstialusta lakkasi tentin aikana ottamasta tekstiä vastaan. Samaten ei antanut korjata mitään. Onneksi niin tapahtui vain kerran.
-
Kyllä voisin yleisemminkin kuulla perusteita virka-asuntokäytännölle.
Äitini aikoinaan työskenteli asuntolanvalvojana, siinä työssä ymmärrän, että oli kätevintä olla virka-asunto sen valvottavan asuntolan yhteydessä. Asukit olivat enimmäkseen alaikäisiä, joten kaitsevan aikuisen läsnäolo oli toivottavaa (ja ehkä jopa laissa säädettyä). Vuokra siitä asunnosta ei tainnut olla ihan markkinavuokrien mukainen, ja se oli sitä paitsi rakennettu sillä oletuksella, että virkanainen on tietysti lapseton vanhapiika. Kun näin ei ollutkaan, käytimme joitakin niitä asuntolan tiloja myös (en tiedä, kuinka virallisesti).
Talonmies sai tavallisesti asuntoedun. Se oli yhtiön pienin kämppä pinta-alaltaan, mutta asuntopulan aikaan aivan merkittävä etu. Työlästähän siinä oli jatkuva päivystys, tavallisimmin juostiin yleisavainta lainaan, toisinaan isompaakin hommaa ja lasten ja esiteinien lempihuvinahan oli telkkarin kiusaaminen. Parempi se monin tavoin oli kuin nuo etäyhtiöt joista mies tulee jos ja kun.
NO niin. Jos tässä itsekin lähtisi asiaan, niin piispanvirka ei liene määräaikainen. Eikö siitä muuteta vasta eläkekotiin?
.............
Toisin on presidenttien tai pääministerien. Heidän virka-asunnoissaan todella on kokoustettava säännöllisesti, mikä saattaa merkitä päivittäistä, eli epäilenpä tempoa peräti toiseksi kuin piispalla. Jos olen nyt väärässä, oikaiskaatten.
Etenkin pääministerin on hyväksyttävä päivittäinen toimittajien tungeksinta pihallaan ja patioillaan, lisäksi heidän on aiheellista huolehtia itsestään, sillä sekä presidentin että pääministerin vaalikausi kuluu nopeasti! Elämän arvaamattomuuden tähden on hyvä ja paikallaan heillä olla sekä virka-asunto siellä missä hallitus työskentelee, että koti johon palata. Mistä tietää? Oletetaan nyt vaikka Sipilältäkin hallitus kaatuu, päädytään jopa johonkin sellaiseen kuin ennenaikaiset eduskuntavaalit eikä pääministerin virka-asunto ole enää käytettävissä hänellä onhan oltava katto pään päällä ja se on joko Kempeleellä tai tämä tilapäiskämppä Kesärannassa.
Ehkä on selvyyden vuoksi hyvä tietää missä nuo kaksi majailevat, presidentti ja pääministeri. Piispojen ei kerta kaikkiaan ole väliä! Heillä on hyvä palkka, ostakoon asunnon kirjastotiloineen.
Tällä hetkellä jokainen kuntajohtaja, yritysjohtaja ja kirkollinen johtaja, joka ei noudata kohtuutta, antaa kelvottoman viestin itsestään sekä instituutiosta jota edustaa. Saakoon hän asuntonsa, mutta kohtuudella. En epäile lainkaan, etteikö hänen oma huomautuksensa " epäilemättä edullisempikin löytyy" olisi vaikuttanut suuresti.
Mitä kirjoihin tulee, taisit mt aikanaan topakasti puolustaa älylaitteita ja niihin asennettava kirjastoa. Piispan kohta on siis tässä toisin. Arvokirjakokoelman lahjoittaminen olisi jalo teko. Mitä omiin kirjoihini. tulee, niin lopetin hankkimisen. (.... melkein) kun hyllytila loppui kesken vaikka kuinka niitä tarvittaisiin tutkimuskäyttöön, jatko-opiskeluun ja mitä moninaisimpaan. Joka muuton yhteydessä kannattaa lahjoittaa tuplat pois, samoin kertaalleen luetut ei- niin- hyvät. Löytyy antikvaareja, jotka peräti käyvät autottomalta hakemassa.
Ja jos haksahtaa siinä mitä kivankuuloinen sana tarkoittikaan niin ei se mikään häpeä ole. Peittely ja kiertely mielestäni on.
-
Digitaalisessa muodossa olevia teoksia on toistaiseksi hyvin rajallinen määrä. Omasta hyllystäni vain muutama joutaa digiversion tieltä pois. Toinen on tuoreehko väitöskirja, toinen Kielitoimiston sanakirja. Akianderin uskonnollisia liikkeitä esittelevästä aineskokoelmasta olen löytänyt skannattuna vain osan niteistä.
Presidentin virka-asunnolle tärkein peruste lienevät turvallisuusjärjestelyt. Sama koskee kenties puolistusvoimien komentajaa. Virkatoimet hoituvat muualla. Pääministerillä ei ole velvollisuutta eikä useinkaan asiallista tarvetta asua virka-asunnossaan. Nykyiselläkin lienee kämppä Uudellamaalla. Virkaan liittyviin kokouksiin valtiolla on kyllä tiloja.
Jos edustustilaisuudet ym. yhteiskuntasuhteiden vapaamuotoinen hoito unohdetaan, asiallisia syitä virka-asuntoinstituutiolle on vaikea keksiä.
Mt
-
Digitaalisessa muodossa olevia teoksia on toistaiseksi hyvin rajallinen määrä. Omasta hyllystäni vain muutama joutaa digiversion tieltä pois. Toinen on tuoreehko väitöskirja, toinen Kielitoimiston sanakirja. Akianderin uskonnollisia liikkeitä esittelevästä aineskokoelmasta olen löytänyt skannattuna vain osan niteistä.
Presidentin virka-asunnolle tärkein peruste lienevät turvallisuusjärjestelyt. Sama koskee kenties puolistusvoimien komentajaa. Virkatoimet hoituvat muualla. Pääministerillä ei ole velvollisuutta eikä useinkaan asiallista tarvetta asua virka-asunnossaan. Nykyiselläkin lienee kämppä Uudellamaalla. Virkaan liittyviin kokouksiin valtiolla on kyllä tiloja.
Jos edustustilaisuudet ym. yhteiskuntasuhteiden vapaamuotoinen hoito unohdetaan, asiallisia syitä virka-asuntoinstituutiolle on vaikea keksiä.
Mt
Taas viisastuttiin, kiitos. Missä niitä tiloja on, tulen vielä vain viisaammaksi. Tarvitseeko piispakin turvallisuussyistä virka-asunnon?
Erehdynkö pahoin jos Seppos ajatteli hintaa?
Itse ajattelin ajankohtaista tilannetta. Tiedän mainion hyvin että yksi luksuskämppä sinne tai tänne ei maata nosta ei kaada. Se mihin semmoinen vaikuttaa on kirkon julkisuuskuva.
Meillä on kovasti muutakin ajateltavaa, rolexit ranteissa taksilla maitten halki ajelevat pakolaiset sun muut, siitä huolimatta, no, arvelenpa että piispan suusta juuri nyt kommentti " vaatimattomampi kelpaa kuulkaahan" olisi ajankohtaisesti sitä arvopuhetta jota kaivataan. Kyllä sen neljä huonetta varmasti saa pikku summalla kokoon.
Kesäranta on käytännöllinen paikka sulloa pääministeri niiksi hetkeksi jotka toista hoitaa. Ei tarvitse lehdostönkään harjoitella kovin usein uusia kiellettyjä ajosuuntia. Täällä vedottiin virka-asunnon käyttöön kokoustilana, ja siis valtiolla niitä nyt on mutta kirkolla ei? Ei se pytinki Katajanokalla yhtään hullummalta näyttänyt missä kerran poikkesin. Eikä kirkkolain edellyttämiä kokouksia niitäkään järjestetä ihan niin useasti. Niille kuitenkin tilat löydetään.
Saatan erehtyä mutta luulenpa Öppiäisen lasketelleen tuossa minun kanssani hieman leikkiäkin, ja tiedän itse, että oikaisen korvaan käyneitä sanontoja siinä vaiheessa kun merkitys häviää, pyydän anteeksi koska se loukkaa varmaankin.
-
Annetaan Peuralle pikkuisen anteeksi sillä Kuopion piispan asunto 271 neliötä oli oli pari vuotta sitten vielä kalliimpi. Selittävät, että ovat hyviä sijoituksia jos ne saa joskus myytyä.
-
Meniköhän täältä jo läpänheitoksi ja sellaiseksi jota ei täällä niin vain käsitä. Kenties Öppiäinen, kun mietti että kyllä piispan pitää yksiöön mahtua.
Joskus takavuosina oli vakavampaakin keskustelua antamisen mielestä, siis mielekkyydestä, ja muistelen päätellyn ettei sellaisella antamisella ole mieltä, jonka seurauksena kyyhöttää yksinään kurjimman mahdollisen lähiön pienimmässä ja rähjäisimmässä yksiössä kun on "antanut kaiken omansa pois, jaellut köyhille ja seuraa ". ....ketä sitten seuraakin. Lähinnä omaa kuvitelmaansa.
Palautui mieleeni kun vt: n tekstissä tänään puhuttiin uhrista joka inhottaa Jumalaa. Jollakin tapaa koetin itse silloin selittää että joskin joku saattaa olla onnellisimmillaan siinä asemassa eläessään niin, miksi sen perusteella valita itselleen tie jota ei tahdo.
Jopa ajattelen että uhri, joka annetaan jotta voi sitten käpertyä palloksi kuin siili, on jotain joka inhottaa Jumalaa.
Fransiscus Assisilainen halusi tehdä niin, ja se vähä mitä hänestä tiedetään on, että hän oli juuri siten eläessään onnellisempi kuin rikkaana kauppiaanpoikana. Franciscus aloitti antamalla vaatteensakin takaisin ja kuoli samalla tavoin kovalla maalla, vaatien saada luopua munkinkaavustaankin. Joku hänen ystävistään puki kuolevan Franciscuksen omaan kaapuunsa niin että hän kuoli lainapuvussa, no, mitä enemmän olen tätä ajatellut, se ei varmasti ollut uhri jota Jumala katsoisi inhoten, sillä Franciscuksesta on kyllä saatu käsitys, liekö väärä, että oli onnellinen!
Mutta jos noin tekee koska joku toinen toimii siten, tai koska saa päähänsä että pitää kiusata itseään, siinä on varmasti jotakin jota Jumalakaan ei viitsi katsella.
On totta että maailmassa on paljon hätää ja puutetta, mutta läheskään kaikkea ei rahalla korjata. Mene katsomaan ystävääsi sairaalaan, vain sairaalassa maannut tietää kuinka valtavan ilon se tuottaa, käynti kahdessa viikossa kannattelee koko sen ajan yli! Tai mitä hyvänsä. Jos ehdit avaa ovi kauppaan rollaattorinummolle.
Tuo oli pieni asia tuo piispantalo, ja on jo unohtunut. Ihmiset eroavat kirkosta paljon naurettavammistakin syistä.
Jotta tekstistä ei tule tolkuton, kirjoitan tähän toisen, jotta joku muukin kuin minä saisi ajateltavaa piispa Eero Huovisen sanoista.
-
Mene, nyt kaikki mitä sinulla on, jakele omaisuutesi köyhille. Tule sitten ja seuraa minua! Onko tämä lakia vai evankeliumia?
Istuttiin Assisissa La Rocca-hotellin pikku kellarissa kun piispa Huovinen esitti tämän kysymyksen. Edellä oli jo käyty keskustelu ikuisen elämän perimisestä. "Käskyt sinä tiedät" " Kaikkea tätä olen noudattanut nuoruudestani saakka" . Mene, myy kaikki... Tule SITTEN ja seuraa minua. Piispa sanoi, ei ole tämän kovempaa lakia.
Muistin silloiset keskustelut täällä heti, ja muistin ne nyt. Mutta, piispa jatkoi, Jumalalle on kaikki mahdollista. KAIKKI.
Meiltä toivotaan, niin luulen, kohtuullisuutta jotta olisi mistä antaa edes vähän niille joilla ei mahdollisesti ole mitään. Olen seuratessani pakolaiskeskustelua kiinnittänyt huomiota kommenttiin Syyrian ja Irakin pakolaisten viheliäisistä oloista YK:n leireillä. Siellä asuttiin viitisen vuotta savisissa teltoissa ---- jos olosuhteita olisi edes harkittu kohennettavan, ei tällaisessa tilanteessa oltaisi nyt.
Kaikki kunnia Kirkon Ulkomaanavulle, mutta juuri tuolloin kaikki huomio suunnattiin Gazan kriisiin. Kysyin useita kertoja tästä, sillä johtajan saalistin fb-kaverikseni. Mutta mikään ei auttanut sillä yhden miehen päähän kai sitten mahtui vain yksi ajatus ja hänellä se oli Israelin hirmutyöt.
Kysyin, eikö nyt kukaan, eikö mitään kautta sinne saada edes parakkeja ja muutakin kuin sirkuskoulu. Se ei kuulunut KUA:lle . En löytänyt mitään kanavaa jota edes käyttää kysymiseen, kerätäänkö leireille avustusta, ottaisiko he minua kun olot on kumminkin aika turvalliset, sinne vaikka lasten opettajaksi.
Kun kysyin, eikö voitaisi mennä Moldaviaan tai Romaniaan niin ei voida. Ihmisoikeuksien laita on ihan hunningolla niissäkin, mutta ainut paikka mihin pääsee EAPPIksi on Palestiina. Antaa lappaa vain kerjäläistä " me emme tee työtä Euroopassa" . En minä mikään Israel-fanittaja ole enkä ymmärrä jos tästä semmoinen johtopäätös vedetään, mutten liioin käsitä evl kirkon maailmankuvaa. On vain yksi sortovalta ja se on Israel, sen valvojaksi olisi päässyt. Ei Moldovaan, Romaniaaan ei ainoaankaan entiseen itä-blokin maahan. Ei YK:n leireille edes viikoksi. Minä en voinut ymmärtää syytä.
On kai muutakin kuin yksi sentään aika hallitusti hankittu piispantalo. Eihän hänellä tiämmä ole edes minkkiä ratin ympärillä autossansa.
Mutta on muuta joka on saanut minut voimaan huonosti.
-
Meniköhän täältä jo läpänheitoksi ja sellaiseksi jota ei täällä niin vain käsitä. Kenties Öppiäinen, kun mietti että kyllä piispan pitää yksiöön mahtua.
Koska on yksinasuvia hiippakuntalaisia, jotka mahtuvat yksiöön, niin pitää piispankin mahtua, jos asuu yksin. Piispa kokekoot saman minkä laumansa. En pilaile.
-
Koska on yksinasuvia hiippakuntalaisia, jotka mahtuvat yksiöön, niin pitää piispankin mahtua, jos asuu yksin. Piispa kokekoot saman minkä laumansa. En pilaile.
Aha, no, niin niin.
Jos ihminen syntyy piispana, elää nuoresta saakka piispana, käy peruskoulunsa piispana, jos hänen opiskelija-asuntonsa on piispankartano eikä huoneenpuolikas Konviktissa tai osa solukämppää Hoasilla, jos vielä solmii avioliiton piispattaren kera ja ensiasuntona. on velaton piispantalo, niin käsitän sinua.
Tästähän Dietricus Docens kantoi huolta, ja hänen kohdallaan väittäisin huolta aiheelliseksikin. " Kuinka koskaan osaan auttaa kärsiviä, kun itselläni ei ikinä ole ollut siihen kosketusta?" Hän todella asui lukaalissa, hän tiesi erittäin hyvin saaneensa paljon aivan ilman omaa ponnistustaan, ja milloin vaikeuksia tuli, isä jolla oli erityisen tarkka kyky huomata milloin joku kahdeksasta kantoi huolta, kutsui juttelemaan ja selvitti mikä oli hätänä. Rahasta hän ei ollut koskaan kantanut huolta.
Mutta oman kirkkomme piispa on harvoin yhtä onnekas. Tietenkään en ole jokaisen elämäntarinasta perillä, mutta siitä kyllä, että suuri osa tulee tavallisista enintään keskiluokkaisesta oloista, on ensin opiskellut teologiksi lainarahalla kuten muutkin, työskennellyt ns virallisena apulaisena,kappalaisena ja kirkkoherrana, maksanut opintovelkansa ja asuntovelkansa, suorittanut lisäopintoja, työskennellyt lähetystyössä tai kehitysaputehtävissä, siis elänyt sitä tavallista arkea.
Useita heistä. arvostellaan enkä aina tiedä syytä. Olen sen tähden koettanutkin aktiivisesti lukea jos mitä saan käsiini tekstejä ja tietysti ollut erityisen hyvilläni siitä että edes yhden emerituksen tunnen lähemmin. Heidät on valittu asemaansa tervejärkisyytensä, empatiakykynsä, runsaan ammatillisen osaamisensa ja jatkuvan opiskelunsa tähden.
Sekä opiskeluaikana että erikoistumisvuosina olin usein nälkäinen. Ei vain ollut varaa syödä. Ei sellaista unohda. Useimmat piispoista ovat varmasti asuneet yksiöissä joten pelkästään kokemuksen kannalta sen asian ajaminen on tarpeetonta.
-
Piispoissa on minua nuorempiakin, tuskin ovat opiskeluaikoinaan nähneet nälkää. Tai sitten minä olen elänyt juuri jossain ihmeellisessä raossa, jolloin opintotuki oli parhaimmillaan eikä nälkää tarvinnut nähdä (on ihan mahdollista, että näin on ollutkin).
Mutta unohdat sen, että piispoista useimmat jolleivät kaikki ovat eläneet sitä aikaa, jolloin opiskelu - vähempikin - johti varmasti työpaikkaan ja siihen, ettei loppuelämäänsä tarvinnut viettää solukämpässä tai siellä yksiössä. Ja nythän alkaa opiskelemaan pääseminenkin taas olemaan yhä enemmän siitä kiinni, mitä vanhemmat ovat. Kuinka pystyvät tukemaan jo ihan koulunkäynnissä, jaksavatko maksaa valmennuskursseja jne.
Mutta se toivo. Opiskeluajan niukkuuden jaksaa sen varassa, että tietää (ts. olettaa), että koko loppuelämä ei tule olemaan sitä. Entäs ne ihmiset, joilla loppuelämä sitä on?
-
Piispoissa on minua nuorempiakin, tuskin ovat opiskeluaikoinaan nähneet nälkää. Tai sitten minä olen elänyt juuri jossain ihmeellisessä raossa, jolloin opintotuki oli parhaimmillaan eikä nälkää tarvinnut nähdä (on ihan mahdollista, että näin on ollutkin).
Mutta unohdat sen, että piispoista useimmat jolleivät kaikki ovat eläneet sitä aikaa, jolloin opiskelu - vähempikin - johti varmasti työpaikkaan ja siihen, ettei loppuelämäänsä tarvinnut viettää solukämpässä tai siellä yksiössä. Ja nythän alkaa opiskelemaan pääseminenkin taas olemaan yhä enemmän siitä kiinni, mitä vanhemmat ovat. Kuinka pystyvät tukemaan jo ihan koulunkäynnissä, jaksavatko maksaa valmennuskursseja jne.
Mutta se toivo. Opiskeluajan niukkuuden jaksaa sen varassa, että tietää (ts. olettaa), että koko loppuelämä ei tule olemaan sitä. Entäs ne ihmiset, joilla loppuelämä sitä on?
Olen paljosta päätellyt että todella putosit siihen rakoon, jossa opintotuki oli korkeimmillaan.
Pappispula päättyi 1984 kun virka avattiin myös naisille. Sen jälkeen oli ylitarjontaa.
Kokemukseni mukaan elämä on täydellisen ennakoimatonta osittain siksi että olosuhteet muuttuvat, osittain ihmisten täydellisen arvaamattoman käyttäytymisen takia.
Olen puuhaillut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Tänään minulle soitettiin ja ilmoitettiin porttikiellosta koska "olen esiintynyt juopuneena tiloissa A".
Olin täydellisen halolla lyöty.
En ole kertaakaan astunut jalallani tilaan A, selitin sen. Samoin selitin etten epilepsian takia käytä alkoholia koska voin siitä pahoin, puhumattakaan että voisin juoda itseni juovuksiin. Lääkitys ei vain sovi alkoholin kanssa yhteen.
Voin maistaa lasin syrjästä, voin juoda kerrallaan mietoa viiniä 12 cl mikäli samalla tarjotaan ateria ja tiedän ettei juuri nyt ole ollenkaan kehno olo. Jos huimaa hiukkaakaan, jos minulla on kohtausolo en maista siitä lasin syrjästä enkä juo sitä kahtatoista senttilitraa. Nämä asiat selvitetään vuosittain oman neurologin kanssa.
Kukaan ei kerro kuka tällaista päästi liikkeelle.
En voi ilmeisesti puhdistaa mainettani mitenkään.
Kukaan ei esimerkiksi ennakoi tällaista lähtiessään vapaaehtoiseen auttamistyöhön. Lupasin etten kerro missä ja kenen kanssa, olen viime viikkoina liikkunut vaikka missä, joten arvaaja arvaa väärin, ei kannata.
Mistä tahansa saattaa seurata milloin tahansa mitä tahansa. Oletan tämän pätevän aivan jokaisen kohdalla. Piispa ei siinä ole sen suojatumpi kuin hänen kaitsetravansakasn.
Nyt mietin oliko minulla motoriikan haparointia tai näyttikö liikehdintä juopuneelta. Sen tiedän että oli lähdettävä pois, alkoi oksettaa.
Tenttiinhän pitäisi lukea vaan en oikein nyt jaksa.
Tuskin niitten piispojen leipäviipale molemmin puolin voilla kuorrutettu oli, ainakaan jokaisen, ainakaan halki elämän.
Ehkä meillä sitten on väkeä joiden elämä on yhtä ihanuutta vailla vastoinkäymisiä. Kyllä kai niitä on. Juu, tunnen itsekin erään liikemiehen tyttären, ylilääkärin. Mutta kas kummaa, hän on onneton sitten siitä ettei syntynyt johonkin sivistyssukuun.... Elämä tekee meille jokaiselle pelkkää vääryyttä. :003:
-
Elämä niin... Olen välillä erittäin onnellinen ajatellessani että se loppuu! Kerran tämä kaikki on ohi, eikä ikinä enää palaa. Siihen asti kai minun pitäisi kysyä mitä sinä ehdotat, Herra Jumala, onko jokin luova ratkaisu jolla tästä rämmitään ylitse?
Mutta hei. Se juopottelusta syyttävä ei ollut kirkollinen taho. Tästä antaisin jo piispalle minkkipäällysteen virka-auton ratin ympärille ihan kiitollisuudesta! :003:
-
Älä Leena maineestasi murehdi. Minua opastettiin, kun lähdin Santahaminan opiskeluihini, että opiskele kunnolla, saat itsellesi ammatin. Mutta valitettavasti tulet olemaan juoppo maineeltasi, vaikka et yhtään ryyppyä ottaisi. Kertoja oli äitini serkun mies, majuri ja sodat käynyt mies.
-
Älä Leena maineestasi murehdi. Minua opastettiin, kun lähdin Santahaminan opiskeluihini, että opiskele kunnolla, saat itsellesi ammatin. Mutta valitettavasti tulet olemaan juoppo maineeltasi, vaikka et yhtään ryyppyä ottaisi. Kertoja oli äitini serkun mies, majuri ja sodat käynyt mies.
Kiitos, kaikkea muuta olen ehtinyt jo ollakin vaan en alkoholisti. :icon_cool: Jotenkin en tullut mahdollisuutta ajatelleeksi kun en juo, mutta ei niillä näämmä ole keskenäistä tekemistään.
Ja toisaalta, eipä tarvitse sitten sen joukon seurassa harjoittaa minkään tekemistä, ei hyvän eikä pahan. Tämän päivän itkut on tänään itkettyjä, huomenna sitten eteenpäin. Mutta tavaton kuinka tuollainen uuvuttaa!
Sinä olet 1944 sellainen vähän kuin isoveli. Saako sinut adoptoida? Aina toivoin isoveljeä, elämä antoi kyllä serkun joka menetti isänsä kuuden vanhana ja paljon sitten oli meillä, eli kuin kaksosveli minulle. Silti olin vanhemmille vihainen.... En minä mitään vauvaa tahtonut vaan veljen....
-
Ok. Täällähän minä eetterin pilvessä.
-
Seurakunnathan vois ostaa tuollaisia isoja hyviä sijoituksia paljon ja antaa köyhille asuttaviksi. Tienais samalla.
-
Seurakunnalle asuntojen vuokraaminen on surkea liiketoimi, kun ne täytyy hinnoitella diakonia hinnoilla.